SINKKULUUKKU

← Back to häröily O
Dives

[q]Epailija:
Yhdeksän kuukautta ja päivä takana, eikä sinällään itse sinkkuus tunnu missään sen enempää kuin vaikka vuosi sitten. Vajaa 23 vuotta sinkkuilua yhteen menoon antaa hieman perspektiiviä. Yhdeksän kuukautta ei ole mitään. Kaksi vuotta ei ole mitään. Viisi vuotta ei ole mitään... Ihan kuten seurustelussakaan muutama vuosi ei ole vielä juuri mitään, jos omaa perspektiiviä asiaan.

Ja hei, kaikki eivät löydä kumppania. Jotkut elävät aina yksin. Jos pelkäätte päätyvänne tuohon tilanteeseen, niin valitettavasti se on hyvinkin mahdollista. Life is pain, deal with it.
[/q]

ei se siitä että jäis yksin, ainakaan mulla.. kyllä sitä tarjontaa riittää.. se on enemmänkin kiinni siitä että onko se oikea henkilö, niistä vääristä riittää kyllä valinnanvaraa.. tosin mä otan mielummin sen sinkkuuden siinä vaiheessa.

Epailija

[q]Dives:
ei se siitä että jäis yksin, ainakaan mulla.. kyllä sitä tarjontaa riittää.. se on enemmänkin kiinni siitä että onko se oikea henkilö, niistä vääristä riittää kyllä valinnanvaraa.. tosin mä otan mielummin sen sinkkuuden siinä vaiheessa.
[/q]

Miksi ihmeessä minä laskisin nuo väärät vaihtoehdot mukaan yhtälöön? Tyhmähän se on, joka sellaisen kanssa pakolla suhteen rakentaa. In my not-so-humble opinion.

Dementation

[q]Epailija:
Miksi ihmeessä minä laskisin nuo väärät vaihtoehdot mukaan yhtälöön? Tyhmähän se on, joka sellaisen kanssa pakolla suhteen rakentaa. In my not-so-humble opinion.
[/q]

Mutta vaikket sä olekaan näin tyhmä, niin on täysin päivänselvää ja lähes kaikkien tiedossa,
että silti on olemassa suunnaton määrä suhteita joiden ainoa rakennusalusta on juuri tälläinen
"seurustelemista-seurustelemisen-vuoksi" - juttu... Niin sääli kuin se onkin...

Epailija

[q]Dementation:
Mutta vaikket sä olekaan näin tyhmä, niin on täysin päivänselvää ja lähes kaikkien tiedossa,
että silti on olemassa suunnaton määrä suhteita joiden ainoa rakennusalusta on juuri tälläinen
”seurustelemista-seurustelemisen-vuoksi” - juttu... Niin sääli kuin se onkin...
[/q]

Totta kyllä, mutta en siltikään näe mitään järkevää yhteyttä tämän asian painottamisen ja alkuperäisen viestini välillä. Riski jäädä yksin on silti olemassa.

Enkä muuten sanonut, etten minä olisi noin tyhmä. Vielä en ole ollut, mutta katsotaan tilannetta uudestaan vaikka viidentoista vuoden päästä.

Epailija

[q]Dives:
mä puhuin yksin olemisesta. en suhteesta..
[/q]

Hmm. No minä liitän tässä topikissa yksinolemisen juuri siihen, että on sinkku ja ei siis elä parisuhteessa. Pahoittelen erhettä.

Dementation

[q]Epailija:
Totta kyllä, mutta en siltikään näe mitään järkevää yhteyttä tämän asian painottamisen ja alkuperäisen viestini välillä. Riski jäädä yksin on silti olemassa.

Enkä muuten sanonut, etten minä olisi noin tyhmä. Vielä en ole ollut, mutta katsotaan tilannetta uudestaan vaikka viidentoista vuoden päästä.
[/q]

Minä näin niissä yhteyden, siinä meidän maailmankuvamme ilmeisesti poikkeaa toisistaan...
No ei siitä sen enempää...

Ja tuolla jälkimmäisellä kerroin vaan omaa mielipidettäni. Sinä et ole kommentoinut omaa älyäsi
tässä aiheessa, mutta sen perusteella, mitä olen sun ajatuksia lukenut, niin vaikutat sen verran
fiksulta, että ymmärrät tälläisen yksinkertaisen totuuden josta nyt oli puhetta...

Mutta katsellaan 15 vuoden kuluttua, jos (ja kun) yhä istumme nettifoorumeissa jauhamassa
paskaa ja ihmettelemässä, miksi olemme yksin...

sapeli

[q]Lene:
---
Yksilöllistä. Kaikki eivät sokaistu tunteiden myötä niin, että se lakkauttaisi myös järjen käytön. Mielestäni tunteiden kaikkinainen kokeminen ei edellytä, että järki sammuu. [/q]

Tuo on totta, mutta väitänkin että tunteiden vahva kokeminen ja niihin samaistuminen vääristää maailmankuvaa ja on vaikea tai jopa mahdoton nähdä asioita sellaisina kuin ne ovat. Järki on yhä pelissä mutta se ei saa oikeaa tietoa, tai se saattaa tunteiden johdosta vääristellä infoa ja siten päätyä outoihin johtopäätöksiin.

Itselläni ainakin on taipumuksena järkeillä itseäni umpikujaan kunnes tajuan että masennukseni tai ihastukseni tai mikä tahansa muu sillä hetkellä vallitseva tunnetilani vääristää ajatteluani, saa minut toivomaan tai hakemaan tiettyjä johtopäätöksiä.

On tietenkin mahdotonta sanoa että kaikki ihmiset ajattelevat samalla \”mekaniikalla\”:..

[q]Miksi tunteet ja järki ylipäänsä ovat toistensa ”vastapooleina”?[/q]

Tuo on hyvä kysymys - näin se ainakin tuntuu olevan minun kohdallani. Toisaalta yhdistän esim. intuition \”sydämen johdatukseksi\” - ja tämä on imo selkeästi tunteiden alaa. Ujous-topicissakin olen taas puhunut siitä kuinka aiemmin olen järkeillyt asioita liikaa, pohtinut esim. jonkin ihmisen tapaamisesta kaikki mahdolliset seuraamukset, ja mahdollisesti jättänyt koko tapaamisen sikseen jotenkin ajatellen että ei siitä mitään hyvää kuitenkaan seuraisi.

Tästä tosin olen nyt jo kasvanut ulos, mutta tiedostan aiemmat käytösmallini nyt entistä selkeämmin.

[q]Itse sain kuvan, että tunteet vaan sysätään sivuun. Kenties sitten analysoitavaksi järjellä, kuin ulkopuolisena?[/q]

Tavallaan, mutta tavallaan ei... Tätä on vaikea kuvailla kun tämä on tavallaan aika uusi malli. Tunteitaan ei voi olla kokematta, mutta pitäisi ikäänkuin katsella niitä ulkopuolisen silmin - mutta käyttäen sitä tietoa omista tunteistaan mitä vain sinä itse voit tiedostaa.

[q]No itse en sanoisi, että tunnetilan vaihtaminen olisi yhtä helppoa kuin sukkien vaihtaminen. Jos tuota ideaa muokataan niin lähinnä ihminen voisi olla kuin kameleontti tms., jolla on mahdollisuus muuntua. (vrt. vaihtaa naista kuin paitaa)[/q]

Myönnän, ontuva vertauskuva. Oleellisin osa oli siinä että tunteilla ei sinänsä ole meidän yli sen enempää valtaa kuin esim. sukilla - niillä on vain se valta minkä me niille annamme (ja eiköhän me kaikki tiedetä että jotkut on myös muodin orjia, ja päivä menee pilalle jollei sukat sovi muihin vaatteisiin).

[q]Ei nähdä, että tunteita pystyy muokkaamaan?[/q]

Joskus tiedostamisella ei tunnu olevan mitään väliä, jos ei ole halua päästä tunteen ansasta pois. Masennus on erityisen hankala tapaus - itse tämän äskettäin kokeneena - sitä vaan haluaa olla masentunut, vaikka tietää jollain tasolla että sen voisi itse minä hetkenä hyvänsä päättää että se loppuu.

En usko että tunteita sinänsä pystyy muokkaamaan - ne ovat aina ihmisen mielessä ja sydämessä silloin kun niitä tarvitaan tai kun ne on joku tuonut pintaan, mutta niiden ei tarvi antaa itseään vietävän virran mukana. Tunnetilat voi nähdä ikäänkuin ulkopuolisen silmin jolloin tunne tekee tehtävänsä ja haihtuu pois. Näin olen asian itse kokenut. Karvainkin tappio tai pettymys haihtuu pois kevyen, huolettoman olotilan tieltä jos sen vaan tiedostaa olevan turha ja täysin hyödytön olotila.

Tämä kaikki on varmaan sanottu paljon paremmin jossain kirjassa mistä mä tämän idean alunperin olen löytänyt, mutta kun muistaisi missä...

[q]EyesClosed:
Yrittää ottaa aina rauhallisesti... Epäonnistuen usein pahasti. Ihastuminen on saatanasta
[/q]

NIIN samaa mieltä, siksi ei kannatakkaan ihastua

<><

[q]EyesClosed:
Jestas... 259 sivua sinkkuutta... Ei voi pitää paikkaansa, kaikki hyvät kun tuntuu olevan varattuja Ehkä meitä ”huonoja” on vain liikaa *heiii*[/q]
tai sit joku ei vaan oo tajunnu miten hyviä me ollaan!*iihhih*
[q]
Mutta joo, kun on pyörinyt suhteissa jos jonkinlaisissa niin kyllä sitä katsoo mihin ryhtyy. Yrittää ottaa aina rauhallisesti... Epäonnistuen usein pahasti. Ihastuminen on saatanasta
[/q]

no aamen. ei oo mitään typerämpää ja turhauttavampaa ku ihastuminen. ja kuitenki sitä joskus erehtyy sellaseenki.

Cloudberry

[q]<><:
no aamen. ei oo mitään typerämpää ja turhauttavampaa ku ihastuminen. ja kuitenki sitä joskus erehtyy sellaseenki.

[/q]

Osui ja upposi.. vaikka joka kerta vannoo viisastuvansa vahingosta niin kuinkas taas käykään.. Tyhmä kai sitä on ku geneettinen vietti vie ja logiikka vikisee.

”Halu uskoa voittaa rationaalisen järjen aina ja kaikkialla missä nämä kaksi joutuvat vastakkain.”

On kyllä ollu niiiiiiin paska päivä, että oman raksun syli ois ainoa toimiva lääke.. *huokaus*
Täytynee tyytyä katkarapusalaattiin ja telkkariin.. säälittävää..

onni3mk

[q]<><:
ei oo mitään typerämpää ja turhauttavampaa ku ihastuminen[/q]

Eipä! Mä sanon ison vastalauseen tohon! Mä ihastun ihan älyttömän helposti, mut musta se on ihan älyttömän kivaa! Ainakin tähän asti ollut Mun ihastumiset ei yleensä kyl oo mitään vakavaa, se vaan tarkottaa, et pidän kyseisen ihmisen seurasta. Ehkä tän tajuaminen on saanu mut pitämään ihastumisesta

Tosin kyllähän niistä ihastumisista saattaa joskus tulla jotain vakavampaa, mut kyl sen sit huomaa aikanaan kumpaa ihastumista se on

Mellu-

[q]onni3mk:
---
<><:
ei oo mitään typerämpää ja turhauttavampaa ku ihastuminen
---


Eipä! Mä sanon ison vastalauseen tohon! Mä ihastun ihan älyttömän helposti, mut musta se on ihan älyttömän kivaa! Ainakin tähän asti ollut Mun ihastumiset ei yleensä kyl oo mitään vakavaa, se vaan tarkottaa, et pidän kyseisen ihmisen seurasta. Ehkä tän tajuaminen on saanu mut pitämään ihastumisesta

Tosin kyllähän niistä ihastumisista saattaa joskus tulla jotain vakavampaa, mut kyl sen sit huomaa aikanaan kumpaa ihastumista se on
[/q]


miä oon niin samaamieltä, ihastun kyl todella harvoin... siis sillee ihan ihastun ihastun (sekavaa) ihastuminen on kivaa

Nagster

Meitsi taitaa häippästä täältä lähitulevaisuudessa..

Alpha

Kiitos teille kaikille jotka olitte täällä mun seurassa ja hyviä jatkoja. Meikäläinen siirtyy tonne toiseen luukkuun*pihkassa*... kiitos siitä*kiitoskiitos*

Duris

jooh, mä häippään täält ->

Rocca

[q]Alpha:
Kiitos teille kaikille jotka olitte täällä mun seurassa ja hyviä jatkoja. Meikäläinen siirtyy tonne toiseen luukkuun*pihkassa*... kiitos siitä*kiitoskiitos*
[/q]

Juma poikaa onnisti pileissä....näin kyllä olin näkevinäni

MissKoo

Jumankekka, minäkin täällä ja sinkut senkun lisääntyy..

Sucy

[q]Rocca:
---
Alpha:

---

Juma poikaa onnisti pileissä....näin kyllä olin näkevinäni
[/q]

Etpä kyllä junnuseni sinäkään niin kovin yksinäiseltä näyttänyt*vink**hihu*

zari

[q]Elvirith:
Mikä hitto siinä on että mä ihastun aina vääriin miehiin? Joko ne on varattuja tai sitten läpeensä kieroja hyväksikäyttäjiä, jonka kaikki muut vaikuttaa huomaavan paitsi minä.
Joko mä teen jotain hyvin väärin tai sitten olen vaan kusipäämangneetti. V-i-t-u-t-t-a-a!
(ja sori avautuminen.. *hihu*)
[/q]

Ihan kun mun kirjotus olis ollu tossa. Mulla aivan sama homma

sapeli

No eiks toi oo vähän ku sanois että arpalipukkeen ostaminen on saatanasta? Aina ei voi voittaa, mutta jos et pelaa, et voi koskaan voittaa...

O