Mainostus tampereella!

Tampereella asuessani ja opiskellessani olen huomannut, että bileitä mainostetaan hieman liian vähän. Kaupungilla kyllä näkee tietyissä paikoissa postereita, jotka nekin kyllä hukkuvat aika pahasti muiden mainosten sekaan. klubeillakin näkyy silloin tällöin flaiereita, mutta kuitenkin liian harvoin. Onko niiden jako sitten kiellettyä? Mielestäni kannattaisikin panostaa jo pientenkin tapahtumien osalta mainontaan ja varsinkin paikkoihin mistä se tavoittaa suuren määrän yleisöä, varsinkin nuoria, mm.koulut. Kouluista ainakin yleensä löytyy yleinen ilmoitustaulu. Kaikki eivät eksy klubitukseen.

taitaa olla samanlaista täällä lahdessakin. baareissa ei paljoa saa jaella toisten klubien flaikkuja, ja posterit revitään pois sitä mukaa ku niitä teippailee.

joo eipä noi baarit hirveän suopeasti sitä katso jos omissa tiloissa jaetaan kilpailevan baarin mainoksia. Se tosin on ihan ymmärrettävääkin, joskin tietysti ikävää bileiden mainostamisen kannalta.

Mut tosta oon samaa mieltä et kouluille niitä mainoksia kannattaa viedä, koska niissä on paljon nuoria.

Yhdyn tähän. Opiskelen tuos TTY:llä enkä ole koulun vapailla ilmoitustauluilla ikinä nähny vielä bilemainoksia... paitsi jotain kuppasia opiskalijabilemainoksia Todella erikoista ettenkö sanoisi. TTY:llä sentäs opiskelee tuhansia oikeaan kohderyhmään kuuluvia ihmisiä, joilla ei ole näistä kunnon bileistä mitään tietoa.

[q]STU, 10.10.2005 11:21:
Mielestäni kannattaisikin panostaa jo pientenkin tapahtumien osalta mainontaan ja varsinkin paikkoihin mistä se tavoittaa suuren määrän yleisöä, varsinkin nuoria, mm.koulut. Kouluista ainakin yleensä löytyy yleinen ilmoitustaulu. Kaikki eivät eksy klubitukseen.
[/q]

Olen samaa mieltä siinä että tapahtumia pitäisi mainostaa enemmän mutta..

1) Pienet resurssit. Tämä koskee niin rahaa kuin työntekijöitä. Kun ei ole liiemmin rahaa, eikä varaa ottaa taloudellista riskiä niin ei ole mahdollisuutta painattaa suuria määriä julisteita ja flaijereita. Useimmat organisaatiot myös koostuvat vain parista aktiivisesta ihmisestä joiden varassa julisteiden ja flaijereiden levitys on. Kaupungilla on yleisiä ilmoitustauluja aivan liian vähän. Näin ollen on siihen kiinnitetty juliste peitetty toisen tapahtuman julisteella viimeistään seuraavaan iltaan mennessä. Harvalla meistä on aikaa ja intoa ravata joka päivä pistämässä uusia julisteita.

2) Paikat joissa mainostus sallittu. Olentan että tässä tarkoitetaan kouluilla muutakin kuin korkeakouluja. TAY:lta ja TTY:ltä löytyy yleisiä ilmoitustauluja joilla pätee käytännössä samat viidakon lait kuin kaupungin ilmoitustauluilla. AMK:lla ilmoittelu on hieman kontroloidumpaa kiitos TAMK:n vaatimien leimojen.. PIRAMK:sta sun muista en osaa sanoa. Totta on että korkeakouluilla mainoksia voisi näkyä enemmän.

Sitten lukiot, ammattikoulut yms. Vaikka näistä löytyy useinmiten enemmän ja vähemmän julkisia ilmoitustauluja, niin ei niillä yleensä katsota suopeasti baarien (=bileiden) mainoksia. Omasta kokemuksesta voin sano että harvoin heruu lupa moisille. Näin siksi että ko. oppilaitoksissa on valtaosa alle 18v ikäisiä. Tokihan aina ei olla sitä lupaa kyselty ja sitten selitelty kun rehtori selän takana kyselee että mitäs ne pojat siihen kiinnitelee...

3) Liiallinen luottamus intterwebin kaikkivoipaisuuteen. Useat promoottorit kuvittelevat että kun on mainos Klubituksessa niin se riittää. Klubituksella on jo niin valta-asema, että enää edes kaikkia muista internetportaaleja/palveluja ei muisteta käyttää. Ainakin Platinium ja fi-rave sähköpostilista ovat kokeneet laskun bilemainosmäärässä.. Toki on sitten vielä Stealthunit, Elixiria yms..

Että näin.. Tässä hieman minun ajatuksia mainostuksesta ja sen puutteesta.

STU puhuu kyllä asiaa ja UZU jo listasikin asiaan liittyvät ongelmat. Pari vuotta sitten, kun kävin teippailemassa liQuidin julisteita mm. Yliopistolla joku [painokelvoton ruma sana]n konttoritantta tuli tenttaamaan mainonnan tarkoitusta. En kerennyt kun sanayhdistelmän "konemusiikki bileet" mainitsemaan, oli tapahtuma heti leimattu huumebileiksi ja tantta kielsi ankarasti julisteita ja flaboja hänen kouluunsa jättämästä. Kiellosta huolimatta, taisin (vahingossa) kuitenkin pari julistetta jättää, jonka jälkeen seuraavana päivänä se tantta soitti minulle (mistähän oli numeroni edes saanut) ja avautui oikeen urakalla. Ilmeisesti joku clubbaaja oli kussut sen aamumuroihin ja aviomies karannut toisen miehen (ilmeisesti klubbaajan) kanssa...

Toinen, mitä suuresti ihmettelen on se, että mihin on kadonnut se 90-luvun innokkuus? Harvoja ihmisiä enää saa jakamaan flaboja ja teippaan kaupungille julisteita sillä palkalla, että saa itselleen ja kaverilleen ilmaiset liput bileisiin? Lähes poikkeuksetta, kun talkooväkeä bileiden järjestelyyn ruvetaan kyseleen, kysytään aina, "mitä siitä maksetaan?" Promoottorin on niin helppo duunata bileitä, ku bileet tuottaa tunnetusti suomessa tuhansia euroja (ironiaa). Saatikka sitten se, että mistä löytyy se luotettava talkooväki, joka tekee sen homman varmasti, mistä on sovittu...

Kunnon avautumista... Sori!

[q]DjBeliar, 15.10.2005 19:03:

Toinen, mitä suuresti ihmettelen on se, että mihin on kadonnut se 90-luvun innokkuus? Harvoja ihmisiä enää saa jakamaan flaboja ja teippaan kaupungille julisteita sillä palkalla, että saa itselleen ja kaverilleen ilmaiset liput bileisiin? Lähes poikkeuksetta, kun talkooväkeä bileiden järjestelyyn ruvetaan kyseleen, kysytään aina, "mitä siitä maksetaan?" Promoottorin on niin helppo duunata bileitä, ku bileet tuottaa tunnetusti suomessa tuhansia euroja (ironiaa). Saatikka sitten se, että mistä löytyy se luotettava talkooväki, joka tekee sen homman varmasti, mistä on sovittu...

Kunnon avautumista... Sori!
[/q]

ei olla enää 16 vuotiaita. taannoisien tullikamarikemujen (turbulence, unique, resonance etc) mainostus toimi mukavasti lukiossa lukiolaisille, järjestäjien itse ollessa lukiossa. silloiset flabojenjakajat olivat 16-18-vuotiaita järjestäjiä/järjestäjien kavereita jotka saivat sitten liput pippaloihin.

kopiokone, pari riisiä paperia, niittipyssy 13/6, 10 000 niittiä, rulla teippiä ja mielellään teippikone.

tee juliste(ita)
muokkaa kopiokoneella variaatioita
tukota helvetisti


pitäski taas.. :o

t

[q]tr3montt, 16.10.2005 20:49:
---
i olla enää 16 vuotiaita. taannoisien tullikamarikemujen (turbulence, unique, resonance etc) mainostus toimi mukavasti lukiossa lukiolaisille, järjestäjien itse ollessa lukiossa. silloiset flabojenjakajat olivat 16-18-vuotiaita järjestäjiä/järjestäjien kavereita jotka saivat sitten liput pippaloihin.
[/q]

Entä missä ne tämänpäivän 16-18 vuotiaat järjestäjänretaleet ovat? Ainiin, kuuntelevat hiphoppia tai vastaavaa huumeidenpoltto-musiikkia ja käyttävät rahansa dokaamiseen, sekä muuhun yleiseen hauskanpitoon. :)

<g>

Menee jo vähän aiheen ohi mut mä kyllä järkkäisin mielummin ikärajattomia bileitä jonne ihmiset tulee musiikin takia kuin järkkäisin tapahtumia baarissa jonka toiminta perustuu siihen että ihmiset juovat itsensä mahdollisimman känniin. (Mitä saumaa baareilla (esim. Telakka) on kieltää jonkun konemusatapahtuman järjestäminen tiloissaan sillä perusteella että baariin tulee laittomien päihteiden (eli huumeiden) käyttäjiä, kun baarien toiminta perustuu rahan tekemiseen laillisella päihteellä jonka vaikutuksen alaisena tehdään yli 80% Suomen väkivalta ja henkirikoksista?) Mut minkäs teet kun ei ole mitään muita tiloja missä järkätä, taitavat Vuoltsunkin sulkea ostoskeskuksen tieltä. Sitä paitsi, en tiedä päästettäisiinkö meitä parikymppisiä edes nuorisotaloille puuhailemaan, kun ei olla enää "nuoria" vaan pitäisi aikuistua ja passivoitua muuhun yhteiskuntaan. Talonvaltausprojektit ois hyviä mut ne taas vie liikaa resursseja. Tottakai niillä on poliittinen ja kulttuurinen merkitys, mut esim. Hyhkyn talolla (http://takku.rbgi.net/hyhkyntalo/) on asutusta liian lähellä.

Tuota mainostamista on kyllä järkevä miettiä. Mut aina kun oon jakanut isommissa bileissä flaboja on jotenkin tullut sellainen fiilis että ketä kiinnostaa. Joten ehkä pitäisi siirtyä siihen että pistäisi julisteet oppilaitoksien ilmoitustauluille ja jakaisi flaboja vain muissa marginaalitapahtumissa.

Mut nää on taas sellaisia juttuja, joissa tapahtumien luonne ja siten kohderyhmä eroavat merkittävästi.