fobiat, pelot & vidun pahat mielenterveysongelmat =D

Mulla on korkean ja ahtaan paikan kammo.Mut onneks ne ei oo enää kauheen pahoja.
Ennen pelkäsin neulojaki mut koulun myötä oon päässy siitä eroon

Mulla ei taida olla fobioita tai pelkoja... luin kaikki tän topicin kirjoitukset eikä ainakaan mikään noista natsannu. Mua on kyllä hampilekurit raadellu, samoin lävistäjät - ihan pyörtymiseen asti - mutta ei mulle ole silti jäänyt mitään kammoa niistä. Taidan olla niin pöljä, etten opi huonoistakaan kokemuksista ja tajuu pelätä niitä myöhemmin... Mutta addiktioita kyllä löytyy, pistetäänpä tuosta keulille vaikka netti, huulirasva, musa... en osaa olla ilman. Ja ne mielenterveysongelmat... mitään vikaa ei puutu!

addiktiotkin alkavat olla jo hallinnassa .. enää tulee juotua vain pannullinen kahvia päivässä..

lapsesta asti aamut on ollu niitä jotka määrittää mun päivän,
mulle ei saa sanoo aamulla mitään ennen ku mä sanon jotain jollekkin,
en ymmärrä miten ihminen voi olla niin sulkeutuneessa tilassa aamuisin,
onneks vanhemmat on jo töissä kun herään, kissat ei puhu eikä niille voi kiukutella ku ne on niin sulosii*blush*

[q]mehu:
addiktiotkin alkavat olla jo hallinnassa .. enää tulee juotua vain pannullinen kahvia päivässä..
[/q]
Hyvä, hyvä. Hallinnassa ne ovat mullakin vai oonko mä niiden hallinnassa... hmmmm...

Keskusteltuamme hartaasti totesimme, että meillä ei ole mitään ongelmia tai fobioita....*vink*

En ole havainnut sellaisia .. jos jostakin syystä minulle ilmaantuu jonkin sortin pakko addictioita niin otan välittömästi yhteyttä klubbariin *iloinen**hahjust*

Ei kyl oikeen pelkoja sinänsä tuu mieleen, mutta vitun pahoista mielenterveysongelmista löytyy.
Aivan välttämätön tarve päteä väittelemällä täysin merkityksettömistä asioista ja vielä vaikka olisin toista mieltä kuin väittelisin. Otan vaikka kannan että kyllä se on mahollista ja sitten jaksan jankata sitä ikusuuksiin ajaen koko keskustelun lopulta täysin turhille sivuraiteille mitkä ei edes liittyneet keskusteluun.
Hommaa kuvaa käyttämäni lausahdus ”EN MYÖNNĔ
Haluaisin kyllä eroon tästä piirteestä, mutta joku siinä vaan on muka niin vaikeaa

[muokattu 16.9.2003 07:46]

Hmh. Mä olen kyllä niin neuroottinen että sitä on vaikea eritellä Pelkään ötököitä (varsinkin pitkäjalkaisia lentäviä, pienempänä vietin kesähelteellä n. tunnin kokonaan peiton alla koska samassa huoneessa oli sellainen), korkeat paikatkin vähän hirvittää, tosin ei nyt ihan fobiaksi asti, ahtaat paikat ahdistaa ja joskus (liian)isossa halirutistuksessakin tulee pakokauhuinen olo, epäilen ja pelkään usein että mulla on esim. syöpä, ja päänsärky on tietenkin merkki aivokalvontulehduksesta... Ja myös raskaana epäilen aina olevani. Välillä pelkään että olen tulossa hulluksi. Ja toki myös vahva huulirasvariippuvuus löytyy.. Huh, tää alkaa jo kuulostaa vähän huolestuttavalta vaikka tässä oli nämä mitkä eka tuli mieleen...taidanpa lopetella tähän.

[q]Kirsikka:
Ja myös raskaana epäilen aina olevani.[/q]

Joo minä kanssa

Kaipa mullaki noi perus jutskat löytyy,, hönniäisistä en pidä en nii sitte pätkän vertaakaan, hmm enpä keksi paljoo muuta muutama pikku jutska mut niistä ei taas ole kovin soveliasta puhua täällä

[q]dirtyfacedkid:
---
kuu:
Ainiin!Vielä yksi juttu.
Pelkään aivan kamalasti uimista järvissä tai merissä.Sen takia en olekkaan uinut kahteen vuoteen.Tuntuu, että joku voi kosketta mua siellä veden alla.Esimerkiksi joku kala tai vaikka ruumis

---


Ihan sama juttu.. Sinänsä hassua, koska olen harrastanut uintia useamman vuoden. Mut kirkas allasvesi on ihan eri juttu. Pelästyn aina ku jalka osuu esim. johonkin vesikasviin. Ja sit ku kesällä oli lehdissä juttua niistä käärmeistä..*hih*
[/q]
Mulla sama juttu...ei uima-altaassa uiminen tuota yhtään ongelmia, mut sit järvessä/meressä mis on syvää, niin on vähän nihkee olo. Kyl sitä silti voi uida, mut fiilis ei oo se paras mahdollinen. Toinen on toi avainten/lompakon/dösälipun tarkistaminen et onks ne viel mukana, pikkuskidinä ku hävittelin noita aika tiheeseen tahtiin.*hih*

[q][Nuclear]:
Toinen on toi avainten/lompakon/dösälipun tarkistaminen et onks ne viel mukana, pikkuskidinä ku hävittelin noita aika tiheeseen tahtiin.*hih*
[/q]

Joo mullakin on toi. Kännykkää ja lompakkoa täytyy tarkistaa melkein koko ajan. Sitten kun käy automaatilla nostamassa rahaa, niin pitää monta kertaa kattoo, et varmasti laitto kortin takaisin lompakkoon. Tullut useaan otteeseen joku muistikatkos ja sinne se kortti on aina sitten jäänyt.. Nyt on kauhea paniikki, niin tarkistusta tarkistuksen perään!

Mulla on sama juttu, kuu. Mielenkiinotsinta on se, et kun lähtee jonnekki ulos ja on kaivanu ne henkilöpaperit esiin pienessä hiprakassa, niin saa niitä sitten etsiä loppuillasta omasta laukusta, koska mulla ei ainakaan oo useimmin mitään hajuu minne ne oon laittanu *iloinen**pahis*

Sinne laukun kätköihin ne aina jotenkin kätkeytyy pienimpään koloon..Miksiköhän ne muuten on aina jossain alimpana ja käden ulottumattomissa?

Ei mitää hajuu Se on kyl kumma et vaik ite etit koko laukun ympäri niin mitään et löydä, mut sit kun kaveris tonkii laukkuas ja koittaa ettii niitä papruja, niin se löytää ne heti *nauru**nauru* Haha..

mulla on myös toi, että on pakko koko ajan tarkistaa, että kaikki on mukana. Varsinkin noi erittäin tärkeät tavarat, kuten lompakko, avaimet, pankkikortti tms. Toisaalta ihan hyvä, että tarkistelen, sillä mä aina unohtelen asioita joka paikkaan. Lisäksi olen jotenkin onnistunut uskottelemaan itselleni, että otin jotain mukaan, vaikken ottanutkaan *täh* viimesin tapaus, mistä tuli paniikki, oli se, kun ostin illuihin lipun ja kadotin sen samantein. olin oikeasti unohtanut sen streetbeatiin

[q]kuu:
---
[Nuclear]:
Toinen on toi avainten/lompakon/dösälipun tarkistaminen et onks ne viel mukana, pikkuskidinä ku hävittelin noita aika tiheeseen tahtiin.*hih*

---


Joo mullakin on toi. Kännykkää ja lompakkoa täytyy tarkistaa melkein koko ajan. Sitten kun käy automaatilla nostamassa rahaa, niin pitää monta kertaa kattoo, et varmasti laitto kortin takaisin lompakkoon. Tullut useaan otteeseen joku muistikatkos ja sinne se kortti on aina sitten jäänyt.. Nyt on kauhea paniikki, niin tarkistusta tarkistuksen perään!
[/q]

Mullakin on tämä tarkistusneuroosi...Pitää myös katsoa moneen kertaan, että liesi on pois päältä ja kaapinovet kiinni...(Kaapinovien täytyy olla suljetut, ettei möröt pääse ulos kaapista).

Jehna....
Meitsi on koko ikäni pelännyt hämähäkkei vaikka tiedän ettei niiden pitkät ja ohuet raajat tee yhtään mitään mut fobia on fobia eikä siitä muuksi muutu. Lisäx joskus kauan sitten kuulin ääniä ja mul todettiin siis lievä skitsofrenia mut nykyään oon aivan täysin terve ja selväjärkinen lääkärien mielest, tosin sitä vieläkin joskus tulee sellasii tilanteit et jää paikoilleen odottamaan et alkaako joku pään sisäs taas haukkumaan ja sättimään, mut mitään ei ikinä kuulu ja olo helpottuu. Kuitenki tostakin on jääny sellaiset jäljet et mulle saa kyl huutaa kurkku suorana mut sitä mä en kestä jos kaksi ihmistä huutaa keskenään mun seuras, silloin mul kilahtaa... no joo se oli semmonen mun lyhyt tarina....

hyvä topic... pelkään tauteja yli kaiken. Mut hyvä siinä mielessä, et sittenpähän peseydyn usein ja käytän kumia