Tulevaisuus

Onko sitä? Tuntuu välillä ettei sitä ole, tai ainakaan ei kauaa ole... Eipä ainakaan mun tulevaisuus näytä kovin kirkkaalta. en siis enää tarvitse aurinkolaseja, kun tulevaisuus ei enää häikäise. <- Pakko yrittää vitsailla jotain, että jaksaa kirjoittaa.
Sen mä tiedän, että elän max 50 vuotiaaksi. Mitä teen siihen asti, on täysi mysteeri.

Roger Roger:[q]Onko sitä? Tuntuu välillä ettei sitä ole, tai ainakaan ei kauaa ole... Eipä ainakaan mun tulevaisuus näytä kovin kirkkaalta. en siis enää tarvitse aurinkolaseja, kun tulevaisuus ei enää häikäise. <- Pakko yrittää vitsailla jotain, että jaksaa kirjoittaa.
Sen mä tiedän, että elän max 50 vuotiaaksi. Mitä teen siihen asti, on täysi mysteeri. [/q]

Mun mielestä mysteerit on kivoja tavallaan. En itsekään yhtään tiedä, että mitä musta tulee!

mitä odotan tulevaisuudelta.. että saan pitää hauskaa!! rahaa pitäis olla sen verran, ettei tarvisi miettiä sitä ja vielä kun pääsisi matkusteleen jonnekkin erilaiseen paikkaan.. toivossa on hyvä elää..
*ökkö*

Tulevaisuus tuotullessaan mitä tuo....mut mä aion tulevaisuudessa tehdä jotain sellasta mikä on tärkeetä en kyl tiedä mitä....ja aion myös rakastua kivaan tyttöön jonka kanssa voin perustaa perheen ja elää elämäni onnellisesti loppuun!

no mun mielestä on ihan turha haaveilla mitään sen ihmeempiä, alkaa vaan **tuttaa ku huomaa ettei kaikki meekään niinku pitäis.

"Oh tell me why, do we build castles in the sky..."

Jokainen on oman onnensa seppä. Ja on turha valittaa jos elämä ei mene niin kuin on suunnitellut.
Tietenkin on ulkopuolisiasioita, joille ei voi mitään, mutta ainakin itse uskon, että kyse ei ole niinkään siitä mitkä kortit on jaossa saanut vaan siitä kuinka niillä pelaa.

sursum corda, dignum et justum.(Tämä on oikein ja kohtuullista)*super*

Tulevasuus on kaunis ja avoin!

Ei voi kun ylöspäin nousta...

Katrina:[q]Panfobia:Kauhea tunne, kun ei oikeasti tiedä yhtään, mitä elämällään / elämässään oikein haluais tehdä.

Ota se mahdollisuutena. Et ole sulkenut mitään pois![/q]
Noniinnojoo... Lähinnä mua vaivaa se, että en osaa päättää mahdollisista vaihtoehdoista mitä sitä oikeen pitäisikään tehdä. Jäädäkö opiskelemaan aihetta, joka ei oikeastaan kauheasti kiinnosta, vai pyrkiä opiskelemaan jotain, joka ehkä kiinnostaisi, mutta josta en tiedä kiinnostaisiko se sitten kun sitä opiskelisi vai mitähäh...

Muutenkaan koko aikuistuminen ei oikeesti oo mua varten, kuten oon useasti aiemminkin todennut.

Avernian:[q]Pan:ainakin itse uskon, että kyse ei ole niinkään siitä mitkä kortit on jaossa saanut vaan siitä kuinka niillä pelaa.


pataseiska, ristikakkonen,ruutuvitonen,herttarouva ja ristikymppi...
...vaihdon jälkeen... rupeenko bluffaamaan? *nauraa*[/q]

no sitten sä olet tehnyt huonon vaihdon.

Ei näytä lupaavalta tällä hetkellä..
Ainaskaa omasta mielestä.

Toisaalta odotan miljoonaa ja yhtätoista asiaa, koulutusta, hyvää työpaikkaa jne. toisaalta sekään ei kiinosta, olis kiva tehä jotain vähän vapaampaa. Oppaaksi/hiihdonopettajaksi alpeille esim. Mut vetäydyn suunnittelemaan.

Tahtoisin jäädä ikuiseks teiniks,mutta jotenkin tuntuu ettei se oo mahdollista... joskus on vissiin pakko ottaa vastuu elämästään ja teoistaan, hnkkia työpaikka, aviomies ja perhe... sen jälkeen odttaa lapsenlapsia jne.. Ei sitä voi ikuisesti juosta pää kolmantena jalkana kokeilemaan/kokemaan kaikkiea... jossain vaiheessa on pakko asettua paikoilleen... onneks oon vielä teini, vielä ehtii juosta ja kiiruhtaa... milloin muuten ihminen muuttuu nuoresta aikuiseks? tai siis missä vaiheessa teidän mielestä voidaan sanoa, että "hän on aikuinen"??

Mä óon ainakin jo saavuttanut vaikka mitä, mutta vaan tahtoisin niin paljon enemmän... eikö sitä sanota että älä naura tai halveksi toisen ihmisen unelmille, sillä ne joilla ei ole unelmia ei ole juuri muutakaan*piis**vink*

haluisin mennä hollywoodiin ja mennä naimisiin jonkun kauniin ja erittäin mukavan ja tietysti rikkaan julkkiksen kanssa!! esim. Carmen Electra tai Penelope Cruz *iloinen**plur**iloinen**plur**iloinen**plur*

Mitä tälläseen nyt sanois... Tähtää korkealle, niin saatat päästä ainakin puoleenväliin, tähtää matalalle etkä koskaan pääse mihinkään. Riskit tietysti ovat sen mukaiset, mutta itse ainakin mieluummin yritän kuin tyydyn keskinkertaisuuteen vaikka sitten tultaisiin rytinällä alas. It's better to burn out than fade away eikä elämää vuosissa mitata.

tahtoo miehen, jatkokoulutuspaikan, asunnon, työn ja lapsen edellä mainitussa järjestyksessä, seuraavien 4 vuoden kuluessa.

Mä haluan taivaaseen*enkeli**enkeli**enkeli*

Hmm...
-Työpaikka, edes sen verran palkaa että pärjää
-Jossain vaiheessa jatkokoulutus paikka
-Oma asunto
-OIKEA työpaikka
-Muksu /-ja(?)
+Ylipäätään onnelinen ja hyvä elämä *sydän*

En mä tiiä, epäilyttää miten kaikki menee. En jotenkin luota itseeni tuon opiskelun suhteen, ja se on taas se avain kunnon duuniin jne. Yhdyn myös siihen että on jotenkin pelottavaa / tosi hämyä tulla "aikuiseksi" pikku hiljaa.. Tällä hetkellä tuntuu tosi oudolta (esim.)semmonen ajatus että en kävis bileissä enää..

No kai se tästä suttaantuu..

[muokattu 18.1.2003 21:15]

Panfobia:[q]Mitäpä te odotatte / haluatte tulevaisuuden tuovan tullessaan?
[/q]

Päivät, viikot, kuukaudet, jopa vuodet tuntuu
vierivän sika nopeesti.

Ihminen on kuitenkin nuori niin kauan kuin
kuntoa riittää ja pitää itseään nuorena ja jatkaa
toimintaansa iästä huolimatta samalla linjalla,
eikä ala ajattelemaan: "kun olen jo niin vanha,
enhän mä voi tehdä sitä ja tätä, perhekkin pitäisi
hankki..."´

Odotan tulevaisuudelta, että pysyn terveenä
ja saan jatkaa elämääni kuten se on nytkin
menny. Olen onnellinen. Näin on hyvä =)

-- xybo