Opiskelijan elämä ja toimeentulo

Sain HOAS:silta 2kk päästä siitä kun hain asuntoa kivan kaksion(42neliöö) ja vuokra on 343,50e (johon sisältyy netti,vesi,sähkö ja tolpallinen autopaikka).Maksan vuokrani käymällä muutaman kerran viikossa töissä ja saamalla asumistukea eli maksan noin puolet vuokrasta ite*hymy*
Mulla on käynyt siinä mielessä hyvä tuuri kun mun ei tarvitse koskaan ottaa opintolainaa kun olen tehnyt vanhempieni kanssa sopimuksen, että tarvittaessa ne voivat auttaa rahallisesti ja maksan sitten takaisin kun kukkaro antaa periksi.Myös vanhempani maksavat opiskelun ajan puhelinlaskuni,koulujuttuni ja bussilipun.Ei tällä mun palkalla aina paljoo huvitella,mutta olen kyllä todella tyytyväinen tähän hetkiseen elämänvaiheeseen*joo*

[q]De Souza:
---
fine:
joo, mä menisin niinkun NIIIIIN mielillään duuniin koulun oheessa, mut ku eipä natsaa, tässä oon viime puolen vuoden aikana lähetellyt muutamia kymmenia hakemuksia vaik minne, mut vittu ku ei natsaa, kukaan ei kaipaa ahkeraa 18-vuotiasta kolme kieltää osaavaa ajokorttia omistavaa nuortaa miestä tekemään iltatöitä.. :( oikein pistää moinen matalaksi

---


Mua välillä ihmetyttää, miksi jotkut eivät saa työtä millään. [/q]

Arvaa ihmettelenkö itse.. taitaa olla paska säkä, kun kukaan ei vaan jaksa vaivautua edes vastaamaan hakemuksiini..

[q]fine:
---
De Souza:
---
fine:
joo, mä menisin niinkun NIIIIIN mielillään duuniin koulun oheessa, mut ku eipä natsaa, tässä oon viime puolen vuoden aikana lähetellyt muutamia kymmenia hakemuksia vaik minne, mut vittu ku ei natsaa, kukaan ei kaipaa ahkeraa 18-vuotiasta kolme kieltää osaavaa ajokorttia omistavaa nuortaa miestä tekemään iltatöitä.. :( oikein pistää moinen matalaksi

---


Mua välillä ihmetyttää, miksi jotkut eivät saa työtä millään.
---


Arvaa ihmettelenkö itse.. taitaa olla paska säkä, kun kukaan ei vaan jaksa vaivautua edes vastaamaan hakemuksiini..
[/q]

Henkilökohtaisesti olen havainnut, että soittaminen tai vielä parempaa, tietyissä paikoissa suoraan paikan päälle meneminen on huomattavan paljon tehokkaampia keinoja kuin hakemusten kirjoittelu, ikinä en ole mitään töitä saanut pelkkiä hakemuksia kirjoittelemalla.

Jo pelkästään soittaminen antaa paljon oma-aloitteisemman kuvan ja jos menee paikan päälle, mahdollinen työnantaja näkee suoraan minkälaisen tyypin kanssa on tekemissä ja muutenkin vaikutusmahdollisuudet keskustelun kulkuun on paljon paremmat (ja ainakin on edes keskustelu, sitä kun ei hakemuksia kirjoitellessa välttämättä tapahdu ollenkaan)

Ei muuta kun puhelinluettelo kouraan ja soittelemaan tai sitten kaupungille suoraan paikkoihin vierailemaan, kärsivällisyys palkitaan ja oma-aloitteisuus on aina plussaa, onnea työnhakuun

[q]fine:
kyllä, on paska lafka, mut mä oon ainakin ihan vitun tyytyväinen, täällä kun on tommonen politiikka että meluisia naapureita ei häädetä vaan siirretään valittajat toiseen mestaan!
[/q]
Joo, no täällä ei.

Noh noh.. tällähetkellä asun vielä siis vanhempien luona, mutta ~4kk sisällä tapahtuu seuraavat: hankin oman jonka pistän vuokralle -> rahaa tulee jo siitä ensinnäkin. Sitten muutan itse halvahkoon opiskelijakämppään missä vuokra on minimaalinen. Tukia en saa enkä tule saamaan joten kyllä se kaikki eläminen ja vuokran+laskujen maksu tapahtuu sitten työnteosta tulevalla rahalla.

[q]Hansu:
Monissa korkeakouluissa lukukausi päättyy jo toukokuun alussa ja alkaa vasta syyskuun puolella, joten siihen jää reippaasti aikaa hankkia kesätöitä (niiden löytyminen ei ole tietysti aina itsestäänselvyys). Työskentelemällä koko kesän saa ihan kivasti rahaa kasaan, tosin kesällä hiukkasen v*tuttaa kun ei makseta asumislisää, vaan vuokra lankeaa kokonaisena omalle kontolle. Kesäsäästöillä voi parhaimmillaan elää ihan kohtalaisesti vuodenvaihteen yli, riippuu tietysti kulutustottumuksista ja vuokran suurudesta sekä muista tuista. Ja vaikka opintolaina kuinka ahdistaisi, kannattaa sitä mieluummin ottaa ainakin hieman kuin elää tuhkaan ja säkkiin pukeutuneena puutostautien armoilla.

Soluasumista kaihtaville... Ei se nyt mikään maanpäällinen helvetti ole (paitsi ehkä niissä harvoissa tapauksissa kun kämppikseksi sattuu joku _ihan oikeasti_ sekopäinen tyyppi). Asuminen on ihan siedettävän hintaista, ja muutaman vuoden solussa asuttuaan on usein mahdollisuus päästä suht' edulliseen yksiöön. Solussakin on mahdollista viettää melko itsenäistä elämää, eihän kukaan pakota kaveeraamaan kämppisten kanssa tervetimistä syvällisemmin. Itse asuin 3 vuotta solussa (vuokra oli silloin n. 800 mk / kk), josta pääsin tilavaan (32 m2) yksiöön (olisiko ollut n. 240 / kk, harvinaisen edulllinen kylläkin). Nykyisin asustelen kaupungin vuokra-asunnossa avokkini kanssa, mutta valitettavasti ainakaan Helsingissä opiskelijoilla ei ole mahdollista hakea kaupungin edullisia asuntoja.
[/q]

Niinpä.

Itse elin koko opiskeluajan opintotuella+asumislisällä+200e kuussa. Tästä maksoin _kaiken_ mahdollisen. Kesäduunia tuli painettua 3 täyttä kuukautta, välillä jopa 4, sillä tähän on korkeakoulussa mahdollisuus. Jos palkka olisi vaikka 1300 e/kk (jonka saa todella helposti monesta teollisuusfirmasta) niin kesätulot on vähintään 4000, tod näk jopa yli. Tosta 4000e veroja ja maksuja menee varmaan varmaan 9% eli yli 3600 jää käteen.

Opintotukea ja asumislisää saa maksimissaan about 400e/kk.

Siten opiskelijalla on mahdollisuus kesätöitä tehdessä n. 700e kuukausituloon verojen jälkeen. Tällä summalla pitäisi oikeesti tulla toimeen todella hyvin. Jos tällä ei tule toimeen, on asuinneliötä varmaan aika paljon, asuinpaikka pitkänsillan eteläpuolella, kahvila/pubikulttuuri tullut hyvin tutuksi tmv.

Tottakai noissa tukijutuissa on täysiä naurettavuuksia kuten liian pienet tulorajat, eri opiskeluasteiden tukimäärät, pääkaupunkiseudun korkeiden vuokrien kompensoimattomuus jne jne jne. Mutta siltikin, opiskelija joka hieman katsoo miten elää ja kelpuuttaa itselleen sen halvemman kämpän selviää _erittäin_ hyvin kuukaudesta toiseen ilman, että pitää miettiä onko tänään rahaa ruokaan vai ei.

t: opiskeluajat ohi, ilman jatkuvia töitä, ilman lainaa ja ilman yhtään nälkäpäivää.

[q][Nuclear]:
Mun mielest on aika hassua, että jos asut vanhempien omistamassa asunnossa, niin saat asumistukea maksimissaan vajaa 60 vaikka maksat heille vuokraa siinä missä muillekin. Perkele.
[/q]

Jeps. Mulla tosin on niin, että tosta johtuen en joudu maksamaan sitä vuokraa vanhemmilleni, mutta vanhempani ottavat siit takkiin taloudellisesti yli kaksi kertaa sen verran mitä valtiolta tukia saan.

[q]Dorka:
Jeps, hyvä pointti et toi on sun oma valinta - kummiskin sinulla on se valinta - etkä joutu pakosta tekemään jotain muuta vaan sitä mistä itse nautit (...tai periaatteessa nautit, välillä näyttää olevan niitä ärräpäiviäkin *lmao*) ja vielä jotenkin selviät sillä hengissä. Tämä, kun on se minusta yksi pääasioista näistä asioista puhuessa.
[/q]

Oli miten oli, niin oon kyl usein tai ainakin yhä useammin sitä mieltä, että se on täysin idioottimainen valinta. Voisin nimittäin mitä todennäköisemmin tehdä aivan samanlaisia juttuja myös sellaisille tahoille, jotka maksaisivat työstä kunnon palkan ja joilta ne rahat myös saisi, joka taas tarkoittaisi sitä että mun tarvitsisi stressata ja tehdä töitä huomattavasti vähemmän. Opiskelutkin etenisivät todennäköisesti huomattavasti paremmin. Tästä johtuen voikin olla, että tämä puoli-ilmainen työvoima siirtyy ensi syksystä lähtien muille markkinoille ainakin vuoodeksi.

Koko opiskeluajan tehnyt täysin muiden alojen hommia, hippasen tosin omaa alaakin viistäviä opetushommia, mut varsinaisia oman alan hommia aika nihkeesti pääsee alkuvaiheessa opintoja tekemään mun alalla. Niillä duuneilla kyllä pärjännyt ihan mukavasti, välillä opiskelu kärsinyt kun työtunteja tullu 60 pintaa viikossa Nyt viimein ens kesänä pääsen oman alan töihin ja täytyy sanoa että kyllä maistuu. Elintasokin kohenee hiukkasen ja on mukava sit tehdä tutkinto valmiiks kun ei tarvii enää stressata rahasta...

Arvostan kyllä työssäkäyntiä ja itse itsestään huolehtimista yli kaiken, kyllä töitä on tarjolla ja niillä pärjää jos vaan ahkeruutta piisaa. Nimim. parhaimmillaan 4 eri duunia ja opiskelut samaan aikaan

Tiukkaa teki, ku opiskelen ja tiukkaa tulee taas tekemään vuoden päästä intin jälkeen. Varsinkaan ku ei tiedä saako töitä mistään. Toivottavasti sais samanlaisen työpaikan ku oli ennen. Tuntityötä suunnilleen sen verran ku jaksaa, et saa tarpeeks rahaa ja olis edelleen motivaatiota opiskeluun. Sen näkee sit, päivärahoista vaan säästää ni pystyy elää *hahjust**vink*

Itse olen ollut niin "onnellisessa" asemassa että kesäkuukausina olen saanut tehdä töitä _paljon_ eli keskimäärin 12 tuntista työpäivää ja osan kesää 7 päiväistä viikkoa jolloin rahaa on jäänyt ihan mukavasti talvikuukausillekin. Tulorajatkin tulee ylitettyä jo kesäansioilla sen verran reilusti ettei talvisin työskentely ole ollut senkään vuoksi mielekästä. Tietysti kesällä olisi mukavempaakin puuhaa kuin tehdä jotain hulluja 20 tunnin päiviä mutta en valita kun saa talvet aina lepäillä.

[q]JustinSan:
Henkilökohtaisesti olen havainnut, että soittaminen tai vielä parempaa, tietyissä paikoissa suoraan paikan päälle meneminen on huomattavan paljon tehokkaampia keinoja kuin hakemusten kirjoittelu, ikinä en ole mitään töitä saanut pelkkiä hakemuksia kirjoittelemalla.
[/q]

Tuo on totta ja unohdin itse mainita, että hakemuksen lähettämisen jälkeen kannattaa viikon kuluttua soittaa perään. Silloin työnantaja saattaa muistaa hakemuksen peruusteella (toivottavasti positiivisessä mielessä) ja se antaa vieläkin aktiivisemman kuvan itsestäsi. Tosiaan pelkkä hakemuksen lähettäminen harvoin riittää vaan työnhaussa vaaditaan aktiivisuutta.

[q]ville:
t: opiskeluajat ohi, ilman jatkuvia töitä, ilman lainaa ja ilman yhtään nälkäpäivää.
[/q]

thääh! kai sulla nyt jatkuvia töitä vielä on jos olet koulutkin käynyt

p.s. kuinka monella muuten ihan rehellisesti sanottuna pappa eller mamma betalar nämä hommat ja opiskeluelämä/toimeentulo on yhtä ruususilla tanssimista? niitäkin varmasti löytyy..

Puol vuotta oon nyt opiskellu ja samalla käyny duunissa. Vuoroja mulla on joku 2-3 viikossa. Ihan hyvin tähän mennessä tullu toimeen, vähän huolestuttaa jatko kun pitäis rupee laskee tuloja, et tietää mitä saa ansaita jatkossa.. Ihan perseestä On se nyt perkele kun ei saa tienata kun vaan teityn määrän vaik muutenkin tekee tiukkaa

[q]sakk303:
---

thääh! kai sulla nyt jatkuvia töitä vielä on jos olet koulutkin käynyt

p.s. kuinka monella muuten ihan rehellisesti sanottuna pappa eller mamma betalar nämä hommat ja opiskeluelämä/toimeentulo on yhtä ruususilla tanssimista? niitäkin varmasti löytyy..
[/q]

Sitähän varten tuolla tuo gallup on

[q]Lene:

Hyvin tulee taloudellisesti pärjättyä, eikä soluasuminen ole niin kauheaa, etteikö sitä voisi sietää tai opetella sietämään (nih, eipä elellä siellä pumpulissa ^^)
[/q]

Ei tässä missään pumpulissa eletä. Kompromisseja katsos. Olen valmis kärsimään alentuneesta elintasosta vaihdossa siitä, että elintilani on yksin minun käytettävissäni ja määrättävissäni, any given day

[q]
Eroja kyllä taitaa olla tarkasteltaessa tyttöjen ja poikien soluasumista. ^^ Pojat on poikia.
[/q]

Siinäpä se, armeijassa tuli eräänlaista soluasumista poikaporukassa harrastettua se omakohtaisena kokemuksena ja muualla näkemäni / kuulemani on saanut minut äärimmäisen vakaumukselliseksi tämän päätökseni suhteen ^_^

[q]Lene:
---

Nih, mukavuudenhalulta se minusta kuulostaa.*hihu* Ootkos ajatellut, että luonteesi mahdollisesti kasvaisi positiivisesti soluasumiskokemuksen myötä. *vink**lmao*
[/q]

Mukavuudenhalua se eittämättä onkin; miksi rääkkäisin turhaan itseäni asumismuodossa jossa en kertakaikkiaan viihtyisi, henkilökohtaisten preferenssien ollessa jossain aivan muualla ja kun kerran varteenotettavia vaihtoehtoja on?

Luonteeseeni ei kuulu masokismi ja se on mielestäni kutakuinkin ainoa asia jota luonteeseen voi tuollaisesta kokemuksesta tulla


[q]
Aseena on kuitenkin käytettävissä HOAS:n säännöt, joita taidolla voi kyllä käyttää häiriköijää tms. vastaan. Pitää vaan osata.
[/q]

Eli joutuisi vain näkemään aivan turhaa vaivaa asioiden eteen jotka ovat verrattain helposti vältettävissä alunperinkin :)

[q]Lene:
Aseena on kuitenkin käytettävissä HOAS:n säännöt, joita taidolla voi kyllä käyttää häiriköijää tms. vastaan. Pitää vaan osata.
[/q]
Joo, joitain ei ne HOASin säännöt vaan kiinnosta pätkääkään. Ja HOAS:ia ei kiinnosta pätkääkään valvoa moisia.

[q]Lene:
---
Gnizhak:
Joo, joitain ei ne HOASin säännöt vaan kiinnosta pätkääkään. Ja HOAS:ia ei kiinnosta pätkääkään valvoa moisia.

---

Mun oma kokemukseni tästä on ihan toisenlainen. Jos HOAS ei tunnu itse välittävän omista säännöistään niin se on pistettävä välittämään. Luulisi, että siihenkin on keinonsa. Pitää ottaa asioista selvää ja alkaa ajaa niitä, eikä jäädä seisomaan tumput suorina.
[/q]
Joo, ikävää vaan on et on parempaaki tekemistä ku kirjottaa sinne kirjeitä, viedä niitä postiin ja soitella perään kun mitään ei kuulu, esim. opiskelu.

[q]Lene:
---
Christinah:
Noh noh.. tällähetkellä asun vielä siis vanhempien luona, mutta ~4kk sisällä tapahtuu seuraavat: hankin oman jonka pistän vuokralle -> rahaa tulee jo siitä ensinnäkin. Sitten muutan itse halvahkoon opiskelijakämppään missä vuokra on minimaalinen. Tukia en saa enkä tule saamaan joten kyllä se kaikki eläminen ja vuokran+laskujen maksu tapahtuu sitten työnteosta tulevalla rahalla.

---


Jos opiskelijakämpällä tarkoitat HOAS:ia niin mahtaisikohan seuraavasta seikasta muodostua este: Hoasin kiinteistöt on rakennettu aravalainalla ja asuntoihin on aravalainsäädännön mukaiset tulo- ja varallisuusrajat. - - Varallisuusraja on yhdellä henkilöllä 22 000 .
[/q]


En siis tarkoita noita vaan käytin väärää sanamuotoa. Pidän siis "halpaa" ja hyvää asuntoa kohtuulliselta paikalta itse opiskelijakämppänä, kun on sellasia alueita missä asuu paljon opiskelijoita. Vuokranantaja ei siis välttämättä HOAS tms. Mutta siis HOASista en puhunut, sieltä joskus harkitsin asuntoa mutta kun alkoivat ensimmäiseksi tyrkyttää solukämppää niin unohdin koko jutun.

Yritin parhaani mukaan tonkia vanhoja threadeja läpi ja "search" - nappulakin kului käytännössä puhki, mutta en löytänyt mitään ihan vastaavaa threadia. Jos olen väärässä, well you can spank my ass and call me Rufus. Joten...

EDIT: Lisättäköön nyt siis vielä sen verran, että jätin tarkoituksella pääsääntöisesti työssäkäyvien vastausvaihtoehdon pois koska haluan nimenomaan rajata ko. kyselyn tulokset pelkästään päätoimisiin opiskelijoihin )

Taas kerran kevät tekee jokavuotiseen tapaansa tuloaan, hitaasti mutta varmasti. Monille kevät on muutoksen aikaa, eikä allekirjoittanut ole poikkeus. Monet isot asiat tulevat ajankohtaisiksi. Asiat kuten opiskelemaan pyrkiminen ja sen aiheuttamat lieveilmiöt kuten asunnon haku.
Itselläni olisi siis tarkoitus tässä pikkuhiljaa alkaa relokatoimaan laiskaa persettään oman asunnon suuntaan vanhempien nurkista pölyttymästä ja muutaman vuoden jälkeen lähteä koulun penkkejäkin kuluttamaan.

En tiedä johtuuko se minusta, olenko missanut jotain vitaalia vai olenko vain tyhmä, mutta näen tässä opiskelujen alkamisessa isohkon läjän ongelmia joista suurimpana voitaneen mainita asumiseen liittyvät dilemmat.

Olen pohtinut ja pohtinut vaihtoehtoja ja ajanut mielessäni loogisia skenaarioita ja suoraan sanoen yksikään niistä ei vaikuta järin houkuttelevalta. Tässä kaikki ne loogiset skenaariot ongelmineen joihin olen tähän mennessä päätynyt:


Oma asunto - pelkkillä tuilla

Käsittääkseni maksimimäärä euroissa jotka voit tukina valtiolta saada on hilppasen päälle neljäsataa euroa kuussa.
Sitten kun otat tämän säälittävän pienen läjän tuohta ja teet pikaisen vertailun pääkaupunkiseudun yksiöiden keskimääräisiin kuukausivuokriin, tulet luultavasti samankaltaiseen loogiseen lopputulokseen kuin minäkin; lähtövuokrat pyörivät hyvinkin lähellä neljäsataa euroa kuussa joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki tuet jotka valtiolta pystyt riipimään, menevät käytännössä kokonaisuudessan pelkästään vuokraan. Kuitenkin rahaa pitäisi jäädä sellaisin ainakin omasta mielestäni varsin perustavanlaatuisiin pikkuaktiviteetteihin kuten syöminen, asunnon olessa kauempana opiskelupaikasta myös paikasta toiseen liikkumiseen puhumattakaan sitten niistä kuluista joita itse opiskelu aiheuttaa. Sitten lisäksi päälle vielä sekundaariset rahareiät, joskin eittämättä monille tärkeät kuten puhelinlasku, internet, harrastukset.
Noh, en sitten tiedä onko vika matemaatikan taidoissani vai missä, mutta melko sama miten päin tätä yhtälöä pyörittelen, loppusumma paukuttelee aina pakkasen puolella. Kannustavaa. Opiskelkaa tekin, kyllä valtio auttaa!
Makaronia, tonnikalaa ja kitkutusta itsemurhayksiössä itä-helsingissä (no dizrizpekt anyone ), tätäkö se opiskelijaelämä autenttisimmillaan on?


Oma asunto - työssäkäynti opiskelun ohella

Jonkinmoinen perstuntuma on, että tämä taitaa olla se suosituin vaihtoehto. Jos nyt olen lukenut dokumentit ja paperit läpi ja onnistunut käsittämään niiden sisällön, voit tienata suunnilleen 500e kuukaudessa menettämättä tukiasi (l. niiden maksimimäärää, eli sitä reilu neljäsataa euroa) ja tuettomina kuukausina puolisentoista kiloeuroa.
Houkuttelevaa, kaiken kaikkiaan. Kuitenkaan en voi olla miettimättä minkälaisia negatiivisia vaikutuksia tällaisella ratkaisulla on itse opiskeluun, jonka ainakin itse tahtoisin nähdä jonkinnäköisenä pääasiana tässä. Jotenkin voisin kuvitella, että tämä systeemi verottaa ihan väistämättä opiskelun laatua eli ihan suoranaisesti heikentää opintomenestystä. Lisäksi kuvittelisin, että kyseisenkaltainen elämä on sekä fyysisesti että henkisesti varsin rasittavaa yöunien jäädessä vähiin ja vapaa-ajan ollessa lähes olematonta.


Oma asunto - vanhemmat (tai muut sukulaiset) auttavat

Tämä on tietysti ehkä se kaikkein paras vaihtoehto joka negatoi varsin ansiokkaasti kahden edellisen kohdan negatiiviset puolet. Valitettavasti suurimmalla osalla tämä ei liene varteenotettava vaihtoehto vanhempien ollessa joka kyvyttömiä tai haluttomia rahalliseen avustukseen. Itsellänikään tämä vaihtoehto ei ole käytettävissä.


Solu- / kimppakämppä

Varmasti monille ihan varteenotettava vaihtoehto ja taatusti myös edullisempi kuin oma asunto, mutta itselläni, niin typerä kun se varmaan onkin, pelkkä ajatus solu- /kimppakämpässä asumisesta vaikuttaa kutakuinkin yhtä miellyttävältä kuin kymmnen kilon rautakanki rektrumissani poikittain.
Mitä nyt itseäni tunnen, en vain yksinkertaisesti sovellu moiseen asumismuotoon ja olisin luultavasti mitä kusipäisin kämppäkaveri ja itse polttaisn päreeni kanssaeläjiini jatkuvasti. Jos pitää valita solun tai kotona asumisen välitä, valitsen jälkimmäisen, tyhmää tai ei.


Vanhempien luona asuminen

Edullisin ja turvallisin vaihtoehto, valitettavasti luultavasti kaikilla Homo sapiens - lajin nuorehkoilla edustajilla tulee luonnostaan äärimmäisen suuri vietti lentää pesästään ennemmin tai myöhemmin. Lienee muutenkin turha lähteä luettelemaan syitä miksi tämä vaihtoehto ei ole se kaikkein houkuttelevin.


Sitten tietenkin löytyy jonkinasteisia välimuotoja, kuten pelkillä tuilla eläminen omassa asunnossa tyttö/poikaystävänsä kanssa, joskin tämä ei esim. itselleni näillä näkymin ole validi vaihtoehto "sattuneesta syystä" (eli sitä tyttöystävää ei ole, ei mitään sen dramaattisempaa ), en sitten tiedä mikä valtion tukipolitiikka ylipäätään kyseisissä tilanteissa on.


Joten, te tällä hetkellä tällaisessa elämäntilanteessa olevat, tai tämän polun jo tallanneet, nyt on hyvät neuvot kalliit! Omat kokemukset, vinkit ja niksit, kaikki kelpaa!

Tämä threadi luultavasti voi myös sisältää yleistä keskustelua opiskelijoiden tukipolitiikan äärimmäisestä epäoikeudenmukaisuudesta, yleisiä kokemuksia tai mielipiteitä työssäkäynnin vaikutuksista opiskeluun, opiskelijalle sopivia työpaikkoja ym. asiaan liittyvää.


Laitan tohon nyt vielä gallupin, vaikka samalla riskeeraan tämän threadin demifaktorin kasvamisen