Unikuvia
Mitä enemmän on katsonut David Lynchin leffoja, sitä enemmän alkaa nauttia unikuvista - ja toisinpäin. Moni näennäisen järjetön uni pitää sisällään kiehtovaa, paradoksaalista logiikkaa. Joskus unia yrittää joko alitaijuisesti tai lucid-tilassa kääntää jopa enemmän elokuvamaiseksi: painajaisiin lisää säväyttävää gorea ja weirdo-uniin takaperin puhuvia kääpiöitä, rannalla juoksevia 30-luvun retro-tätejä ja estradimusiikkia.
Onko teillä muuten koskaan ollut tunnetta, että jokin muisto on peräisin aiemmasta unesta kauan sitten, ja yhtäkkiä herää epäilys, oliko "aiempi uni" vain edellinen episodi samalta yöltä? Unihistoriaansa on vaikea muistaa unessa...
Painajaiset on parhaita unia mitä mä olen ikinä nähny... Ei ne enää silleen pelota, ne on alkanu kiehtomaan aina vaan enemmän. Ei haluais edes herätä vaan katsoa mitä unessa tapahtuu. Ei uniin kuitenkaan kuole.
:angry: :angry: :angry: :angry: :angry:
:) Viime yönä näin agenttiunen.Painajaiset on parhaita unia mitä mä olen ikinä nähny... Ei ne enää silleen pelota, ne on alkanu kiehtomaan aina vaan enemmän. Ei haluais edes herätä vaan katsoa mitä unessa tapahtuu. Ei uniin kuitenkaan kuole.
Olin menossa kaupungille illalla kaupassa käymään tms. ja parkkeerasin auton sivukujalle. Satoi vettä. Katu muistutti vähän siltä ku elokuvan se7enissä ne kadut sateen aikoihin. Kun olin kävelemässä autoltani pois ja menossa tavalliselle kadulle sieltä sivukujalta, kaksi mustapukuista agenttia pysäytti mut. Siis näytti joltain X-Filesin agenteilta. Toisella oli kädessä joku kämmentietokone tms. jota hän vahtasi aika innolla. He kertoivat, olevansa FBI-agentteja ja keskellä tärkeää tutkintaa ja että tarvitsevat välittömästi 270 euroa. Ihmettelin, että mikäs tässä nyt on, että FBI miehet tarvii mun rahoja. Miksei valtiolta saa niitä rahoja?
Pari muuta FBI agenttia näkyi tulevan myös sivukujalle, joista yksi oli sellasen hullun professorin näköinen oudon salkun kanssa. Tivasivat sitä 270 euroa. En muistanut paljonko rahaa mulla oli taskussa, mutta muistin jokaisen setelin ja kolikon jotka mulla oli. Ja päässä laskin kolikoiden lukumäärän yhteen ja loppusumma oli kuinka ollakkaan 270 euroa. Tasan.
Tajusin, että se toisen niistä kahdesta ensimmäisestä agentista pitämästä kämmentietokoneesta oli jonkinnäköinen laite, jolla ne sai selville paljo rahaa mul oli taskussa.
Kun en edelleenkään suostunut maksamaan, se hullu professori otti vihreän muovirasian salkusta ja avasi sen. Sieltä tuli pilvi pieniä punaisia pisteitä, jotka lähtivät hakeutumaan minua kohden.
Juoksin kujan päähän, umpikujaksi muuttuneeseen kulmaukseen ja koitin kiivetä paloportaille karkuun. Yksi piste osui housuuni ja meni ihon sisään. Se professori hihitteli kujan päässä ja kertoi, että se on uusi bakteeri joka on luotu Israelin sotaa varten - kuulin professorilta, että USA suunitteli hyökkäämistä sinne ja että he meinasivat tiputtaa lentokoneesta tonneittain tätä bakteeria jota nyt testimielessä minuun kokeillaan. Ai niin ja sen rahan ne tarvi multa siksi, että ne vois rahoittaa tutkimuksiaan. Eli kaikilta uhreilta vietiin rahat, joilla sit rahotetaan uudet uhrit...
Halusin sen pisteen pois, niin revin housuja auki siitä reiden kohdalta. Kangas oli mennyt aika heikoksi. Se piste oli tehnyt ison haavan jalkaani ja siellä kävi kauhea kuhina. Pian näin, kuinka reiden lihaksisto alkoi tulla pienenä silppuna ulos sieltä. Kun kurkistin haavaan, näin siellä jonkin hirmuliskomaisen pään vilaukselta (liskomainen vihertävän harmaa iho ja isoja hampaita pitkissä leuoissa), keltaisen kiiluvan silmän ja kuulin matalaa murinaa. Heräsin.
Jalka oli tallella, rahojani ei kukaan ollut vienyt eikä USA ollutkaan tiputtanut tonneittain outoja bakteereita Israeliin. Huh.
Unet on outoja. Pitäsköhän lopettaa Sci-Fi leffojen kattominen?
Mä oon katsonu jostain 4-vuotiaasta kauhuleffoja (silloin pienenä ne jopa jännitti = kädet silmille) Draculat oli parhaita ja ehdottomasti Omen Trilogia. Sen ajan klassikoita... On tietty mahdollista että elokuvat on vaikuttanu muhun jotenkin, mut niit traumoja on muutenkin siunaantunut rikastuttamaan elämää ettei sillä sitten niin merkitystä ole???
Sitä voi aamulla olla hieman ihmeissään kun on edellisenä yönä nähnyt unta jossa on nuolaissut (jostain tuntemattomasta syystä) taskusta lyötynyttä Pocahontas laastaria ja hetken päästä huomannut että talot tanssivat musiikin tahdissa. Jalat venyy kuin purukumi ja kävelystä ei tule mitään kun toinen jalka uppoaa katuun... Mutta hauskaa oli, unessa siis.
Siitä mä oon pettynyt etten ole koskaan nähny mitään elokuvaan liittyvää painajaista jos olen illalla katsonut jonkun "hupipätkän". :crybaby:
:angry: :angry: :angry: :angry: :angry:
Mä vähän koitin siistiä mun unta, ku lähetin sen yhelle kaverille emalina. Tää on muuten jatkouni. Pe-la yönä näin ekan osan, eli ton ekan kappaleen. Sitten heräsin. La-Su yönä näin sitten uudestaan tuon alun, ja vielä jatkoa, jota on muutama kappale. Olin muuten laittanu eka illalla lämmitystä vähän, mut sit sammuttanu sen ku en halunnu et koko yön huutaa. Mut sit nukkumaan.
Ja unessa mun yks puhelin soi, jossa ei oo ollu patteria puoleen vuoteen. Vastasin ja siellä oli asiakas(?) (meillä on joskus ollu sellanen puhelin, johon on pitänyt päivystää 24h jos asiakkaat soittaa, mutta sitä puhelinta ei enää ole) ja hänen tikapuukoneessaan(?) oli vikaa.
Ne yritti tehdä jotain apuvälineitä ku he oli menossa viemäriputkistoa pitkin lontoon keskustaan, joka oli kokonaan suljettu yleisöltä Bushin käynnin ajaksi (Bushan, tai hänen turvallisuusmiehet oikeasti ehdotti sitä, että lontoon keskusta suljetaan kolmeksi päivää...) ja murhaavat Bushin. No mullahan ei ollu sitä mitään vastaan ja autoin häntä saamaan tikapuukoneen toimimaan, niin sitten näin unta, että irlannin hallitus, joka on tämän takana sai tietää, että se professori joka soitti mulle oli kertonu tän mulle ja irlannin hallitus pelkäs että mä kerron juonen. Vaikkei aikomus ollutkaan.
No sitten joku ryhmä, joka halusi pelastaa jonkun ydinvoimaloissa elävän lintulajin halus auttaa mua, kun ne ei halunnu että ydinvoimalasta viedään niitä uraaniputkia pois, kun sitten niillä linnuilla ei ole pesimispaikkoja. Ja niillä putkilla piti siis räjäyttää Bush. No nää ihme ryhmäläiset anto mulle nappikuulokkeen ja sano, että ne auttaa mua minkä pystyy, mutta jos jään kiinni ni niitä ei ole.
Irlannin hallituksen agentit, jotka oli smokki päällä ja nappi korvassa rupes jahtaa. No mut sit juoksentelin karkuu ja oli loppusyksyä niinku nyt on. Eli siis puunlehtiä joka paikassa. Talot joiden välissä juoksentelin oli irkkutaloja, mutta maasto oli vähän sillee suomalaisen lähiön tapasta, sekotettuna koivikkoon. Ja aika paljon kumpuja. Tiheään oli talojakin. Sain juostua kauemmas asutusryppäistä, ja vähän rantsuun päin. Tuli sellasta Irlannin länsirannikon maastoa vastaan ja sitten siellä kallioilla loikin karkuun ja usean kilometrin päässä aina näin niitä tyyppejä siellä, kun asutusalueella, jossa oli tiheään taloja näin ne sadan metrin päässä.
Vastaan tuli sellainen mesta, jossa oli iso kartano ikkunat merelle päin ja ulkona juhlat. Kuulin nappikuulokeesta, että niitä smokkiasuisia olisi siellä lisää. Kiersin talon ja pyrin rantaan päin kun siellä oli silta, joka vei kuulemma Islantiin (nappikuulokkeesta selitettiin) ja sieltä olisi sitten mulle järjestetty kyyti minne vain haluaisin. Huomasin kun olin lähellä rantaa, että sieltä juhlista joku huomasi minut ja ihmetteli kävelyäni rantaa kohden. Näin maassa erään kaverini ongen, jonka koukun tilalla oli pallo(?). Päätin naamioitua kalastajaksi ja näytellä kalastavani. Mutta sitten yksi juhlista huomasi, että minulla on koukun tilalla pallo ja äkkiä kolme agenttia loikkasi aidan yli. Juoksin metsää kohden, vaikka olinkin vain 100m siitä sillasta, mutta tiesin, etten olisi voinut juosta siltaa pitkin koko matkaa islantiin ne agentit perässä... (ihan ku mä jaksaisin juosta islantiin muutenkaan) Yritin siis eksyttää.
Maasto muuttui taas enemmän muistuttamaan suomen koivikkoa sekotettuna tiheään rakennettuihin irkkutaloihin. Juoksentelin jopa kattoja pitkin karkuun. Tulin kukkulan laelle ja huomasin, että olen Pispalassa. Alhaalla (siellä missä Pispalassa oikeasti on Pyhäjärvi) näkyi laiva jonne halusin, jotta se vie minut puoliväliin siltaa. (Näin muuten sieltä ylhäältä sinne alas järvelle rantsuun saakka, joka unessani oli siis Atlantin rantsu...) Juoksin alas rinnettä ja yksi irkkutalo oli rakennettu siten, että en vain päässyt siitä nopeasti kiertämään.
Juoksin ovesta sisään ja koitin etsiä ulos tietä. Ryntäsin alakertaan siellä talossa ja koitin katsoa missä olisi ovi, mutta kuulin rappusista ääniä. Jäin odottamaan josko talon isäntä tms. tulee ja neuvoo ulos. Tuli joku täti kantaen tarjotinta, jossa kahvikuppi. Sanoin "Excuse me, but I can't find my way out." ja täti katsoi kauhuissaan viereeni ulko-ovea ja minua ja ulko-ovea ja minua... Tunsin itseni tyhmäksi siinä ulko-oven vieressä kyselemässä tietä ulos ja juoksin ovesta siis ulos. Ulkona oli aidattu sisäpiha, niinkuin nyt joka irkkutalossa. Betonimuurin (joka on siis tyypillinen irkkuaita) yli ja alas pudotusta reilu 5m.
Sitten laskin lumista maastoa pitkin alas, kun olikin minun sisälläolon aikana muuttunut talveksi, ja hirveää kyytiä päästinkin sitä mäkeä alas. Agentit olivat jääneet jälkeen jo silloin kun menin sisään sinne taloon, kun heillä kesti aikansa tutkia mihin menin. No pääsin alas rinnettä... ja sitten tajusin, että heeeeetkinen... täähän on unta. Ja sit rupesin funtsii, et sittenhän mä saan mestasta lämpimämmän jos haluun ja sitten huomasin, että mähän en enää ole nukuksissa, vaan hereillä... Hö. Meni siinäki hyvät lucidin mahkut pieleen. Ja ku heräsin oli mun huoneessa niin kylmä, että hengityksen näki. Olin potkinut peitonkin varmuuden vuoksi pois. Eli siitä se talvi varmaan tuli. Ja siksipä mä en varmaa unessa saanu muutettua sitä kesäksi, vaan heräsin. Tai sit mä vaa keskityin siihen liikaa, että tiesin sen olevan unta. :(
Heeetkinen... 18.9. kirjoitin myös agenttiunesta? Mitähän mun psyyke tykkää?
Siitä mä oon pettynyt etten ole koskaan nähny mitään elokuvaan liittyvää painajaista jos olen illalla katsonut jonkun "hupipätkän". :crybaby:
Mä sain toisinaan X-Filesista (silloin kun se vielä tuli) painajaisia... Tosin ne ei yleensä liittyneet itse sarjaan, vaan olivat ihan muuten vaan ahdistavia unia joidenkin jaksojen jälkeen. No, mä oonkin aina ollut tällanen mamis :)
Yleensä mun painajaisissa toistuu aina tavalla tai toisella sama kaava: juoksen epätoivoisesti karkuun jotakin/jotakuta, mutten tunnu pääsevän millään eteenpäin, jalat on kun lyijyyn valettu. Saatan myös yrittää kamppailla jonkun kanssa, mutta voimaa ei tunnu olevan yhtään, ei meinaa jaksaa edes kättä nostaa. Monesti vielä tajuan siinä itse unen aikana, että tää ei ole totta, kyseessä on vain uni, mutta silti ahdistaa ja herään selkä hiestä märkänä. No, onneks näitä painajaisia ei oo kovin usein, tykkään paljon enemmän niistä unista jotka liittyy vieressäni nukkuvaan henkilöön :winkwink:
Yleensä mun painajaisissa toistuu aina tavalla tai toisella sama kaava: juoksen epätoivoisesti karkuun jotakin/jotakuta, mutten tunnu pääsevän millään eteenpäin, jalat on kun lyijyyn valettu. Saatan myös yrittää kamppailla jonkun kanssa, mutta voimaa ei tunnu olevan yhtään, ei meinaa jaksaa edes kättä nostaa. Monesti vielä tajuan siinä itse unen aikana, että tää ei ole totta, kyseessä on vain uni, mutta silti ahdistaa ja herään selkä hiestä märkänä. No, onneks näitä painajaisia ei oo kovin usein, tykkään paljon enemmän niistä unista jotka liittyy vieressäni nukkuvaan henkilöön :winkwink:
Minullakin on ollut usein unissani etenemisvaikeuksia. Olen yrittänyt juosta tai kävellä mutta joku voima tuntuu vaan painavan vastaan. Ahdistavaa.
Viime yönä näin ensin upeita valoilmiöitä taivaalla, mikä muuttui nopeasti räjähdyksiksi ja sitten jo piilottelinkin itseäni avaruusolioilta Vuosaaressa. :D
Niin ja yksi aikaisempi uneni kertoi Prodigyn tulevan Suomeen vuonna 2005, miettikääpä sitä! :excellent:
Viime yönä näkemäni uni päättyi siihen, että siskoani ja minua vainonnut kolmipersoonainen, työkaveriltani näyttävä ja lapsenhahmoinen henkilö yrittäessään tappaa meitä, tuli lähietäisyydelle, josta väänsin kammotuksen maahan, painoin sen pään -kasvot edellä- maassa lojuneen, sojottavia rautanauloja täynnä olevan laudan päälle, otin vauhtia ja potkaisin täysillä takaraivoon..
:panic:
ei ollut siistiä jälkeä siinä.
Viime yönä näkemäni uni päättyi siihen, että siskoani ja minua vainonnut kolmipersoonainen, työkaveriltani näyttävä ja lapsenhahmoinen henkilö yrittäessään tappaa meitä, tuli lähietäisyydelle, josta väänsin kammotuksen maahan, painoin sen pään -kasvot edellä- maassa lojuneen, sojottavia rautanauloja täynnä olevan laudan päälle, otin vauhtia ja potkaisin täysillä takaraivoon..
:panic:
ei ollut siistiä jälkeä siinä.
mul tuli kylmät väreet ku vaan luin ton kuvauksen hahmosta :D
mul tuli kylmät väreet ku vaan luin ton kuvauksen hahmosta :D
Ja mulle eilen. Kun menin illalla töihin, kyseinen työkaveri sanoi myöskin nähneensä unta minusta.
Creepy.
Viime yönä näin unta että lähdin pyörällä Austraaliaan :cool: Ekalla kerralla Malmin jälkeen rupes tulee jo Adelaiden moottoritietä ja sää kummasti muuttui aurinkoiseksi... Mut sitten tuli mieleen, että kämpiltä piti käydä hakemassa kunnolla kamaa mukaan, jos vaikka reissu venyisi. No, kaikki tarvittavahan mahtui reppuun (pieneen sellaiseen), mutta toisen lähdön jälkeen piti vielä palata hakemaan pari purkillista nuuskaa :confused: Tokan lähtemisen jälkeen matka ei sujunutkaan niin hyvin ja matkantekoa tuli tehtyä jossain HKI-Porvoon välillä loppuyö. PRKL!!! Olis niin mielellää menny perillekin :D
Kertokaapa siis yällisistä seikkailuistanne unien maailmassa.
tyttökaveri herätti mut tänä aamuna kello ~5.58 siihen kun itkin. näin elämäni hirveimmän painajaisen. ja itkin ensimmäistä kertaa unen takia koko aikuisikänäni.
uni meni seuraavasti:
Maailma oli sellainen, että ihmiset sai tekstiviestillä ilmoituksen kuolemastaan.
Sitten niiden piti mennä ilmoitetulle bussipysäkille odottamaan että ne haetaan kuolemanporteille.
(jotka sijaitsi entisellä Heikkilän kasarmilla turussa. Siinäkohtaa mistä normaalisti mennään venesatamaan oli hohtava portti ja kultaiset aidat).
no, aniwei, tälläinen viesti sitten mulle tuli ja järkytys oli sen mukainen. Jouduin ihan hysteriaan ja aloin vaan itkemään ja itkemään. yritin kirjoittaa tyttökaverille kirjeen jossa selitin että "mä rakastan sua" ja piirsin tikku-ukkoja(?). tää tapahtui hyvin tärisevin käsin...
sitten sain kuulla että myös mun pikkuveljeni on tulossa samaan bussiin. ja mä olin TODELLA järkyttynyt. lähinnä kait siksi että tiesin joutuvani "helvettiin". mutta se pääsisi "taivaaseen". eikä siis ollut järkyttynyt ollenkaan(?)
uni päättyi siihen että bussin tuloon oli kymmenen minuuttia, mä olin polvillani ja itkin/huusin tuskissani.
huh. meni muuten hetki että pääsin "jaloilleni". uni oli epätodellinen mutta jotenkin hyvin koskettava.
ok, mulla on aikamoinen stressi just nyt mutta sais joku raja unillakin olla...
(siitä inspiroituneena soittelin aamulla pahaa oloa pois:
http://www.platinum.ac/phpbb/viewtopic.php?t=12691 TRIBUTE syntyi noista tunnelimista, vaikkakin käänsin asian huumoriksi...)
Faijani näkee "jännää" unta, lisäksi se toistuu noin kuukauden välein.
Eli, faijani on synnyinkotinsa pihalla kylässä nimeltä Lieksa.
Pihan reunoille on kaivettu juoksuhautaa ja hän sekä miehet hänen ympärillään tuijottavat vakavina pellon toisella puolella olevalle autotielle päin.
Puut ovat mustia,ruoho on mustaa.
Taivas on verenpunainen ja vaikka onkin päivä,aurinko on kalpea kuin kuu.
Lisäksi taivas on täynnä mustia yksimoottorisia toisenmaailmansodan aikaisia potkurikoneita. Koneiden mustiin siipiin on maalattu punainen tähti.
Faijani ihmetellessä punaista taivasta ja mustia koneita yhtäkkiä tykinammus räjähtää hänen lähelleen.
Lisäksi kuuluu huuto: "URAAA!"
Joku viereinen suomalainen huutaa: "Ny ne tulloo perkule!"
Kauhea määrä mustiin pukeutuneita pitkätakkisia miehiä juoksee autotien suunnalta mustan pellon poikki kohti faijaa ja heidän juoksuhautaansa.
Kauhea ampuminenhan siitä seuraa,tuntuu kuin puoli Venäjän armeijaa puhkoisi ilmaa siellä talon pihalla.
Faijani on saanut käteensä vanhanaikaisen,pulttilukkoisen kiväärin,surkea rääpellys,mutta sillä on pakko tulla toimeen.
Kauheaa ampumista ja viholliset eivät tunnu loppuvan millään.
Välillä muutama mustiinpukeutunut pirulainen pääsee ihan asemiin asti,mutta tiukalla painilla ne saadaan taltutettua.
Kun faijani tarkemmin katsahtaa vihollisiin,hän huomaa että he ovat kauttaaltaan mustia ja jostain syystä heidän kasvonsa eivät näy.
Jälleen lisää ampumista,vihollisia vaan tulee ja tulee.
Pian asemien edessä on jo läjäpäin kaatuneita ja veri alkaa valua juoksuhautaan.
Pian faijani huomaa seisovansa nilkkoja myöten veressä ja ihmisten muissa osissa.
Uni loppuu aina siihen kun hänen vieressään räjähtää jokin kranaatti ja joku ja faijani kaatuu maahan.
Sitten tulee pimeys,lopulta äänet katoavat tyhjyyteen...
Sitten herätys ja kaamea hiki päällä.
Tuo uni kuulemma näkyy aina kuukauden välein,outoa sinänsä sillä hänen synnyinkotinsa on itärajan lähistöllä ja jos pihalta katsoo tielle,niin katsoo samalla itään.
Kannattaisi niiden sotakirjojen lukemista hieman vähentää...
Faijani näkee "jännää" unta, lisäksi se toistuu noin kuukauden välein
mulla oli vastaavan tyyppinen uni... se toistuu noin kerran 6-18kk viimeisten kymmenen vuoden aikana.
elikkäs on sota, yleensä toinen maailman sota. mulla on useimmiten helvetillinen arsenaali pyssyjä. sitten niitä alkaa tulla, meinaan saksalaisia sotilaita. olen valehtelematta tappanut niitä tuhansia unissani.
mua ei koskaan pelota, ja juoni on aina erillainen. yhteistä unille on että niissä on siis toisen maailmansodan aikaisia saksalaisia sotilaita. ja niitä lahdataan ja paljon...
mä EN katso sotaelokuvia, pelaa sotapelejä tai lue sotakirjoja. eniten pidän romanttisista komedioista. unet alkoivat ennen armeijaa, joten se ei voinut toimia sytykkeenä. olenkohan ollut sodassa entisessä elämässäni?
että sellaisia unia...
Itse näen yleensä jänniä unia kuumessa,ne jäävät vieläpä parhaiten mieleeni.
Yleensä ne ovat painajaisia.
Yhdessäkin unessa näen sadoittain kahleisiin pantuja ihmisiä jotka ovat aliravitsemuksesta kärsiviä,harmaita ja kaljuja.
Olen itsekin siellä.
Yhtäkkiä joku isokokoinen,outoon hattuun pukeutunut heebo huutaa: "Kisa alkakoon!Voittaja saa vapauden!"
Ja yhtäkkiä kaikki syöksyvät sisään seinässä oleviin isohkoihin reikiin. (?!?)
Noh,yhtäkkiä uneni hyppää hieman pidemmälle ja huomaan itsekin ryömiväni sellaisessa putkessa joka tuntuu jatkuvan kilometrien päähän.
Lisäksi putki kapenee kapenemistaan,oltavat rupeavat olemaan tukalat.
Jostain kuuluu muiden onnettomien tukahtuneita huutoja,todennäköisesti putki kävi liian ahtaaksi.
Painan siinä hirveä hiki päällä eteenpäin eikä putki tunnu vain loppuvan.
Huomaan kyynärpäideni ja polvieni olevan jo verillä,mutta jostain syystä eteenpäin on painettava.
Mieluummin menisin kyllä taaksepäin...
Loppua kohden näen jo valon kajastavan ja jonkun henkilön hymyilevän putken päässä,loppumatka menee sisulla.Tosin putki kapenee silloin radikaalisti enkä saa oikein henkeä.
Joskus herään siihen etten ikinä pääse putken loppuun asti ja jään puristuksiin ja havahdun siihen kun tuskaisesti yritän haukkoa henkeäni.
Joskus taas pääsen putken loppuun asti,kaikki kohtelevat minua kuin Formulakauden voittajaa.
Todella ikävä uni,vaikkei minulla klaustrofobiaa olekaan niin silti tämä uni tuntuu todella ikävälle.
Myöhemmin lisää outoja unia...
siis hyi vittu..
Mä näin tossa edellisyönä inhottavaa painajaista..
Olin siinä unessa kotona laittamassa pyykkejä pesukoneeseen, oli ihan normaali-ilta. No sit otin pyyhkeen pyykkikorista ja kun käännyin niin mun ohi käveli kuollut tyttö, joka ohittaessaan kattos mua silmiin ja hymyili. Sitten se tyttö meni altaaseen, joka oli täynnä vettä ja veden pinnalla oli paljon eri vuodevaatteita. Se tyttö meni makaamaan sinne veden alle ja mä muistan vain katsoneeni sitä siinä vieressä..
mä näin viimeks tollasen tapaisia painajaisia kun katoin kuudes aisti leffan.. mut helvetti :panic: kamala uni..
menee hermot mun mielikuvituksen kans, siis ihan laidast laitaan kaikkee mulla tulee uniin :mad:
vielä kun ajattelee, niin alkaa kattelee tonne kylppärin suuntaan vähän väliä..
siis hyi vittu..
Mä näin tossa edellisyönä inhottavaa painajaista..
Olin siinä unessa kotona laittamassa pyykkejä pesukoneeseen, oli ihan normaali-ilta. No sit otin pyyhkeen pyykkikorista ja kun käännyin niin mun ohi käveli kuollut tyttö, joka ohittaessaan kattos mua silmiin ja hymyili. Sitten se tyttö meni altaaseen, joka oli täynnä vettä ja veden pinnalla oli paljon eri vuodevaatteita. Se tyttö meni makaamaan sinne veden alle ja mä muistan vain katsoneeni sitä siinä vieressä..
mä näin viimeks tollasen tapaisia painajaisia kun katoin kuudes aisti leffan.. mut helvetti :panic: kamala uni..
menee hermot mun mielikuvituksen kans, siis ihan laidast laitaan kaikkee mulla tulee uniin :mad:
vielä kun ajattelee, niin alkaa kattelee tonne kylppärin suuntaan vähän väliä..
Hui.. :panic:
Itse näen aika harvoin unia (tai siis muistan niitä), mutta saan "unihalvauksia", en muista onko niille joku virallinen nimi. Eli olen puoliunessa, herään ja mikään raaja tai muu toiminto ei toimi, en voi avata silmiä, liikuttaa käsiä tai jalkoja tai mitään muutakaan. Puhettakaan ei tule, jos yritän huutaa, niin kuuluu vain pientä ininää tms (tyttöystävä kuullut joskus). Nuo on todella ahdistavia. Sitten siinä vain odottelee muutaman minuutin että kohtaus menee ohi tai nukahtaa uudelleen. Jos oikein kovasti keskittyy "repäisemään" itsensä hereille, niin sitten voi onnistua.
Ahdistavinta tuossa on, että jos saa silmät auki, niin unihalvaukseen liittyy usein "hallusinaatioita" tms, näen usein ihmisiä seisomassa oven raossa tarkkailemassa, enkä voi liikkua. Se paniikki on sanoinkuvaamaton. Yleensä nuo ihmiset on vielä tosi spookyn näköisiä, sellaisia yli 2-metrisiä miehiä, joilla on viitta.
--------------------
Yhden todella omituisen "unen" olen nähnyt, en ollut nukkunut 2 vuorokauteen, ja katsoin telkkaria olohuoneessa, yhtäkkiä alkoi tulemaan vihasia kissanpentuja lattian läpi verhon alta :eek: Olin kyllä ihan paniikissa tuolloin, muistan miettineeni että tälläkö tavalla tullaan hulluksi, että nyt joudun johonkin mielisairaalaan :) Kun tiesin toisaalta, että se ei ole totta ja olen valveilla, mutta kuitenkin näin niitä.. Tuo ei loppunut ennenkuin soitin kaverille, oli pakonomainen tarve päästä puhumaan jonkun kanssa että tuo harha poistuisi, sitten kun kaveri vastasi puhelimeen niin kissanpoikasia ei enää tullut lattian läpi.
Täytyypä itsekin kertoa kokemuksia aiheeseen liittyen:
Olen tipahtanut korkealta paikalta kymmeniä kertoja, mm. vuorelta, parvekkeelta, sekä ison risteilijän kannella sijaitsevalta vuoristoradalta :confused:
Mua on puukotettu ja ammuttu muistaakseni kolmesti. Rintakehään ja jalkaan. Kipu on aina ollut todella aito, sellanen pistävä.
Näen unta juhannuksesta n. kerran kuussa ja aina toistuu sama homma: Mennään festareille jotka kuitenkin ehtii aina loppumaan ennenkuin kunnolla ehtii edes alueelle.
Tässä vielä yksi viimeaikojen erikoisimmista unistani:
Lähdettiin laivalle jonkun kouluporukan kanssa. Mulla oli uudet vaatteet jotka mystisesti kastuivat jatkuvasti aivan märiksi, vaikka ilma oli aurinkoinen. Yritin kuivattaa niitä, mutta ei onnistunut. Matkalla bussissa tiputin kolikoita penkkien väleihin, ja ne menivät aina sellaisiin väleihin etten aivan ylettynyt ottamaan niitä takaisin itselleni. Kun päästiin laivaan, löysin itseni vihreästä huoneesta jossa Dj Tab ampui pyssyllä sellasia punaisia pehmonuolia seinää päin. Mä heittäydyin maahan ja otin nuolista koppeja heti kun ne tulivat ulos piipusta. Tabi totesi että: "Sä oot helvetin hyvä tossa" :crybaby: :eek: