Mikä loukkaa?
[q]Ana-5000, 26.8.2005 03:58:
Ehkä kannattais yrittää työstää tätä asiaa henkisellä tasolla hieman enemmän jos tohon ikään mennessä jokin noinkin turha asia kun ulkonäöstä vitsailu jaksaa loukata.
En sano vittuillakseni, musta toi on vaan hieman kummallista..
[/q]
Kummallista? Onhan se aika yleistä, että varsinkin naiset ottavat ulkonäkönsä vakavemmin kuin me jotka ei tod lueta niin paljon pinnallisia lehtiä. Ja tietenkin aina kannattaa yrittää työstää itsetuntoa /-varmuutta, eihän tuosta haittaakaan ole.
[q]iriil, 26.8.2005 01:43:
valehtelu
[/q]
...samoin...*joo*
välinpitämättömyys
väheksyminen tai aliarvioiminen
tyhmyys ja naivius.
[q]Tontsis, 26.8.2005 11:46:
---
Ana-5000, 26.8.2005 03:58:
En sano vittuillakseni, musta toi on vaan hieman kummallista..
---
Mitäs kummallista sä siinä näet?
[/q]
Sitä, että yleensä kypsä aikuinen ihminen osaa sivuuttaa omaa ulkomuotoaan koskevan arvostelun merkityksettömänä.
Must toi omasta ulkonäöstään stressaaminen kuuluu lähinnä teini-ikään ja oman minäkuvan aggressiivisen määrittämisen kehitysvaiheeseen, missä sitä omaa identiteettiä haetaan korostamalla itseään ulkoisesti. Yleensä tosta vaiheesta eteenpäin se itsensä arvioiminen muiden ja itsensä kautta suoritetaan enemmän henkisellä tasolla, pohditaan enemmän omia ominaisuuksiaan yksilönä ja ajattelevana interaktiivisena olentona.
Summa summarum, ulkonäkö on jokaisen oma asia, ja täten arvostelun yläpuolella. Tämä ei tarkoita sitä etten ollenkaan antaisi painoarvoa sille miten ihminen itsestään ja ulkonäöstään huolehtii, se on vaan mun mielestä niin toisarvoista, etten ihan ymmärrä miten siitä voi loukkaantua.
Kyl muakin satutti läskivitsit joskus 13-vuotiaana, mut tässä iässä oon havainnu että mun ulkonäölläni ei ole juurikaan merkitystä siinä, millanen olen ihmisenä.
[q]Nauskiss, 26.8.2005 04:35:
Kohta yks: Kyse ei ole siitä, että ensisijaisesti puhuisin tässä yhteydessä VITSAILUSTA. [pieni][Vaan parhaimmillaankin korkeintaan huumoriin verhotusta v'ttuilusta - pahimmillaan raa´asta pilkkaamisesta.][/pieni]
Kohta kaks: Sulla on varmaan tiedossa joku sopiva & tepsivä psyykkauspaketti tähän ongelmaan, vai..? 
[/q]
kohta yks: Joo, selvä. Varsinkin silloin. Jos joku on niin mulkero että vääntää vitsiä sun ulkonäöstä, niin eikö se automaattisesti laske sen ihmisen silloin sellaiseen kastiin, ettei hänen mielipiteellään ole mitään merkitystä -> eli negatiivinen mielipide ulkonäöstä on automaattisesti arvoton. Tietenkin eri asia on jos kyseessä on oma elämänkumppani tjsp, mutta silloinkin voi ja ehkä kannattaakin alkaa miettimään, onko suhdekaan ihan terveellä pohjalla.
kohta kaks: Ei tietenkään ole, en mä ole mikään Sarasvuo
[q]Ana-5000, 26.8.2005 15:04:
kohta kaks: Ei tietenkään ole, en mä ole mikään Sarasvuo
[/q]
:D
[q]Ana-5000, 26.8.2005 03:56:
Sit tietty välillä sieppaa suunnattomasti jos joku epäilee perusteettomasti mun kykyjäni hoitaa joku asia, esim. työni.
[/q]
Tämä ja semmonen juttu, kun ihmiset kertoo miten mun pitäis työni tehdä/miten mun työpaikalla yleensä pitäis asiat tehdä. Ja kuitenkin sanomassa on ihmiset, jotka eivät todellakaan kyseisessä työpaikassa ole ikinä olleet, eivätkä parhaassa tapauksessa millään sellaisella alalla, jota voisi sanoa samankaltaiseksi.
Se on loukkaavaa, kun yritetään olla aiheessa parempia kuin "asiantuntijat".*dissaa*
se loukkaa kun dj laukkaa :(
[q]Fyraett, 26.8.2005 15:27:
se loukkaa kun dj laukkaa :(
[/q]
:,,,(
[q]Ana-5000, 26.8.2005 15:02:
---
Tontsis, 26.8.2005 11:46:
---
Ana-5000, 26.8.2005 03:58:
En sano vittuillakseni, musta toi on vaan hieman kummallista..
---
Mitäs kummallista sä siinä näet?
---
Kyl muakin satutti läskivitsit joskus 13-vuotiaana, mut tässä iässä oon havainnu että mun ulkonäölläni ei ole juurikaan merkitystä siinä, millanen olen ihmisenä.
[/q]
En loukkaannu läskivitseistä, ollos huoleti.
Tämä on yleinen keskustelupalsta eikä minun yksityinen terapiapalstani, joten sitä, millaisesta ulkonäköni mollaamisesta ja kenen suusta tulleesta loukkaannun edelleen - varmaan 80-vuotiaanakin - en aio tässä alkaa analysoimaan.
P.S. Onneksi EN loukkaannu siitä, että 23-vuotias herra pitää minua epäkypsänä. 
[q]Ana-5000, 26.8.2005 15:02:
---
Tontsis, 26.8.2005 11:46:
---
Ana-5000, 26.8.2005 03:58:
En sano vittuillakseni, musta toi on vaan hieman kummallista..
---
Mitäs kummallista sä siinä näet?
---
Sitä, että yleensä kypsä aikuinen ihminen osaa sivuuttaa omaa ulkomuotoaan koskevan arvostelun merkityksettömänä.
Must toi omasta ulkonäöstään stressaaminen kuuluu lähinnä teini-ikään ja oman minäkuvan aggressiivisen määrittämisen kehitysvaiheeseen, missä sitä omaa identiteettiä haetaan korostamalla itseään ulkoisesti. Yleensä tosta vaiheesta eteenpäin se itsensä arvioiminen muiden ja itsensä kautta suoritetaan enemmän henkisellä tasolla, pohditaan enemmän omia ominaisuuksiaan yksilönä ja ajattelevana interaktiivisena olentona.
Summa summarum, ulkonäkö on jokaisen oma asia, ja täten arvostelun yläpuolella. Tämä ei tarkoita sitä etten ollenkaan antaisi painoarvoa sille miten ihminen itsestään ja ulkonäöstään huolehtii, se on vaan mun mielestä niin toisarvoista, etten ihan ymmärrä miten siitä voi loukkaantua.
Kyl muakin satutti läskivitsit joskus 13-vuotiaana, mut tässä iässä oon havainnu että mun ulkonäölläni ei ole juurikaan merkitystä siinä, millanen olen ihmisenä.
[/q]
naulan kantaan 
[q]Tontsis, 26.8.2005 17:18:
---
Ana-5000, 26.8.2005 15:02:
Kyl muakin satutti läskivitsit joskus 13-vuotiaana, mut tässä iässä oon havainnu että mun ulkonäölläni ei ole juurikaan merkitystä siinä, millanen olen ihmisenä.
---
Mut entäs sit seksikumppanina, jos joku keksiikin kertoa kavereilleen
kokemuksestaan, että sulla on pienempi penis kuin muilla :)
(Okei, yli ja ohi meni)
[/q]
Ananhan tähän odotetaan vastaavan, mutta mä käytän tätä nyt vaan esimerkkinä sanoakseni, että ulkonäön/ulkoisen olemuksen (ja siihen liittyvien seikkojen) halveeraamisella on tosiaan pahempiakin muotoja, kuin läskivitsit. Oman kieron potkunsa henkilön x sanomisiin tässä esimerkkitapauksessa antaa se, että negatiivinen kommentti ei tule päin naamaa, jolloin siihen voisi helpommin vastata/ottaa kantaa, vaan ikävästi nurkan takaa.
Sanoisin, että kaikilla (iästä riippumatta) on omaan ulkoiseen olemukseen liittyen jonkinlaista herkkyyttä - moni tietää, että esim. pariutumisasioissa ULKONÄKÖ VAIKUTTAA. Tiedän esimerkiksi ihmisiä, joiden on vaikea kuvitella koskaan seurustelevansa, kun ulkonäöstä on tullut riittävä määrä p*skaa kommenttia vastakkaiselta sukupuolelta. Enpä ainakaan minä koe olevani oikea henkilö "lohduttamaan" näitä ihmisiä esim. sanomalla: Unohda jo toi, mä olin tolla tasolla/noin epävarma joskus ala-asteella.
[q]Tontsis, 26.8.2005 17:18:
---
Ana-5000, 26.8.2005 15:02:
Kyl muakin satutti läskivitsit joskus 13-vuotiaana, mut tässä iässä oon havainnu että mun ulkonäölläni ei ole juurikaan merkitystä siinä, millanen olen ihmisenä.
---
Mut entäs sit seksikumppanina, jos joku keksiikin kertoa kavereilleen
kokemuksestaan, että sulla on pienempi penis kuin muilla :)
(Okei, yli ja ohi meni)
[/q]
Mulle kerran sanottiin noin, loppu hommat kyl lyhyeen Taisin sit verrata tynnyriä ja sitä rasiaa toisiinsa sivulauseissa....
mun paras kaveri on ainut joka osaa loukata mua, kukaan muu ei sitä taitoa ole löytänyt . . se on ihan hyväki juttu
[q]Tontsis, 26.8.2005 18:23:
---
Nauskiss, 26.8.2005 17:40:
Sanoisin, että kaikilla (iästä riippumatta) on omaan ulkoiseen olemukseen liittyen jonkinlaista herkkyyttä - moni tietää, että esim. pariutumisasioissa ULKONÄKÖ VAIKUTTAA.
---
Sä osasit pukea sen paremmin sanoiksi, kun mä turvauduin kökköön esimerkkiin :)
[/q]
Mun mielestä sun kehittelemä esimerkki puolusti ihan hyvin paikkaansa tässä keskustelussa! :)
[q]
Kun jotain pikku "vikaansa" on mielessään pyöritellyt koko nuoruutensa ja aikuisikänsä, niin eihän se helpolla parane.
[/q]
Totta. Olkoonpa sitten kyse ulkoiseen olemukseen kytkeytyvästä jutusta tai vaikka siitä, että pelkää olevansa muiden mielestä tyhmä ja tietämätön ja siksi ei kovin vakavasti otettava. (Esimerkki vain.)
[q]Lene, 26.8.2005 19:04:
Teinitkö pelkästään niissä kauneusleikkauksissa käy? Mielestäni kyseessä on arvokysymys, ei niinkään kypsyys.
Eikö voi myös ajatella niin, että hyökkäys (loukkaus) henkilön ulkoista puolta kohtaan on hyökkäys (loukkaus) koko henkilöä kohtaan?
[/q]
No, mä pidänkin kymmeniä tuhansia kauneusleikkauksiin tuhlaavia, normaaleja naisia aivan hulluina. Tietenkin eri asia on, jos on jotain ihan oikeasti kropassa vialla vaikka onnettomuuden, sairauden tai todella epäonnekkaiden geenien takia. Esim, jos toinen rinta on kokoa A ja toinen C niin kyl siin mielessä on ihan ymmärrettävää ottaa toiseen vähän fylliä, mut sillon kun normaali, nuori B-kupin omaava viehättävä nuori nainen pistää tuhansia euroja tisseihinsä, niin kyl vois sanoo et on pikkasen epäkypsää touhua.
Siis mun mielestäni.
[q]Nauskiss, 26.8.2005 17:40:
Ananhan tähän odotetaan vastaavan, mutta mä käytän tätä nyt vaan esimerkkinä sanoakseni, että ulkonäön/ulkoisen olemuksen (ja siihen liittyvien seikkojen) halveeraamisella on tosiaan pahempiakin muotoja, kuin läskivitsit. Oman kieron potkunsa henkilön x sanomisiin tässä esimerkkitapauksessa antaa se, että negatiivinen kommentti ei tule päin naamaa, jolloin siihen voisi helpommin vastata/ottaa kantaa, vaan ikävästi nurkan takaa.
[/q]
Toi osukin tavallaan naulan kantaan toi Tontsiksen munankokovertaus. Mitä väliä sillä on, minkä kokoinen muna on, jos on kuitenkin hyvä rakastaja? Kumpaan mun kannattais ennemminkin panostaa? Pienen munan surkutteluun, vai rakastajantaitoihin?
[q]
Sanoisin, että kaikilla (iästä riippumatta) on omaan ulkoiseen olemukseen liittyen jonkinlaista herkkyyttä - moni tietää, että esim. pariutumisasioissa ULKONÄKÖ VAIKUTTAA. Tiedän esimerkiksi ihmisiä, joiden on vaikea kuvitella koskaan seurustelevansa, kun ulkonäöstä on tullut riittävä määrä p*skaa kommenttia vastakkaiselta sukupuolelta. Enpä ainakaan minä koe olevani oikea henkilö "lohduttamaan" näitä ihmisiä esim. sanomalla: Unohda jo toi, mä olin tolla tasolla/noin epävarma joskus ala-asteella.
[/q]
Niin, toki ulkonäkö vaikuttaa. Mut mun kumppaneissa ainakin 98% magetismista on mun mielestäni syntynyt sen kumppanin luonteesta.
Nojoo, turha tästä nyt on enää jatkaa. Oon aika pitkälle mielipiteeni jo ilmaissut. Arvokysymyksiä.
Hei, täähän on ihan inhimillistä ja biologista johon ei vaan voi vaikuttaa!
Ihminen hahmottaa kuitenkin kaiken ensisijaisesti visuaalisesti. Paha lähteä taistelemaan luontoa vastaan? Toki se onnistuu kun harjoittelee tai on pakko.
Pystytkö syömään nenän kautta?
Sori kaikille jotka ei tätä kommenttia siedä.
Tulipas mieleen tällainen aihe, kun yksi ihminen onnistui hiljattain loukkaamaan mua pahemmin, kuin kenties tajusi loukanneensakaan, eli:
Mikä just sinua loukkaa/loukkaisi kaikkein verisimmin?
° ° °
Mä vastaan:
- ulkonäköni kritisoiminen, ruotiminen tai mollaaminen, edes leikin varjolla.
Saan siitä ihan totaaliset kilarit (en tosin huuda ääneen), enkä taatusti anna KOSKAAN anteeksi. Pohjana tälle mun armottomalle suuttumukselleni k.o. asian suhteen on mitä ilmeisimmin ikäviin elämänkokemuksiin liittyvät muistot. [pieni](Mm. koulukiusattuna oleminen ulkonäön takia.)[/pieni]
° ° °
[pieni]Ai niin; jossain toisessa ketjussa pikkusen varoteltiin, että liian avoimista tunnustuksista vihamiehet vaan blokkaavat aseita meitä poloisia tunnustajia vastaan, mutta otanpa riskin:
Jos mulla jotain vihamiehiä on, niin on ihan kivakin saada siitä selvyys - eli mikäli joku ottaa tästä vinkistä vaarin, ja tulee mun ulkonäköä mollaamaan, niin saa sitten aivan kaikessa rauhassa olla loppuikänsä minun vihamies. En todellakaan tule kerjäämään ystävyyttä! *eiei*[/pieni]
[Suorastaan rikolliset teot, kuten fyysisen väkivallan, jätin omista pohdinnoistani pois - väkivaltahan toki loukkaa ketä vain.]