Niuhottajat Ry. - Kirotusviheet

[q]Orion, 12.5.2005 00:10:
Tuossa niillekin, jotka luulivat osaavansa kaikki yhdyssanasäännöt.
Kyllä yli 85% pitäisi saada, että voi alkaa täällä keulimaan.

Juuri tätä mä tarkotan! alkaa keulia,piru vie...*grr*

Hieman tarkkuutta noiden vierasperaisten kirjainten käyttöön. Paitsi että kirjoittaja vaikutaa typerältä kirjoittaessaan väärin, hän saattaa vahingossa tulla ilmaisseeksi jotain muuta kuin mitä oli tarkoitus. Asiayhteydestä sitten mahdollisesti voi arvata mitä oikeasti oli tarkoitus sanoa, tai sitten ei. Esimerkki eräästä taannoisesta keskustelusta, jossa seuraavia termejä käytettiin sujuvasti sekaisin samaa asiaa tarkoittamaan:

plokata = pomia, kerätä (ruotsin kielen sanasta "att plocka")
blokata = estää (englannin kielen sanasta "to block")
blog(g)ata = pitää blogia eli verkkopäiväkirjaa (engl. "weblog")

Erityisen hankala kolmikko tuntuu suomalaisille olevan C, G ja Q jotka herkästi vaihtuvat esimerkiksi nimissä ja vieraskielisissä ilmaisuissa toisikseen. Klassinen virhe on esimerkiksi flaijereissakin taajaan esiintyvä "special quest" kun tarkoitetaan "special guest" (guest = vieras, quest = tehtävä, päämäärä). Valitettavasti mitään näppärää muistisääntöä sille, mikä merkki mihinkin sanaan kuuluu ei oikein ole, mutta asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jos ei halua antaa urpoa vaikutelmaa itsestään. =)

[q]tanhutytto, 16.6.2005 10:31:
VIRHE!!!
vihdoin paikka minulle. juu kun niitä kouluja ei voi käydä.. Ärsyttävin ja pahin kaikista on tämä
"..kun minä alan leikkaamaan niin..."
Kun se alkaa verbi nyt vaan vaatii sen ensimmäisen infinitiivin! Suomennettuna vaatii siis perusmuodon, alkaa leikata,alkaa syödä,alkaa SATAA.
[/q]

Näinhän se on muttei puhekielessä. Suurin osa sanoo juurikin näin: "alan leikkaamaan", joten koeta kestää...

Minua ärsyttää suunnattomasti "ketä"-sanan käyttö väärissä paikoissa.... kuten esimerkiksi: "Se mies ketä sen teki"...ei tällasta...eiei

[q]cosmic, 16.6.2005 12:28:
---
tanhutytto, 16.6.2005 10:31:
VIRHE!!!
vihdoin paikka minulle. juu kun niitä kouluja ei voi käydä.. Ärsyttävin ja pahin kaikista on tämä
"..kun minä alan leikkaamaan niin..."
Kun se alkaa verbi nyt vaan vaatii sen ensimmäisen infinitiivin! Suomennettuna vaatii siis perusmuodon, alkaa leikata,alkaa syödä,alkaa SATAA.

---


Näinhän se on muttei puhekielessä. Suurin osa sanoo juurikin näin: "alan leikkaamaan", joten koeta kestää...
[/q]


Eli koska suuri osa (varsinkin maalaiset) puhuu väärin, niin sillon se on oikein. niinkö? Eli jos teen jotain väärin/huonosti/laitonta niin mun ei tarvitse vaivaantua opettelemaan uutta/korjaamaan koska osa ihmisistä tekee samoin..
i see. loogista.

[q]tanhutytto, 16.6.2005 12:41:
---
Eli koska suuri osa (varsinkin maalaiset) puhuu väärin, niin sillon se on oikein. niinkö? Eli jos teen jotain väärin/huonosti/laitonta niin mun ei tarvitse vaivaantua opettelemaan uutta/korjaamaan koska osa ihmisistä tekee samoin..
i see. loogista.
[/q]

Oho...Eli kirjoitusvirhe on joko huonosti, väärin tai laitonta? Jo on arvosteluasteikko...

[q]Hasse L.Hoff, 16.6.2005 12:57:
---
tanhutytto, 16.6.2005 12:41:
---
Eli koska suuri osa (varsinkin maalaiset) puhuu väärin, niin sillon se on oikein. niinkö? Eli jos teen jotain väärin/huonosti/laitonta niin mun ei tarvitse vaivaantua opettelemaan uutta/korjaamaan koska osa ihmisistä tekee samoin..
i see. loogista.

---


Oho...Eli kirjoitusvirhe on joko huonosti, väärin tai laitonta? Jo on arvosteluasteikko...
[/q]

No eiköhän se ole suomea huonosti....*hmph*

[q]tanhutytto, 16.6.2005 12:41:
Eli koska suuri osa (varsinkin maalaiset) puhuu väärin, niin sillon se on oikein. niinkö? Eli jos teen jotain väärin/huonosti/laitonta niin mun ei tarvitse vaivaantua opettelemaan uutta/korjaamaan koska osa ihmisistä tekee samoin..
i see. loogista.
[/q]

Mistäs lakikirjasta olet tsekannut että mikä on "oikein"? Kieli ei ole absoluutti ja varsinkin puhekieli on hyvinkin joustava tilanteesta ja henkilöstä toiseen. Jos riittävän iso osa kielen käyttäjistä ryhtyy käyttämään jotain "virheellistä" muotoa, se yleensä ennemmin tai myöhemmin omaksutaan myös kielen "viralliseen" normistoon eli esimerkiksi kielenhuollon suosituksiin.

Suomen kieli on täynnä esimerkkejä alunperin "virheellisistä" muodoista jotka on sittemmin omaksuttu yleiskieleen. Pari esimerkkiä:

biisi
Kantasana on englannin "piece" joten pitäisi kirjoittaa ja lausua kovalla P:llä, mutta "virheellinen" muoto on vakiintunut niin että sitä käytetään jo yleisesti "kirjakielisessäkin" tekstissä.

henkilö
Tämän uudissanan (joka korvasi lainasanan "persoona") kehittäjä (en nyt valitettavasti muista kuka) totesi nopeasti että itse asiassa kielen yleisen rakenteen kannalta "henkilö" on väärin ja ehdotti uudeksi muodoksi morfologisesti oikeampaa "henkile", mutta aiemmin lanseerattu "virheellinen" muoto jäi elämään.

ulkomaalainen
Alun perin kielenhuollon suosituksissa "ulkomaalainen" määriteltiin substantiiviksi ja "ulkomainen" sitä vastaavaksi adjektiiviksi. Koska kuitenkin julkisessa kielenkäytössä sanaa "ulkomaalainen" käytettiin yleisesti myös adjektiivina, muutettiin suositusta vuonna 2001 siten, että tällaista käytäntöä ei enää pidetä virheenä.

[q]Eli koska suuri osa (varsinkin maalaiset) puhuu väärin, niin sillon se on oikein. niinkö? Eli jos teen jotain väärin/huonosti/laitonta niin mun ei tarvitse vaivaantua opettelemaan uutta/korjaamaan koska osa ihmisistä tekee samoin..
i see. loogista.
[/q]

Vai puhuvat maalaiset väärin
Olen itse muuten (vaikka olen ehkä maalainen) hyvinkin tietoinen mainitsemastasi kielioppisäännöstä; lukiossa äidinkielen opettajani hylkäsi suoralta kädeltä jokaisen aineen, jossa alkaa -verbin kanssa käytettiin väärää muotoa.

Mä pyrin tuottamaan aina sen tasoista tekstiä, kuin tilanne vaatii. Mua häiritsee, kun virallisissa papereissa on kielioppivirheitä.
Tekstiviesteissä sorrun kuitenkin itse usein kaikenlaisiin todella kummallisiin lyhenteisiin, koska siitä "tulee niin suurta säästöä"

Kyllä se suomi on vaikea kieli. Kun rupee oikein miettimään, niin hevonen kuulostaa slangilta. Kyllä sen pitää oikeasti olla hevoinen, tai niin kuin hyttyinen.

[q]tanhutytto, 16.6.2005 12:41:
Eli koska suuri osa (varsinkin maalaiset) puhuu väärin, niin sillon se on oikein. niinkö? Eli jos teen jotain väärin/huonosti/laitonta niin mun ei tarvitse vaivaantua opettelemaan uutta/korjaamaan koska osa ihmisistä tekee samoin..
i see. loogista.
[/q]
Sähän näytät olevan maalainen itsekin :D (jos se siis on oikeinkirjoituksesta/-puheesta kiinni)


Sitä paitsi mun mielestä lähes yhtä hyvä keino näyttää kuinka tyhjäpää on, on väittää ihmisiä tietynlaisiksi heidän asuinpaikkansa mukaan.

Sitä paitsi espoohan on ihan maaseutua :D (vai pitäiskö sanoa efpoo?;)

Sitä paitsi mun mielestä lähes yhtä hyvä keino näyttää kuinka tyhjäpää on, on väittää ihmisiä tietynlaisiksi heidän asuinpaikkansa mukaan.

Sitä paitsi espoohan on ihan maaseutua :D (vai pitäiskö sanoa efpoo?;)
[/q]


Kyllä. Päätit sitten vaihtaa puheenaihetta. Niin ikävä tosiasia kuin se onkin, maaseudulla on [pieni]edelleenkin[/pieni] (paikoitellen enemmän tai vähemmän) "sivistymättömämpää" ja tässä asiayhteydessä tarkoitan nyt vain kieliopillisesti. Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa koska kaikilla ei valitettavasti vain ole mahdollisuutta muuttaa yliopistokaupunkeihin. Ja se, ettei yliopistoja ja lukioita ole joka kodin vieressä johtuu jostain aivan muusta. Tämä ei tee heistä kuitenkaan tähän keskusteluun liittyen yhtään tyhmempiä.
Kyllä. Espoo ja Kirkkonummi ovat hyvinkin maaseutua (vs. Töölö). Rautalampi on myös maaseutua (vs. Tikkurila).

[q]tanhutytto, 16.6.2005 13:37:
Kyllä. Päätit sitten vaihtaa puheenaihetta. Niin ikävä tosiasia kuin se onkin, maaseudulla on [pieni]edelleenkin[/pieni] (paikoitellen enemmän tai vähemmän) "sivistymättömämpää" ja tässä asiayhteydessä tarkoitan nyt vain kieliopillisesti. Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa koska kaikilla ei valitettavasti vain ole mahdollisuutta muuttaa yliopistokaupunkeihin. Ja se, ettei yliopistoja ja lukioita ole joka kodin vieressä johtuu jostain aivan muusta. Tämä ei tee heistä kuitenkaan tähän keskusteluun liittyen yhtään tyhmempiä.
Kyllä. Espoo ja Kirkkonummi ovat hyvinkin maaseutua (vs. Töölö). Rautalampi on myös maaseutua (vs. Tikkurila).
[/q]

Voi! Nyt se otti itseensä! :D

Tuollaiset kielioppiasiat, kuten yhdyssanat ja verbien aktiivisuudet ja passiivisuudet opetetaan jo yläasteella, joten tuo "ei ole yliopistoja lähellä" on mielestäni melko huono veruke väittää maalaisia tyhmemmiksi. Mä jopa väittäisin et kaupunkien lähiöissä asuu vähintään yhtä paljon koulutukseltaan heikkoa tasoa olevaa porukkaa, joiden äidinkieli on aivan yhtä rapaa.

PK-seudulla sitä paitsi raiskataan suomea anglismeilla, niin että junttia hirvittää :D

[q]serotonot, 16.6.2005 13:40:
---
tanhutytto, 16.6.2005 13:37:
Kyllä. Päätit sitten vaihtaa puheenaihetta. Niin ikävä tosiasia kuin se onkin, maaseudulla on [pieni]edelleenkin[/pieni] (paikoitellen enemmän tai vähemmän) "sivistymättömämpää" ja tässä asiayhteydessä tarkoitan nyt vain kieliopillisesti. Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa koska kaikilla ei valitettavasti vain ole mahdollisuutta muuttaa yliopistokaupunkeihin. Ja se, ettei yliopistoja ja lukioita ole joka kodin vieressä johtuu jostain aivan muusta. Tämä ei tee heistä kuitenkaan tähän keskusteluun liittyen yhtään tyhmempiä.
Kyllä. Espoo ja Kirkkonummi ovat hyvinkin maaseutua (vs. Töölö). Rautalampi on myös maaseutua (vs. Tikkurila).

---


Voi! Nyt se otti itseensä! :D

Tuollaiset kielioppiasiat, kuten yhdyssanat ja verbien aktiivisuudet ja passiivisuudet opetetaan jo yläasteella, joten tuo "ei ole yliopistoja lähellä" on mielestäni melko huono veruke väittää maalaisia tyhmemmiksi. Mä jopa väittäisin et kaupunkien lähiöissä asuu vähintään yhtä paljon koulutukseltaan heikkoa tasoa olevaa porukkaa, joiden äidinkieli on aivan yhtä rapaa.

PK-seudulla sitä paitsi raiskataan suomea anglismeilla, niin että junttia hirvittää :D
[/q]


Juu,minun itsetuntoni ei kestä tällaisia nettikeskusteluja.
Mihin se katosi se luetuntekstinymmärtäminen?
"sivistymättömämpää" ja tässä asiayhteydessä tarkoitan nyt vain kieliopillisesti
ei ole synonyymi tyhmemmälle.

Ja jos nyt ruvetaan pilkuttamaan täällä, niin suomenkielessä ei ole itsenäistä sanaa Tyhmempi. Taivutettu adjektiivin vertailumuoto tarvitsee aina vertailun kohteen; tyhmempi kuin...
Lälläslääääää

Mun mielest turkkulaiset puhuu tosi hassusti, he o varmaan tosi hölmöi tai sit vaan niin maalaissi.


lepo

[q]tanhutytto, 16.6.2005 13:48:
Juu,minun itsetuntoni ei kestä tällaisia nettikeskusteluja.
Mihin se katosi se luetuntekstinymmärtäminen?
"sivistymättömämpää" ja tässä asiayhteydessä tarkoitan nyt vain kieliopillisesti
ei ole synonyymi tyhmemmälle.[/q]
Ah ja voih! Sun ajatusmaailmassa on nyt melko kumma päättelyketju. Vaikka pääkaupunki seudulla on enemmä sivistäviä koululaitoksia, se ei kuitenkaan tarkoita, sitä ettäkö niissä kaikki pääkaupunkiseutulaiset kävisivät. Kuten aiemmassa postissani jo sanoin (minkä näppärästi sivuutit kokonaan), luulen että pk-seudulla on alhaisen koulutuksen saaneita varmasti prosentuaalisesti yhtä paljon kuin maallakin, ellei jopa enemmän.

[q]tanhutytto, 16.6.2005 13:48:
Ja jos nyt ruvetaan pilkuttamaan täällä, niin suomenkielessä ei ole itsenäistä sanaa Tyhmempi. Taivutettu adjektiivin vertailumuoto tarvitsee aina vertailun kohteen; tyhmempi kuin...
Lälläslääääää
[/q]
Olen pahoillani että joudut hakemaan sitä vertailukohtaa tuolle kyseiselle komparatiiville koko keskustelusta, etkä siitä lauseesta missä se komparatiivi sijaitsee :(

mayah tossa valistikin muutamista jutuista joita en jaksa toistaa.

[q]serotonot, 16.6.2005 13:40:
---
tanhutytto, 16.6.2005 13:37:
Kyllä. Päätit sitten vaihtaa puheenaihetta. Niin ikävä tosiasia kuin se onkin, maaseudulla on [pieni]edelleenkin[/pieni] (paikoitellen enemmän tai vähemmän) "sivistymättömämpää" ja tässä asiayhteydessä tarkoitan nyt vain kieliopillisesti. Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa koska kaikilla ei valitettavasti vain ole mahdollisuutta muuttaa yliopistokaupunkeihin. Ja se, ettei yliopistoja ja lukioita ole joka kodin vieressä johtuu jostain aivan muusta. Tämä ei tee heistä kuitenkaan tähän keskusteluun liittyen yhtään tyhmempiä.
Kyllä. Espoo ja Kirkkonummi ovat hyvinkin maaseutua (vs. Töölö). Rautalampi on myös maaseutua (vs. Tikkurila).

---

-clip-

[/q]

Tanhutytön todellakin kannattaisi käydä siellä kehäkolmosen ulkopuolella hakemassa perusteita argumentilleen, jonka mukaan maalaiset puhuvat kieliopillisesti huonompaa suomea verrattuna kaupunkien asukkaisiin. Peruskielioppiin tuskin vaikuttaa paskan vertaa onko yliopisto samassa kaupungissa vai toisella puolella Suomea. Enemmän varmasti on vaikutusta oppilaiden opiskelumotivaatiolla ja opetuksen tasolla. Itse maalaiskunnassa peruskoulun käyneenä voin omalta osaltani ainakin sanoa uskovani vahvasti siihen, että varsinkin ala-asteella -jossa pohja tulevalle oppimiselle luodaan- yksittäiset oppilaat saavat varmasti enemmän opettajan huomiota osakseen kuin suurempien kaupunkien 30+ -luokissa. Tällöin erilaiset oppimisongelmat huomataan helpommin ja pienten luokkakokojen etuna on varmasti myös vähäisempi opiskelua vaikeuttava häiriökäyttäytyminen. Opiskelu on varmasti mielekkäämpää, kun siihen psytyy keksittymään. Se että asiaa katsotaan noin mustavalkoiselta kantilta, kertoo ainoastaan kyseisen henkilön (seroa lainatakseni) tyhjäpäisyydestä. Ei meitä maalaisia tarvitse sääliä, kyllä meilläkin tuo äidinkieli on ihan hyvin hallussa. On toki olemassa piilevä vaara, että omiin taitoihini on heikentävästi vaikuttanut se, että lähin yliopisto on sijainnut 25 kilometrin päässä.*justjoo*

Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.*piis*

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen MTV3:n nettikolumnissaan:


--
Pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on saanut viime päivinä kiitosta eurooppalaisilta talousviisailta. Ranskan, Saksan ja Italian huolestuttavan heikko talouskehitys on pistänyt miettimään, kuinka uudistaa kansantalouksia siten, että pystyisimme vastaaman globaalin talouskehityksen haasteisiin, kuitenkaan romuttamatta hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ranskan keskuspankin pääjohtaja Christian Noyer kehui alkuviikosta Financial Times -lehden haastattelussa Skandinaavista talousmallia siitä, että se on onnistuneesti yhdistänyt markkinatalouden ja sosiaaliturvan. Hänen kanssaan on helppo olla samaa mieltä.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan ehdoton vahvuus on se, että se vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Suomessa on myös osattu purkaa valtionmonopoleja huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi protektionismista voimaa ammentavassa Ranskassa. Yhtälailla myös julkinen sektorimme on moneen muuhun Euroopan maahan nähden tehokas. Ei siis ihme, että monessa asiassa pohjoismaat voivat toimia esimerkkeinä suuremmille yhteiskunnille.

Tasa-arvoisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan säilyttäminen on keskeisin päämäärä myös entistä avoimemmassa globaalissa taloudessa. Tämä edellyttää vain reipasta uudistajan mieltä.

Suomen ongelma on se, että olemme kovaa vauhtia hukkaamassa hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytykset. Maa, jossa vain reilu puolet työikäisestä väestöstä on töissä, jossa yrittäjyys on vähäistä, jossa onnistuminen ei ole positiivinen arvo ja siihen kannustamisessa on selkeitä puutteita ja, jossa verotukseen suhtaudutaan ideologisesti, eikä yhteiskunnan rakentamisen välineenä, hukkaa mahdollisuudet ylläpitää hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Saman aikaan maasta puuttuu uudistusmielinen poliittinen johtajuus.

On erikoista, että palvelutyöpaikkojen lisäämistä työnantajamaksuja alentamalla ja julkisen palvelusektorin tervehdyttämistä - mm. pätkätöiden kurimuksesta - uuden teknologian ja uusien palvelutuottajien avulla pidetään heikennyksinä nykytilaan.

Ymmärrykseeni ei myöskään mahdu se, että on jalompaa hyväksyä vähäinen työssäkäynti kuin että uudistaisimme maatamme niin, että mahdollisimman moni saisi tehdä työtä. Yhtälailla on vaikeaa käsittää sitä, että valitsemme mieluummin huonot palvelut ja korkean kunnallisverotuksen, kuin laitamme kuntia yhteen ja sallimme julkisten palvelutuottajien rinnalle hoivayrittäjiä. Tässä ajattelussa on jotakin syvää masokismia.

Maailmalla liikkuessani olen aina ylpeä sitä, kun maatamme ihaillaan hyvistä saavutuksistamme. Sen sijaan kotiin palattuani olen huolestunut siitä, että otamme kehut niin vakavasti, että ryhdymme kuvittelemaan elävämme saavutettujen etujen maailmassa.

Tämän päivän Suomea vaivaa ajattelutapa, jonka mukaan uudenlainen ajattelu ja uudistaminen eli tulevaisuuden rakentaminen ovat aina heikennyksiä tähän päivään verrattuna. Ilmapiiri on hieman sama kuin jos entisajan suomalaiset olisivat vastustaneet linja-autoliikenteen kehittämistä sillä perusteella, että hevoskuljetusten määrä vähenee.

Sama asenneongelma vaivaa myös poliittista johtajuutta. Nykypolitiikan kulttuuriero on suuri, kun sitä vertaa porvari- ja sinipunahallituksien aikoihin.

Näiden hallitusten aikaan tehtiin suuria ratkaisuja, kuten EU-jäsenyys, talouden raju pelastusoperaatio, yritysverouudistus, EMU-jäsenyys, ydinvoima päätös, eläkeuudistus, velan takaisin maksu ja ennätyksellinen veroremontti. Nämä asiat eivät olleet välttämättä suosittuja, mutta uudistukset vietiin läpi, koska silloinen poliittinen johto halusi toteuttaa asioita, joiden katsoi olevan oikein Suomen tulevaisuuden kannalta. Tällöin ei ensisijaisesti mietitty sitä, mikä on poliittisesti järkevää.

Johtajia valitaan siksi, että heillä on näkemys tulevaisuudesta. Samoin heiltä tulee odottaa kykyä ja tahtoa toteuttaa tarvittavia uudistuksia, jotta tulevaisuus olisi erilaisuudestaan huolimatta hyvä.

Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Junker on todennut osuvasti, että kaikissa Euroopan maissa tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, kuinka voittaa vaalit sen jälkeen.

Tämä pitää valitettavasti paikkansa myös Suomessa. Suomessakin tiedetään tasantarkkaan, mitä tulisi tehdä, jotta pärjäisimme globaalintalouden haasteissa hyvinvointiyhteiskuntana. Toimenpiteet on kirjattuna ns. Brunilan raporttiin, joka sisältää koulutus, yrittäjyys, verotus, kunta ja sosiaaliturvan uudistuksia.

Hallitus on kuitenkin jo ilmoittanut, että se on työnsä tehnyt, ja ettei se aio toteuttaa suuria uudistuksia jäljellä olevan vajaan kahden vuoden aikana.

Hallituksen sisäinen luottamuspula ja johtajuuden puute haittaa tulevaisuuden rakentamista.
--

EI NÄIN, LAPSET!

Ymmärrän, että kirjoitusvirheitä sattuu. Mutta jos kyseessä on suuren puolueen puheenjohtaja, luulisi että tulisi mieleen tarkistaa oma teksti n+1 kertaa. Ja miten MTV3 on julkaissut tekstin korjaamatta sitä?

(Kirjoitusvirheitä ruoti alunperin Iltalehden Jyrki Lehtola 22.7.2005 julkaistussa kolumnissaan).

Hmm, sama se miten esimerkiksi tietokoneella kirjottelee jonnekkin chattiin tai johonkin muualle roskamestaan, mutta kunhan ei tuo näitä puhekielen sanavirheitä esille virallisemmissa asioissa (koulu, työpaikka, jne)!

Kaikelle on oltava aika ja paikka. Niin myös niuhottajille. Aikaisemmin olemme kokoontuneet mm. "mikä ärsyttää"-threadissa, mutta nyt on tullut aika kerätä rivit ja ryhtyä vastarintaan.

Tervetuloa valittamaan kirjoitus-, yhdyssana- ja pilkkuvirheistä, noista jokapäiväisistä ahdistuksen aiheuttajista, joita jokaiselle joskus sattuu vahingossa ja joista toisille on tullut elämäntapa.

Meitsi voi aloittaa: EI mielen kiintoinen VAAN mielenkiintoinen.

Anna palaa, niuhokanava on auki.


Ps. Muistattehan, ettei tarkoitus ole kohdistaa kommentteja yhteenkään henkilöön, vaan keskustella niistä yleisellä tasolla... Eli ei mitään quotteja toisista threadeista, kiitsa