Tupakoinnin lopettaminen.
Poltin noin 11 vuotta ja lopetin suunnittelematta yhtenä kauniina päivänä 7 kk sitten. Sen jälkeen olen polttanut _todella_ harvoin viihteelle mennessäni.
Nyt on sitten "auta poikaystävää pääsemään irti tupakasta"- projekti. Lähinnä ajattelen siinä miestäni, sillä minua ei hänen tupakointinsa häiritse eikä todellakaan tee mieli polttaa.
Nyt saan ainakin elää vähän pitempään. =D
Kolme vuotta savuttomuutta tuli täyteen tällä viikolla.
Onnittelut teille kaikille tupakan nujertaneille!
Ja myönnetään, kyllä käy kateeksi. Olen sauhutellut kymmenisen vuotta (OMG), ja ristiriitaiset tunteet tapaa kohtaan velloo.
Tiedän että loppu minun ja tupakan suhteessa häämöttää. Kaikin puoli fiksuahan se on, kai lopullisuus ja päätöksen tekeminen vaan rassaa. Haju on kuvottava, rahaa menee ja varmasti olokin paranee kun lopettaa. Toisaaltaan muiden painostus ärsyttää hemmetisti.
Onneksi tiedän myös että pystyn siihen! 
[q]Lyylikki, 25.2.2009 09:54:
Kuten Kon-tiki tuossa aiemmin mainitsi, niin itsekin olen biletupakoitsija, joten tupakoinnin sallii itseelleen jotenkin helpommin. Vaikeampi myös on päästää siitä tavasta irti, kun tupakattomia päiviä tulee enemmän, kuin tupakallisia päiviä.
[/q]
Mun vuosi on nyt sillä mallilla, että myös tupakattoman maaliskuun loppu häämöttää (tupakattoman tammi- ja helmikuun jälkeen)! Nyt allergiakauden alettua mulla on silti jatkuva kuiva yskä, olo tokkurainen + silmät kutiaa. Tätä tilaa tupakka ei tietenkään millään lailla parantais, joten seuraavaksi yritän tupakatonta huhtikuuta 
[q]Kon-tiki, 22.3.2009 13:34:
Mun vuosi on nyt sillä mallilla, että myös tupakattoman maaliskuun loppu häämöttää (tupakattoman tammi- ja helmikuun jälkeen)! Nyt allergiakauden alettua mulla on silti jatkuva kuiva yskä, olo tokkurainen + silmät kutiaa. Tätä tilaa tupakka ei tietenkään millään lailla parantais, joten seuraavaksi yritän tupakatonta huhtikuuta
[/q]
Way to go! *peukku*
Valitettavasti en voi itse sanoa onnistuuneeni paastossa täydellisesti. Viime viikolla syntymäpäiväni "kunniaksi" taisin polttaa ehkä neljä tupakkaa ja nyt perjantaina jos oikein muistan, niin kaksi.
Yllättäen vaikeinta onkin ollut olla tupakoimatta selvinpäin sellaisina hetkinä, jolloin aikaisemmin on itselleen sen tupakan sallinut. Esim. perjantaina kun pääsee töistä kotiin, niin se on yleensä ollut sellainen viikonlopun aloitusrituaali mennä tupakoimaan parvekkeelle ja miettimään tulevaa viikonloppua.
En minä kuitenkaan ole heittänyt kirvestä vielä kaivoon. Valitettavasti satunnaistupakoitsijalle ne tupakoimattomuuden hyvät vaikutukset ei ole niin näkyviä. En ole ainakaan huomannut mitään muutoksia hajuaistissani, krapuloissani tai hapenottokyvyssäni. Joten edelleen tarvitaan sitä mielenlujuutta, jotta pystyy pysymään päätöksessään.
[q]Lyylikki, 22.3.2009 14:40:
En minä kuitenkaan ole heittänyt kirvestä vielä kaivoon. Valitettavasti satunnaistupakoitsijalle ne tupakoimattomuuden hyvät vaikutukset ei ole niin näkyviä. En ole ainakaan huomannut mitään muutoksia hajuaistissani, krapuloissani tai hapenottokyvyssäni. Joten edelleen tarvitaan sitä mielenlujuutta, jotta pystyy pysymään päätöksessään.
[/q]
~13 vuoden ajan about 15 tupakkaa/päivä. Lopetin joulukuun puolessavälissä, sillon tällön tulee viikonloppusin poltettua, mut päätin jo aluksi että ihan totaalilakkoon en lähe. Vielä en oo huomannu mitään eroa mihinkään suuntaan.
6 months and counting.
Lentokentalla ollessani poltin tupakan, heitin maahan ja tokaisin "se oli siina".
Muutama vuosi tuli aski per paiva tahtia vedettya.
Ehkä ei kannata lopettaa? Koska 99% tupakoitsioista kuolee, Ruotsalais tutkimuksen mukaan 
en nyt muutamaan kuukauteen (?) oo polttanu enää arkisin, vaan sillon jos on tullut kännättyä/oltua viihteellä. ihmettelen vaan että miten sellasta skeidaa jakso useamman vuoden päivittäin imeskellä.. huomaa nyt taas kun viikonloppuna tuli poltettua että samantien nenä aivan tukossa ja muutenkin tosi inhottava fiilis. ja aamulla hais vaatteet ja hiukset ihan röökille, inhottavaa. no, onneks ei arkena tosiaan tartte enää polttaa. eikä kyllä tee mielikään erityisemmin. poikaystävä raukka, kun joutu kattelee sitä mun päivittäistä tupakointia. ei ollu mukavaa silläkään, kun se ei ite polta. no mut, ehkä jos vielä joku päivä jäis ne juhlasauhuttelutkin kokonaan pois niin sit vois olla ylpee.
hähää 5,5kk savuttomana. Kärsikää niksoissanne paskat!
Yritin lopettaa tollasen 69 kertaa ja aattelin että en onnistu tässä ikinä. Mut sitte onnistuin kun päätin lopetuspäiväni riittävän kauas.
Eli mun metodi oli se että päätin joskus viime juhannuksena että lopetan uuden vuoden aattona.
Siinä kului kuukaudet sauhutellessa ihan normaaliin tapaan ja loka-marraskuussa alkoi olemaan jo sellanen olo että onneks tän paskan imeminen pian päättyy. Uv aatto tuli ja pari minuuttia ennen vuodenvaihdetta kiskasin vikan malboron posket lommolla ja hetin loput nuotioon. Jutun juju oli varmaanki just se että sitä kelas hyvän aikaa ennen ku lopetti ja jotenkin tsemppas ittesä ihan täyteen intoon ennen "suoritusta".
Nyt ei tulis enää edes maistettua. Luulisin et jos polttaisin yhdenkin röökin ni se ois taas menoa. Sen verran suuren arvon annan lopettamiselleni että en aio päästä itteäni ikinä ns. heikkoon hetkeen.
Suosittelen kokeilemaan tätä, oli helpompaa ku osasin ikinä ees kuvitella.
Onnea vaan kaikille yritkseen!
[q]T-mu, 15.6.2009 16:03:
hähää 5,5kk savuttomana. Kärsikää niksoissanne paskat!
Yritin lopettaa tollasen 69 kertaa ja aattelin että en onnistu tässä ikinä. Mut sitte onnistuin kun päätin lopetuspäiväni riittävän kauas.
Eli mun metodi oli se että päätin joskus viime juhannuksena että lopetan uuden vuoden aattona.
Siinä kului kuukaudet sauhutellessa ihan normaaliin tapaan ja loka-marraskuussa alkoi olemaan jo sellanen olo että onneks tän paskan imeminen pian päättyy. Uv aatto tuli ja pari minuuttia ennen vuodenvaihdetta kiskasin vikan malboron posket lommolla ja hetin loput nuotioon. Jutun juju oli varmaanki just se että sitä kelas hyvän aikaa ennen ku lopetti ja jotenkin tsemppas ittesä ihan täyteen intoon ennen "suoritusta".
Nyt ei tulis enää edes maistettua. Luulisin et jos polttaisin yhdenkin röökin ni se ois taas menoa. Sen verran suuren arvon annan lopettamiselleni että en aio päästä itteäni ikinä ns. heikkoon hetkeen.
Suosittelen kokeilemaan tätä, oli helpompaa ku osasin ikinä ees kuvitella.
Onnea vaan kaikille yritkseen!
[/q]
Perässä tullaan, jussina kelasin tumppaa mut jo reilun kaks viikko savuttomana *piis**uros**piis*
9kk täysin savuttomana. Hyvä minä! 
Vaikka koko pienen elämäni oon ollu savusissa tiloissa, niin en oo alkanu polttamaan.. Ennenku tulin sellaselle työpaikalle, että työaikana saa käydä röökillä. Viikonloppusin juhlissa tullu poltettua jo vuos pari, mutta arkisin selvänä ei niinkään pitkään. Todella rentouttavaa hommaa, mutta nyt loppu työt, niin helposti loppu myös röökin poltto :)
[q]Progress, 26.6.2009 12:48:
9kk täysin savuttomana. Hyvä minä!
[/q]
hyvä sinä
10kk 
Toissapäivänä tuli tasan 1,5 vuotta täyteen savutonta elämää 
Pystyin lopettamaan! :) 2kk Ilman.
Meikä taas lopetti tupakan polttamisen. Vkloppuna menin hieman kännipäissäni tupruttelemaan, mut muuten jo kolme viikkoa ollu polttamatta. 
Ei kauheesti kiinnosta toi kännipolttelu, kunhan jää viikolta kokonaan pois, ei jaksa enää vetää tota skeidaa. 
Meikä on kyllä aika taitava lopettamaan asioita, eli ei ole ollut kyllä tippaakaan ongelmia lopettamisessa. Toisaalta olen myös taitava aloittamaan asioita, mutta jos tän röökaamisen jättäis tästä eespäin muiden iloksi. 
Katoin eilen ykköseltä BBC-dokumentin huumeista ja niitten fyysisistä vaaroista. Siinä kerto mun mielestä hyvin erös naislääkäri. Hän sanoi, että jos kokeilet kerran tupakkaa on hyvin todennäköistä, että tulet polttamaan sitä toisenkin kerran. "Sosiaalisiksi polttajiksi" näistä jää kuitenkin todella harva. Mulla on käynyt ihan täysin just noin.
About viis vuotta polttelin todella harvakseltaan. Sitten pikkuhiljaa se lähti enenemään. Nyt oon kolme vuotta polttanut suht säännöllisesti - en mitenkään älyttömästi "normipäivinä" (n. 1-7 tupakkaa), mutta baarissa ja bilettäessä menee aivan jumalattomasti. Siinä dokumentissa kerrottiin myös, että noin puolet niistä, jotka polttavat koko elämän tulevat lopulta kuolemaan tupakkaan. Kamalaa! Miksi mä olen ikinä edes alkanut polttaa?
Syytän vähän vanhempien esimerkkiä tässä asiassa. On tutkimuksia, jonka mukaan vanhempien (vai oliko se vain äidin) kessuttelu lapsen ollessa vauva lisää lapsen riskiä alata tupakoijaksi aikuisena. Se haju kuulemma herättää äidillistä turvallisuudentunnetta.
Muistan myös, että lapsena ihmettelin monet kerrat että miksi äiti, isä ja veli polttaa, jos se kerran "maistuu niin pahalta ja on epäterveellistä. Älä sä vaan rupea ikinä polttamaan". Kai siinä jotenkin tuli semmoinen olo, että multa salataan jotain - sen täytyy olla tosi "kovaa kamaa" jos ne siltä haluaa mua suojella. Pakkohan sitä oli kokeilla.
Ja miksi koulussa opetetaan, että tupakka mm. piristää? Mä en ole henkilökohtaisesti ikinä huomannut sen piristävän, lähinnä oon huomannut negatiivisia vaikutuksia such as sydämentykytys, oksetus, huimaus. Jos koulussa opetettaisiin, että tupakasta ei tule minkäänlaisia "oloja" niin ehkä siitä ei mitään oloja silloin tulisikaan? Ainakaan niin vahvasti, kuin teini-ikäisenä kun sitä poltettiin sen takia, että se "nousi päähän".
Äiti rupesi itkemään, kun näki jouluna mun polttavan. Isä oli vihainen ja motkotti jotain "vaikka kuinka oon sanonut, ettei kannata ikinä alkaa polttaa"! Ehkä lapsi kuitenkin oppii siitä esimerkistä, mitä vanhemmat _näyttää_, isä.
Enpä tiedä, mitä tän polttamisen suhteen nyt tekisi. Just vedin aamukahvit ja söin aamupalan. Ei ole yhtään tupakkaa ja pitäis lähtee käymään koululla, mietiskelin vain että jättäisinkö sen askin ostamatta. Toisaalta mun pitäis rajata itselleni etukäteen tarkat säännöt, koska tulla epäselviä tilanteita. Lisäks mua pelottaa se, että jos alan paisua. Toisaalta osaan kontrolloida syömiseni aika hyvin, mutta tupakka taas toisaalta starttaa aika hyvin vatsan aamuisin ja muutenkin nopeuttaa aineenvaihduntaa.
Hmm, en tiedä, pitää miettiä. Ajan ainakin eka suoraan R-kiskan ohi, mutta jos takasitullessa tekee vieläkin mieli, niin vois yhen polttaa.
(Sori tää huolittelematon teksti, lähinnä omia ajatuksia tajunnanvirralla paperille.)
Tänään vuosi ilman röökii! 