Digikamerasuosituksia?
Siihen asti kun joskus toivottavasti saan otettua sen täydellisen kuvan, jota metsästän, aion muutella ottamiani kuvia juuri niin paljon kuin on tarpeellista että pääsen itseäni edes vähän enemmän tyydyttävään lopputulokseen.
Tämä oikeus kuvaajalle aina suotakoon.. Syy miksi me ei hirveästi photoshoppailla on että a) me ollaan laiskoja b) me ei osata käyttää photaria niinkuin sä, joten muuteltu tulos olisi väistämättä aina huonompi kuin alkuperäinen. Mad pHotoShop sk1llz rulez! :D
Mutta sellanen tyhmä niuhoilu jossa pohditaan mikä on alkuperäistä ja mikä muuteltua sopii paremmin luontokuvaajille ja aukea.netin tiukkapipoille. Oma tuotos se on joka tapauksessa, olipa se sitten pelkällä kameralla tai kameralla ja tietokoneella aikaansaatu.
Noista printtijutuista vielä sen verran, että A4-kokoiseksi aiottua printtimatskuahan harvoin kuvataan edes kinarille vaan isommille filmeille (nyt jos olis valokuvauksen luentomuistiinpanot käsillä niin voisin listata nuo yleisimmät koot mutta en jaksa kaivaa niitä esiin), joten esimerkiksi muoti- ja tuotekuvauksen kaltaisia huipputarkkaa kuvaa vaativia juttuja ei vielä piiiitkään aikaan tehdä kovin laajassa mittakaavassa tehdä digeillä.
1Ds arvostelu
Marraskuussa ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kuluttaja voi ostaa laitteen, joka voittaa kinofilmin.
Kennojen kehitys on ollut huippunopeaa eikä vauhti näytä hyytyvän lähiaikoina. Parhaimmat kennot yltävät jo 20 miljoonan pikselin resoluutioon, joten en usko, että huipputarkkuutta vaativissa tehtävissä suurin este on alhainen resoluutio. Oma veikkaus on, että esteenä tulee olemaan laitteiston hinta sekä pinttyneet asenteet.
Mutta sellanen tyhmä niuhoilu jossa pohditaan mikä on alkuperäistä ja mikä muuteltua sopii paremmin luontokuvaajille ja aukea.netin tiukkapipoille. Oma tuotos se on joka tapauksessa, olipa se sitten pelkällä kameralla tai kameralla ja tietokoneella aikaansaatu.
Minusta se riippuu lähinnä lähestymistavasta kuvaamiseen. Jos tarkoituksena on dokumentoida jotain, on kuvien jälkikäsittely väärin (esim. luontokuvaus). Jos kuvaaja pyrkii luomaan jotain omaa, uutta tai kaupallista niin mikään ei estä muokkaamasta kuvia (esim. promokuvat).
Originally posted by jUSSi Minusta se riippuu lähinnä lähestymistavasta kuvaamiseen. Jos tarkoituksena on dokumentoida jotain, on kuvien jälkikäsittely väärin (esim. luontokuvaus). Jos kuvaaja pyrkii luomaan jotain omaa, uutta tai kaupallista niin mikään ei estä muokkaamasta kuvia (esim. promokuvat).
<offtopic>
Nyt meni perseelleen! Mikä tekee kamerasta "luonnollisen" tai "autenttisen". Linssit, polttoväli, sulkijan nopeus, filmi, valotus, kehitysnesteet? Kaikki tämä on luonnotonta! Ei kuvan tarkoitus ole välittää tapahtumat niinkuin ne olivat. Jokainen kun tulkitsee näkemäänsä (ynnä muut aistit, jotka eivät tallennu filmille) ja kokemaansa omalla tavallaan. Näkisin, että oleellisempaa on tarina, jonka kuva tai kuvasarja voi kertoa, se oikea hetki, joka tiivistää tilanteen (siksi kuvia kait otetaan yhdestä kohteesta filmirullittain). Mikäli editoinnilla saadaan lopputuloksesta "luettavampi" niin tottakai siitä on silloin hyötyä. Esimerkiksi luontokuvasta häiritsevien oksien retusoiminen pois on keino saada katse kiinnittymään kuvassa oleelliseen asiaan, sensijaan että kuva antaisi vaikutelman epämääräisestä joukosta risuja kuvan etualalla. Mitä luontokuvaukseen tulee, niin onko haaskalla esim. petolintujen houkutteleminen luonnollista?
</offtopic>
Sony Mavica roxor: http://www.nic.fi/~amulari1/about/ar+/ty2001_2.jpg :)
Olisi pitänyt taas olla termeissään tarkempi.
<offtopic>
Nyt meni perseelleen! Mikä tekee kamerasta "luonnollisen" tai "autenttisen". Linssit, polttoväli, sulkijan nopeus, filmi, valotus, kehitysnesteet? Kaikki tämä on luonnotonta! Ei kuvan tarkoitus ole välittää tapahtumat niinkuin ne olivat. Jokainen kun tulkitsee näkemäänsä (ynnä muut aistit, jotka eivät tallennu filmille) ja kokemaansa omalla tavallaan.
En sanonut kameran olevan luonnollinen tai autenttinen. Luontokuvaus taisi olla huono esimerkki, tuohon "milloin ei olisi suotavaa muokata kuvia jälkeenpäin"-kohtaan. Otetaan uusiksi ja ehdotetaan vaikka poliisin todistevalokuvia tai uutiskuvia tähän kategoriaan.
Näkisin, että oleellisempaa on tarina, jonka kuva tai kuvasarja voi kertoa, se oikea hetki, joka tiivistää tilanteen (siksi kuvia kait otetaan yhdestä kohteesta filmirullittain). Mikäli editoinnilla saadaan lopputuloksesta "luettavampi" niin tottakai siitä on silloin hyötyä. Esimerkiksi luontokuvasta häiritsevien oksien retusoiminen pois on keino saada katse kiinnittymään kuvassa oleelliseen asiaan, sensijaan että kuva antaisi vaikutelman epämääräisestä joukosta risuja kuvan etualalla. Mitä luontokuvaukseen tulee, niin onko haaskalla esim. petolintujen houkutteleminen luonnollista?
</offtopic>
Eikö useampi kuva tarkoita useampaa hetkeä ja yksi kuva silloin sitä oikeaa hetkeä? Yhdellä kuvalla voi tiivistää oikean hetken ja kertoa tarinan. Minä teen selvän pesäeron "dokumentoivan" kuvauksen ja "taiteellisen" kuvauksen välille. Edelliseltä odotan autenttisuutta ja muokkaamattomuutta , jälkimmäiseltä tunteita ja ajatuksia.
Ja jos luontokuvaaja ei saa oksia pois kuvasta kuvaustaidoillaan esim. siirtymällä niin etteivät oksat näy (mitä varten se etsin siellä muuten on?), niin olettaisin kuvaajan olevan vain taitamaton. Eikö tämän takia kohteista yleensä oteta useampia rullia, jotta saadaan edes yksi onnistunut otos jota ei tarvitse muokata?
Haaskat eivät mielestäni ole luonnollinen tapa dokumentoida eläimiä.
En sanonut kameran olevan luonnollinen tai autenttinen. Luontokuvaus taisi olla huono esimerkki, tuohon "milloin ei olisi suotavaa muokata kuvia jälkeenpäin"-kohtaan. Otetaan uusiksi ja ehdotetaan vaikka poliisin todistevalokuvia tai uutiskuvia tähän kategoriaan.
Silti. Kuvien jälkikäsittelyllä kun voi pyrkiä myös tähän
'luonnonmukaistamiseen', ja voisi kuvitella poliisin
todistevalokuvienkin joissain tapauksissa kaipaavan
vähän photoshoppausta, esim. kontrastia lisää, jne.
Ei siis ollut kyse mistään 'pagecurl&lensflare'-editoinnista
pelkästään, vaan ylipäätään kuvan 'parantelusta' jälkikäteen:
ts. PITÄÄKÖ kaikki säädöt tehdä kuvaushetkellä vai SAAKO
kuvien väritasapainoa, valoisuutta yms. säätää ohjelmallisesti
jälkikäteen.
Ei siis ollut kyse mistään 'pagecurl&lensflare'-editoinnista
pelkästään, vaan ylipäätään kuvan 'parantelusta' jälkikäteen:
ts. PITÄÄKÖ kaikki säädöt tehdä kuvaushetkellä vai SAAKO
kuvien väritasapainoa, valoisuutta yms. säätää ohjelmallisesti
jälkikäteen.
no, tämä on niin IMHO-juttua, että en jaksa edes aloittaa :D
Ja jos luontokuvaaja ei saa oksia pois kuvasta kuvaustaidoillaan esim. siirtymällä niin etteivät oksat näy (mitä varten se etsin siellä muuten on?), niin olettaisin kuvaajan olevan vain taitamaton.
Uh. Vaikka en ole luontokuvausta harrastanutkaan, niin täytyy silti sanoa että olen erittäin eri mieltä. Etenkin luontokuvaus on monesti hyvin pienistä asioista ja hetkistä kiinni, että kuvaaja ei millään kykene omilla taidoillaan asioihin vaikuttamaan. Esimerkiksi kuvatessa arkoja villieläimiä on aika vaikea kuvitella tilannetta jossa kuvaaja lähtisi yhtäkkiä siirtymään pari metriä sivuun jotta oksat eivät tulisi tielle. Useimmat eläimet ovat sen verran herkkiä että saattavat lähteä karkuun jo pelkästä rasahduksesta. Etenkin kun kuvataan pitkillä teleobjektiiveilla, tielle saattaa erittäin helposti jäädä kaikenlaista tauhkaa. Eläimiä kun harvemmin voi pyytää poseeraamaan paikallaan sillä aikaa kun kuvaaja sihtailee parempaa kohtaa. :/
Luulisin että huippuotokseen esimerkiksi luontokuvauksessa tarvitaan kaikkia seuraavista, yhtä aikaa:
a) kärsivällisyyttä - jotta jaksaa sekä etsiä että odottaa sitä oikeaa hetkeä
b) onnea - että se oikea hetki joskus koittaa
c) taitoa - ettei sitten kämmää juuri sitä arvokasta hetkeä kun onni potkaisee
Uh. Vaikka en ole luontokuvausta harrastanutkaan, niin täytyy silti sanoa että olen erittäin eri mieltä. Etenkin luontokuvaus on monesti hyvin pienistä asioista ja hetkistä kiinni, että kuvaaja ei millään kykene omilla taidoillaan asioihin vaikuttamaan. Esimerkiksi kuvatessa arkoja villieläimiä on aika vaikea kuvitella tilannetta jossa kuvaaja lähtisi yhtäkkiä siirtymään pari metriä sivuun jotta oksat eivät tulisi tielle. Useimmat eläimet ovat sen verran herkkiä että saattavat lähteä karkuun jo pelkästä rasahduksesta. Etenkin kun kuvataan pitkillä teleobjektiiveilla, tielle saattaa erittäin helposti jäädä kaikenlaista tauhkaa. Eläimiä kun harvemmin voi pyytää poseeraamaan paikallaan sillä aikaa kun kuvaaja sihtailee parempaa kohtaa. :/
Luulisin että huippuotokseen esimerkiksi luontokuvauksessa tarvitaan kaikkia seuraavista, yhtä aikaa:
a) kärsivällisyyttä - jotta jaksaa sekä etsiä että odottaa sitä oikeaa hetkeä
b) onnea - että se oikea hetki joskus koittaa
c) taitoa - ettei sitten kämmää juuri sitä arvokasta hetkeä kun onni potkaisee
Tämähän nyt ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Luontokuvauksessa on tärkeintä tuntea kuvaamansa
kohteen luonne, tavat ja lajille tyypillinen käyttäytyminen.
Amatöörit voivat saada loistavia luontokuvia muutaman
elämässään, mutta ammattilaiset napsivat niitä jatkuvasti.
Ja se ei johdu tuurista, vaan siitä että hyvä luontokuvaaja
tuntee kuvaamansa lajin ja siis _tietää_ minne ja milloin
kannattaa lähteä kuvaamaan.
Se on totta, että luontokuvaaja tarvitsee rutkasti
kärsivällisyyttä ja hitusen onnea, mutta niin tarvitsee kuka
tahansa kuvaaja.
No sitten kuvien muokkaamisesta:
Itse sallin muokata otoksiani digimuodossa niillä konsteilla,
joita pystyisi oikeillekin kuville käyttämään. Esimerkiksi siis
valotuksen korjausta, rakeisuuden lisäämistä, värikorjailua,
koon muokkausta jne...
Tietysti olen tyytyväisempi, jos kuva on jo raakana "täydellinen".
Ammattilaisetkin hiovat kuviaan pimiöissä todella kauan
käyttäen kaikkia mahdollisia kikkoja parhaan mahdollisen
lopputuloksen saavuttamiseksi, eikä kukaan kitise kuvan
olevan jotenkin vähemmän hieno tai taiteellinen kun kuva
ei ole suoraan anttilan kuvapalvelusta.
D60:ssa pystyisi vielä muuttamaan valotusta +-2 askelta, mikä on jo kyllä aikamoista huijausta... Silloin voisi ottaa rauhassa vähän alivalottuneita kuvia ja nostaa tasoja jälkeenpäin. (:
(Sori että vastaan vähän vanhaan postaukseen, on ollut niin pirusti töitä etten ole kerennyt seuraamaan keskustelua..)
Toi on aika mielenkiintoista, jos toi _oikeesti_ toimii siten että voit vaan klikkailla että pistetäänpäs +2 aukkoa ja katsotaan miltä olisi näyttänyt ja että esimerkiksi kuvasta ei tule jyrkempi tai loivempi tuon seurauksena.
Hyvällä negafilmillä valotusvara on luokkaa -1...+4 aukkoa, tosin jos valottaa yli niin kuvasta tulee loivempi. Dialle kuvattaessa taas valotuksen on oltava tosi tarkasti oikein, varaa on noin +/- puoli aukkoa.
Mä teen parin viikon sisään seminaarityön valotuksen mittauksesta kuvatekniikan kurssille, pitänee palailla asiaan sitten kun oon tutustunut aiheeseen vielä lisää. Pitää ainakin käydä vaanimassa tuota D60:n ominaisuutta.
hups
Luontokuvauksessa on tärkeintä tuntea kuvaamansa
kohteen luonne, tavat ja lajille tyypillinen käyttäytyminen.
Amatöörit voivat saada loistavia luontokuvia muutaman
elämässään, mutta ammattilaiset napsivat niitä jatkuvasti.
Ja se ei johdu tuurista, vaan siitä että hyvä luontokuvaaja
tuntee kuvaamansa lajin ja siis _tietää_ minne ja milloin
kannattaa lähteä kuvaamaan.
Toisaalta, vaikka osaisikin aavistella että tiettyyn aikaan vaikka tietty eläin aina ilmestyy näille main, ei siltikään voi olla niin hyvä tietäjä että osaisi aavistaa ettei eläin juuri ilmestykin siihen kohtaan missä se oksa on tiellä.
Ymmärrän kyllä että onni ei tarkoita sitä että mennään vain keskelle metsää ja toivotaan että tuuri potkaisee, vaan alla on pitkällinen pohjustustyö ja tutkinta otoksia varten. Mutta loppupelissä sen huippuotoksen saaminen on kuitenkin sitten siitä tuurista kiinni - eläimen asentoa, ilmeitä ja niitä tiellä olevia risuja kun on niin vaikea aavistaa etukäteen.
hups
1Ds arvostelu
Marraskuussa ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kuluttaja voi ostaa laitteen, joka voittaa kinofilmin.
Vaikuttaakin siltä, että ollaan tilanteessa, jossa 1Ds:ää voidaan verrata jopa 4*5 mallin kameraan.
http://www.imaging-resource.com/PRODS/EOS1DS/E1DSPICS.HTM
Vaikka kyseinen arvostelu ei ole kovin hifiä, todetaan testissä että 1Ds on huomattavasti pienemmällä vaivalla tarkempi kuin 4*5 kameramalli.
Aww, tää topic on hieno.
olen tässä muutaman päivän omistanut powershot G2:n ja tästä topicista löytyi mukavasti vinkkiä miten bilekuvaaminen onnistuu hyvin, valotusaikoja ja aukon säätöjä on tullut testailtua urakalla tän illan aikana.
tässä pari otosta:
http://shell.keto.net/~IMRy/Kuvat/IMG_0057.jpg
http://shell.keto.net/~IMRy/Kuvat/IMG_0058.jpg
http://shell.keto.net/~IMRy/Kuvat/IMG_0059.jpg
huomenna hakemaan pieni kolmijalka tuohon ja sitten yökuvaamaan :)
http://shell.keto.net/~IMRy/Kuvat/dab/ <- tuolta löytyy aikaisemmin päivällä otettuja kuvia, kokoa löytyy kuvilta 1.3MB - 2MB väliltä, en ehtinyt pienentelemään päivällä.
(jos joku muuten tietää jonkun hyvän ohjelman millä thumbnailien teko onnistuu kätevästi ja myöskin kuvien pienennys mielellään mahd. automaattisesti, vinkit ovat tervetulleita)
nooh, nyt pihalle taas testailemaan.
kiitoksia kaikille hyvistä vinkeistä :)
http://shell.keto.net/~IMRy/Kuvat/IMG_0057.jpg
http://shell.keto.net/~IMRy/Kuvat/IMG_0058.jpg
http://shell.keto.net/~IMRy/Kuvat/IMG_0059.jpg
huomenna hakemaan pieni kolmijalka tuohon ja sitten yökuvaamaan :)
Tästä tulikien mieleen vielä yksi halvempien digien heikkous
verrattuna filmikameraan. Kirkas valo leviää kennossa aiheuttaen
hunnun tummempaan ympäristöön.
En tiedä onko parhaimmissakaan digeissä tämä vielä filmin
tasolla, mutta tiedän että parannusta on siinäkin tapahtunut.
Näissä kuvissa on muuten yksi ongelma, joka on itseänikin
kiusannut viime aikoina. Eli kuinka saada valotettua taivas
kauniin siniseksi ja samalla kohde kuitenkin oikein. Hämärässä se on lähes
mahdotonta, taivas ylivalottuu ja siitä tulee tasaisen valkoinen.
Auringon paisteessa myötävaloon kuvatessa se vielä onnistuu:
http://koti.welho.com/handell/caterpillar_325B.jpg
http://koti.welho.com/handell/caterpillar_345B_2.jpg
Vastavaloon otettaessa kuvasta on pakko tehdä silhuetti...
http://koti.welho.com/handell/hiilikoje_nettiin.jpg
...tai kuvata kohde valon puolelta
http://koti.welho.com/handell/caterpillar_988B_6.jpg
(nämä kuvat otettu filmille)
Seuraavaksi täytyy testata kaverin vinkki joka voisi auttaa tähän.
Polaroid suotimella saa taivasta tummemmaksi kun kääntää suotimen sopivaan asentoon.
Sitten kohteen ja taivaan valoisuusero ei ole niin suuri.
Palaan tuloksiin myöhemmin kunhan saan suotimen ostettua.
Vai onko kellään tähän jotain kikka kolmosta?
Tästä tulikien mieleen vielä yksi halvempien digien heikkous
verrattuna filmikameraan. Kirkas valo leviää kennossa aiheuttaen
hunnun tummempaan ympäristöön.
En tiedä onko parhaimmissakaan digeissä tämä vielä filmin
tasolla, mutta tiedän että parannusta on siinäkin tapahtunut.
Näissä kuvissa on muuten yksi ongelma, joka on itseänikin
kiusannut viime aikoina. Eli kuinka saada valotettua taivas
kauniin siniseksi ja samalla kohde kuitenkin oikein. Hämärässä se on lähes
mahdotonta, taivas ylivalottuu ja siitä tulee tasaisen valkoinen.
Juu, noissa on muutenkin kohde aivan täysin tarkentamatta, kyseessä oli vain ensimmäiset testit pidemmillä valotusajoilla ja käytin automaattitarkennusta ja automaattista aukon säätöä(typerä minä...).
kävin yöllä ottamassa muutamia kuvia lisää ja säätämällä hieman sain huomattavasti terävämpiä ja värikylläisempiä kuvia.
unet jäi vähän väliin, mutta kivaa oli.
nyt vaan siivousta päivä ja sitten taas illan hämärässä testailemaan.
Näissä kuvissa on muuten yksi ongelma, joka on itseänikin
kiusannut viime aikoina. Eli kuinka saada valotettua taivas
kauniin siniseksi ja samalla kohde kuitenkin oikein. Hämärässä se on lähes mahdotonta, taivas ylivalottuu ja siitä tulee tasaisen valkoinen.
No, mun mielestä se on jopa ihan kivan näköistä joissain kuvissa että tausta ylivalottuu ja kohde on oikean värinen. (Välillä tuntuu että etenkin aukeassa kaikkien mielestä puhkipalaminen on pahinta mitä on eikä sitä ikinä saisi käyttää tehokeinona.) Mutta jos ton kumminkin haluaa välttää, niin mulle tulee oikeastaan kaksi keinoa mieleen:
- gradienttifiltteri, eli sellanen missä se tummentaa toista puolta kuvasta, sen kun laittaa niin että tumma kohta osuu taivaaseen
- valaisee kohdetta lisävalolla, esim salamalla. Etenkin jos valotusaika on sellanen monen sekunnin yökuvaus, niin silloin sitä kohdetta voi piirtää vaikka taskulampulla.
Tietysti kyllä nää molemmat keinot on sellasia että ne vaatii oman sopivan tilanteensa että niitä voi soveltaa.
- gradienttifiltteri, eli sellanen missä se tummentaa toista puolta kuvasta, sen kun laittaa niin että tumma kohta osuu taivaaseen
- valaisee kohdetta lisävalolla, esim salamalla. Etenkin jos valotusaika on sellanen monen sekunnin yökuvaus, niin silloin sitä kohdetta voi piirtää vaikka taskulampulla.
Tietysti kyllä nää molemmat keinot on sellasia että ne vaatii oman sopivan tilanteensa että niitä voi soveltaa.
Joo ton gradienttifilterin olinkin jo ihan unohtanu.
Mut sen käytössä on rajoituksia, esim. korkeat kappaleet aukealla.
Lisävalon käyttö on vielä ongelmallisempaa, koska useimmiten kohteet on
niin isoja tai kaukana, ettei se oikein onnistu.
Mut joissain tapauksissa toimivia kikkoja.
Polaroid-suodin on kyllä testattava.
Digikameran osto on harkinnassa. Saako 2 miljoonan pikselin ns. huokeilla digikameroilla hyvälaatuisia kuvia, vai pitäisikö panostaa rohkeasti kalliimpaan, tiheämpipikseliseen kameraan (jota ei ehkä toisaalta raaskisi kuljettaa mukana niissä kiinnostavimmissa tilanteissa...)? Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon digikameran ostossa?
Olen tottunut kuvaaja, joka onnekseni ostin jo yli 10 v. sitten odotettua parempilaatuisen kinofimikameran. Se on suorastaan ällistyttävän valovoimainen, zoomi 35-105 mm. Aivan rupudigistä tuntuisi siis vähän lattealta aloittaa.
Kiitollisena vastauksia odottaen!