Elämänkerta musiikista! Millä tyylisuuntauksella se alkoi ja mitä se on nyt?
[q]pupuankka:
kuka muistaa Sin With Sebastianin? 
[/q]
o/ Shut up and sleep with me! Kaverilla oli siivetkin selässä...
70`s disco/soul ja syntikkabiisit
(Tout PetitLa Planète, Magic Fly <3<3, Donna Summer)
80`s pop/disco/rap (grandmaster flash, pet shop boys, beastie boys, run dmc, a-ha. etc.)
90`s rap/house/*reiv* (public enemy <3, house <3 hold that sucker down....)
91-94: reiv* reiv* + house (+ nirvana & pearl jam, soundgarden ns. grunge =D)
95-99: house, psyke, goa, trance ---> kiksu ;)
00-03: proge
03-04: junkka
[muokattu 9.3.2004 18:34]
12-13 vuotta -> Nauhoittelin radiosta kaikkee surkeeta dance muusikkia (Oli muute turkoosin värinen mankka! Erittäin hot *sydän* )
14-15 vuotta -> Housut tippu ja JOUJOUGANGSTA musiikki pauhas.. ehkä siks ku kaikki muutkin kuunteli sitä. (Tätä en oo vielkää antanu itselleni anteeks)
16-nykytilanne (17 vuotta) -> Techno, DnB ja kaikki muu elektrooninen on lähellä sydäntä. Ehkäpä pitäis syyttää/kiittää Alek Száhalaa jonka takia mä taisin lopullisesti seota näistä nopeampien tahtilajien biiseistä.
En usko et elektrooninen musiikki menee ohi niinku nää muut tyylilajit, varsinkin ku tässä kohta puolin pääsee baareihin kuuntelemaan settejä..
8v : Prodigysta alotin
10v : Tuli mukaan Hardcore ja Hard House
11v: alkoi Dj hommat
12v: Hard Nrg ,Speedcore , freeform yms. ---> Ja nykypäivään samaa meininkii =)
Nuorena se alkaa
[muokattu 9.3.2004 18:56]
1984-1995 - kaikki mitä porukat kuunteli (paskaa, mostly)
1995-1998 - donkkarit, garbage, muu rokki
1998-2001 - mansonia ja muuta synkistelyä
2001-2004 - kaikenmoista elektronista (aloitti kiksusta, siirtyi polkkan kautta teknoon sekä psykeen ja nykyisin menee houssi, tekno ja proge)
ps. oikeestaan kuuntelen vieläkin melkein kaikkea mitä oon vuosien aikana levyhyllyyni hankkinut 
Jotain tämän suuntaista. Edelleen päällekkäisyyksiä.
Ainoa poikkeava tossa on ehkä että aloin kuuntelemaan
teknoa vain siksi että breakbiitissä esim oli paljon
paremmat/monipuolisemmat rumpusoundit...
Pop->Punk->Hevi->Breakbeat/HC->Gabber->Ranska Hc->
Acid->Speedcore->Techno/Kiksu->Electro
Nyt lähinnä.
+Electroa (äijjäelektro) (2000+)
+Britti OldSchool Breakbeat Hc (92)
+Cologne HardAcidia (93-94)
+Kiksua (98-99)
+Raskaampaa Metallia
Näitäkin lähinnä siksi että
konemusiikeissa on Rolandin boxeja
101-909,80x0 (supasoo). Ja hevissä särö ;)
-- xybo
92-93 --> 2 Unlimited, Ace Of Base, Haddaway...
94-97 --> Prodigy, Westbam, HC, junkka (ja mitä Tripatti sattu soittamaan..)
97-01 --> detroit-techno, tech-house, deep-house, hiphop...
02- --> techno, house, proge, kiksu, polkka, psyke... (tällä hetkellä jotenki ihmeen kaikkiruokainen :))
[muokattu 10.3.2004 17:48]
-97 asti kaikkee epamaarasta radiopoppia yms skeidaa =D
97- alko elama =D amikseen paastya tutustuin pariin uuteen frendiin jotka toi mukanaan konemusiikin ihmeellisen maailman =D alotin sellasella kevyella kuin gabber ja speedcore.. tosin se ei kolahtanu nii kovaa kuin esim 92 vuoden rave ja oldschool trance.
-98 keksittiin kiksu ja psyke (ayla, blank & jones, paul van dyk, astral project, hallucinogen, yms.) tai no ma keksin ne itselleni..
-00 musasta rupes haviamaan jotenki ponne joten rankempaa piti saada ja saatiin hardhouse.. hardtrance (hc oli siis pudonnut jo pois)
-01 raskas saksabasso jyllaa kovasti eka kosketus carbon basediin (ompas toimivaa musaa)
-02 nopeampaa pitaa saada.. freeform, hhc, paluu 90 luvun alkuun (rave, yms. (dwarf rec.))
-03 vallankumouksellinen musiikin muutos, ehka se nuoruuden kapinallisuus iski =o evt.. limp bizkit, slipknot, linkin park, asian dub foundation, ratm, yms rahinarokkiangstinumetallibandit, kuitenkaan rakasta konemusaa unohtamatta hc, tunehc, freeform, psyform, psyke goa, oikeestaan kaikki mita loytyy 
samalla tiella ollaan viela
popista drum´n´bassin kautta houseen raveen teknoon ja tranceen. nyt sit lähinnä trance pohjalta kaikkee. unohtamatta tietenkään polkkaa.
jep.*joo*
Siis mulle oli siis ihan lempparet silloi muksuna....Minttu sekä Ville*plur*
Mut poppia, jossaa välissä oli vähän teknompaa mut se ei silloi viel sytyttän...sit tule kaverin autossa Planet Perfecton Bullet in the gun.....se pompaisi mun innostuksen trancempaan hengeen....no sit etittiin aina nettiradiois jotai konemusaa...ja sit eräänä iltan koululla näin rx:n ja mun eka levyni oli Codex 1 elikkäs aikas nopeasti meni Hard NRGn puoleen...nyt se on siinä nopeatemposessa pysyny...gabber, hc, acid, kaikki nrg tyypit....mut myös on syytä rauhottua ja jäädä kuuntelemaan vaikka tieston tai jopa Jarren melodioita....kaikki käy*plur*
ihan kakarana mä kuuntelin klassista pelkästään joutsenlammen osaan vieläkin hyräillä ulkoo..
tossa 6-7v: nana mouskouri, gianis parios, kreikkalainen kansanmusiikki + sit se klassinen musiikki.
8-9v: NKOB oli kovaa kamaa... sitä tanssin ja lauloin kaiket päivät.. step by step..
10-12v: jossa välissä muutto suomeen niin: metallica, Roxette, Madonna, Guns ´N Roses, Nirvana, ...
12-14v: Dr.Tre, cypress hill...
14-18v: Deep purplee, Uriah heep, led zeppelin jne jne..
18-20v: kaikkee mitä radiossa ja discoissa tuli...
20v---> kyllästyin kaupalliseen ja aloin vaan randomina bongailee biisejä ja niin pikku hiljaa kiinostut trancee kohti ja sitä kautta kaikkii muihin greneihin...
Nyt tällä hetkellä uppoo oikeastaan kaikki laidasta laitaan.. riippuu täysin fiilareista.. Mut marco v on silti paras..
niin ja apulantaa ja Kaija koo:ta + suomalaista ug punkkia kuuntelen vieläkin tänä päivänä aika ahkeraan...
[q]a:
---
xybo:
+Electroa (äijjäelektro) (2000+)
+Britti OldSchool Breakbeat Hc (92)
+Cologne HardAcidia (93-94)
+Kiksua (98-99)
+Raskaampaa Metallia
---
ai että mä oon oldschool ku muistin inhota inhota lil' louisin french kissiä ja diggailla raptorii jo '89 :p
vieläkään mä en diggaa french kissistä.
[/q]
ei oikein menny toi kommentti perille. voikko kertoa mikä
siinä oli pointtina?
edit: tajusin pointin (ei täss lesoilla) . vuosiluvut perässä siis tarkoitti
minävuonna tehtyä materiaalia.. tiettyjen vuosien genret
on mielestäni parempia kun toisten.. esim suurinosa
elektrosta joka tehty ennen 2000:tta eivät iske.
Ja esim nyky colognematsku on liian tekotaiteellista
ja experimentaalia...
-- xybo
[muokattu 10.3.2004 19:40]
Aloitin musiikin kuuntelun oikeastaan vasta 11-vuotiaana. Sitä ennen tuli tietysti lapsena kuunneltua lastenlauluja ja vähän myöhemmin jotain klassista/etnoa, mutta olin ihan pihalla kaikki NKOTB-villitykset ja muut kun en radiota seurannut.
Sitten '95 tuli Kiss FM ja aloin kuunnella radiota. Teknosta en hirveästi välittänyt, mutta diggasin Aikakonetta kovasti ja myös La Bouchea ja Scatmania. '96 aloin kuunnella Bon Jovia (ja kuuntelen edelleen), teknopopit eivät enää kiinnostaneet. En muista mitä muuta silloin kuuntelin, kai se oli lähinnä Kiss FM/NRJ. Take That oli ihan kova, mutta en sitä mitenkään fanittanut. Beatlesia diggailin jo silloin. '98 aloin kuunnella ambientia ja taisi silloin CMX:kin tulla mukaan kuvioihin. Jossain vaiheessa aloin kuunnella myös Ultra Brata.
Varsinaisesti konemusiikki iski vasta '99, syypäänä oli lähinnä Cosmic Babyn levy Thinking About Myself, jonka lainasin kirjastosta. Silloin vasta oikeasti tajusin, etteivät ne jumputukset olleet siinä musiikissa turhaan. Siitä sitten siirryin muuhun tranceen ja psykeen.'99 löysin myös dark ambientin sekä Laibachin. Vuonna 2000 taisin alkaa kuunnella Björkiä, Zen Cafeta ja Donkkareita.
Konemusiikkimaku monipuolistui vähitellen, aiemmin inhosin housea, junkkaa jne mutta bileissä käymisen myötä nekin alkoivat viimeistään viime vuonna iskeä. Viime vuonna tai loppuvuodesta 2002 myös kunnolla löysin EBM:n/industrialin/darkwaven.
Nykyään kuuntelen lähes kaikkea konemusiikkia, paitsi gabber, triphop, mono jne. Hiphopista ja hard-melkeinmistävaan en myöskään hirveästi välitä (happy hardcore kyllä menee). Mutta kaikkea tällä listalla mainittua kuuntelen edelleen, paitsi teknopoppia/eurodancea.
83-91 Rölli ja muut lastenlaulut, joita kuunneltiin aina kasetilta automatkoilla perheen kanssa. Kitaron Silkkitie oli myös kova juttu.
8-vuotiaana innostuin jostain syystä kovasti Mozartin ”Figaron häät” -oopperasta 
(nykyisin en voi lähes sietää oopperaa).
91-92 Helen Hoffner (häneltä muistaakseni oli ensimmäinen itse ostamani äänite) ja Kaija Koo, meillä taisi koulussa olla joku hieno tanssi- ja lauluesityskin tosta ”Kuka keksi rakkauden”-biisistä.*blush*
93-95 Ace Of Base, Whighfield, M People, Pandora, ja MTV:tä tuijottelin.
95-98 12-14-vuotiaana tuli kuunneltua paljon klassista, ainakin Sibeliusta ja Bartókia, ja oikeastaan kaikkia levyjä, millä viulisti Pekka Kuusisto soitti (juuri se sama, joka soittaa myös RinneRadion viimeisimmällä levyllä) olin tuohon aikaan suuri fani
14-vuotiaana aloin kuunnella lisäksi kaikenlaisia hittiradioita ja Markus Partasen Jazofreniaa RadioMafiasta, tuolloin jazz-diggailuni jäivät kuitenkin lähinnä Trio Töykeisiin. Muita bändejä ja artisteja, mitä tuli kuuneltua olivat Robbie Williams, Sash! ja The Verve (jostain kumman syystä en kylläkään omista yhtään bändin levyä *täh*).
Jossain vaiheessa olin myös innostunut MTV:n Dancefloorchartista.
99-00 Oikeastaan Jamiroquai ja ehkä U2 ovat ainoat, mitä tältä ajalta muistan, lukion alussa ei tosiaan tullut kuuneltua oikein mitään erityisesti.
01 Konemusadiggailuni alkoi Daft Punkin ”löytämisen” myötä, Dancemoblitea tuli usein kuunneltua radiosta. Airia ja Phoenixia kuuntelin myös, mulla oli joku ihme ”Ranska-vaihe” tuolloin.
02-03 Aloin kuunnella myös muita RadioMafian tanssiohjelmia ja Radio Helsinkiä. Housea edelleen, mutta myös mm. downtempoa, indie-poppia ja jotain tyyliin Radiohead ja The Flaming Lips (näitä kuuntelen edellenkin).
Viime vuonna vähitellen myös detroit-tekno (ja miksei muukin tekno), deep house ja elektro. Jazz alkoi myös maistua uudelleen.*hymy*
04 Uusin ”löytöni” on ollut IDM, jotain Brothomstatesia ja Autechrea on viimeaikoina tullut kuunneltua paljon, kirjastosta lainasin myös viime viikolla joitain muita Warpin julkaisuja.
Saas nähdä mihin tää tästä vielä kehittyy, vai kehittyykö mihinkään.
edit: Piti vielä lisätä, että oikeastaan kuuntelen vieläkin lähes kaikkea vuodesta 99 eteenpäin mainittua, sitä ennen sitten vähän valikoivimmin.
[muokattu 17.3.2004 15:22]
-> 9v
Jotain sekalaista. Lähinnä lastenlauluja ja siskolta kopioituja/lainattuja/lainattuja levyjä yms. (muistikuvana yhdeltä sekakopioidulta kasetilta The Doors, Kylie ja Baarikärpänen)
9v - 12v
Ala-asteen puolivälissä jonkinlainen musiikillinen herääminen. Kaverin kautta tutustuin mm. Prodigyyn, Rage Against the Machineen ja Nine Inch Nailsiin. Rokki taisi olla se juttu tuolloin, kuten Aerosmith, Nirvana, Metallica ja AC/DC.
13v - 15v
Yläasteella jonkinverran suomalaista, mutta rokkilinja piti edelleen pintansa. Jonkinlainen popahtaminen tapahtui myös tällöin ja mm. Garbage astui kuvioihin. Prodigyä tuli edelleen kuunneltua eniten, Fat of the Landin julkaisu heitti vaan lisää bensaa liekkeihin.
16v - 19v
Faithless, Garbage, Rage Against the Machinen uusi löytyminen, Egotrippi... popmusa kasvattaa osuttaan musiikistani, mm. Dido. Lukioaikana suomirokkia ja mm. Kenttiä tulee kuuneltua tyttöystävän kautta. Radiomafian kuuntelu alkoi tällöin ja jatkuu vieläkin...
17v - 19v
Pikkuhiljaa elektroninen musiikki hilautuu päähän laajemmaltikin Prodigyn rinnalle. Trancea, housea, d'n'b... Ekat oikeat bileet Koneistossa 2002.
20v
Eksyminen Säteeseen ja innostus hardimpaan musiikkiin on valmis.
Arkisin koulumatkoilla tulee edelleen kuunteltua YleX:n poppismusiikkia ja levyhyllyyn on alkanut kertyä ensimmäistä kertaa myös hiphop-musiikkia Outkastin ja Redraman johdolla. Nykyään musiikkimaku kattaa aika pitkälti laidasta laitaan kaiken mikä väliin mahtuu.
edit. typoh
[muokattu 17.3.2004 12:54]
[q]Hansu:
---
pupuankka:
kuka muistaa Sin With Sebastianin?
---
o/ Shut up and sleep with me! Kaverilla oli siivetkin selässä...
[/q]
Totta kai muistan...*nauru*
Muistatko Right Said Fredin \I\'m Too Sexy\? Jää vain pähkäiltäväksi, että kumpi näistä on pahempi (=parempi)...*lmao*
\I\'m too sexy for my shirt, too sexy for my shirt....\ 
Ööööh.... Mitäköhän nyt olekaan kuunnellut? Mietitäänpä...*ding*
Tämä voisi olla suht lähellä:
0-9v. Kaiken maailman lastenlauluja ja sekalaisia kappaleita.
9-12v. Silloiset klassikot, esim. Macarenat, Spaissarit ja kaikenlainen purkkapoppi. Tänä aikana löysin Scooterin elämääni kuultuani Firen Music TV:llä!*nauru* Sitten hankittiin sen levyt ja oli tuolloin ainoa vivahde konemusiikista elämässäni.
12-15v. Henkeen ja vereen rap*piis* Kuumottaa iki-ihanat lökäpöksyajat vieläkin. Pitää varmaan ostaa jotkut ihan hirveät Fubut kesäksi*nauru*
16-> Maku alkaa kehittyä tämän hetkiseen pisteeseensä. Opin kuuntelemaan suomi-rockia, suomalaista iskelmää sekä poppia. Nu-metalli tuli myös kuvioihin, Limp Bizkit, Korn, Linkin Park yms. Hard NRG, HC, trance, freeform ja muut genret tulevat pikkuhiljaa tutuiksi. Lihavoidut musiikkisuuntaukset sain työkavereiltani, joten aikaisin työelämään meneminen on ainakin joltain osin ollut rikastavaa*hih*
Räpin kuuntelu on harmikseni jäänyt vähälle, mutta sillä on vieläkin paikka sydämessä*pihkassa* Lukio toi mukaan 60-, 70-, ja 80-lukujen klassikot. Nykypäivän Britney Spermssit ja Lortto-Aguilerat eivät pääse lähellekään 90-luvun spaissarifiiliksiä*nauru*
Olen siis erittäin moniruokainen musiikin suhteen, mutta mielimusiikkini on se, mitä myös selvinpäin tykkään paukuttaa, eli konemusiikki on dominantti*plur*
1985 - 1989 eli 3-7v :
Taisi olla Peer Günt ja Hurriganes aika rautaa. Niin se äiti ja isä kovasti väittävät*iihhih*
1989-1995 eli ala-aste :
Musiikillisesti muistan noista ajoista harmittavan vähän. Ei voi suoralta kädeltä mennä sanomaan, mitä silloin tuli kuunneltua, mutta kai se musiikillinen suuntaumus alkoi pyörähdellä tuonne koneistetumman musiikin suuntaan jo suht' varhain.. sellaisia hämäriä fläsäreitä on, että vuonna 1992 olin sukulaisteni kanssa Levillä joulun vietossa ja siellä radiosta soi The Shamenin Love Sex Intelligence, ja muistan kuinka aloin tanssia sitä 10-vuotiaana nassikkana ja pyysin kolmekymppisiä tätejäni mukaan tanssimaan
Niin ja sen verran muistaa, että 1994 kevätmarkkinoilla taisin hipelöidä the prodigyn music for the jilted generationia [tai sitten se oli keväällä 1995], mutta silloin mulla ei ollut vielä cd-soitinta, joten sinne markkinakojuun se jäi lojumaan ja minä taisin täyttää 12 vuotta. Samana keväänä olin kuitenkin haalinut Hittibuumi 4:n c-kasetin, josta soitin luokkamme levyraadissa tuon prodigyn 'No Good':in, joten kaipa se musiikillinen suuntaus on jo tuolloin ollut tuon suuntaista. Harmi vaan kun ei todellakaan muista enempää 
1995-1998
Yläasteella mentiin pitkälle trendien ehdoilla ja sitähän oli ns. virran mukana. Kaikkea mahdollista kökköpoppia sitä tuli kuunneltua ja nauhoitettua Jyrk:stä kaikkia mahdollisia konemusa-musavideoita vhs:lle. Techno & Dance-kokoelmia kertyi pari levyhyllyyn juuri tuona aikana ja se alexian oranssi levy tuli myös hommattua..hmm..mitäs muuta. No whou. Se suurin herääminen hieman syvällisempää konemusiikkia kohtaan iski kyllä talvella -97 , kun käsiini eksyi 'the prodigy - the experience'-albumi. Sen jälkeen mieleni oli 'turmeltunut' ikuisiksi ajoiksi. Heti perään ostin 'Fat of the land':in ja siinä sivussa yritettiin etsiä kaikkea mahdollista vastaavan tyylistä musiikkia, mutta pohjoisesta sijaainnista johtuen se oli verrattain vaikeaa, ja pääpaino pysyi kuitenkin siellä simppeleissä tanssipumpuissa.
1998-2001 lukioaika :
Lukion aikaan musiikillinen vakaumus laajeni isoin sykäyksin. Internetin tarjoamat mahdollisuudet musiikin suhteen ja oman musamaun tiedostaminen ja murros-iän kaavoista irtoutuminen alkoivat muovata musiikkikäsitystäni yhä nykyisempään suuntaan. Prodigy pysyi, eurohumpat muljahtivat täysin taka-alalle, psytrance ja goa löysivät tien sydämeeni, mutta myös kompleksimpi trance ja techno esiintyivät minulle ensimmäistä kertaa onnellisten tähtien alla. Ai niin. Ja Thunderdome-kokoelmien myötä rakastuin myös hardcoreen - niin rankempaan kuin iloisempaankin tahkoamiseen.
2001-2004 nykyisyys
Tulee kuunneltua niin älyttömästi kaikenlaista musiikkia. Siis niin paljon kaikenlaista on tapahtunut. breakbeat, nuskool breaks, electro ja emo-rock ovat ehkä tuoreimpia ihastuksen kohteita. drum n bass ja junkka ovat pyörineet parin vuoden ajan poistiivisena kokemuksena takaraivossa ja ja.. apua. ei todellakaan pysty kovin järjestelmällisesti erittelemään nykyistä musamaun kehitystä. Sen verran tapahtuu, että viimeisen vuoden ajan olen alkanut urakalla kerätä kaikkea 88-94 vuosien housea, technoa, uk hardcorea, ravea jne jne...suuret määrät ko. genrejen ja ikäistä musiikkiaa on tullut hankittua ja huomattua, kuinka paljon sellaisesta pidän. Tuntuu ihan kuin jokin reseptori aivoissani olisi herännyt. Kuin joku viestisi minulle kertoen siitä, että tätähän minä silloin ala-asteiässä kuuntelin 
. Melodisempi rumpubasso on kovasti mieleen, London Elektricity ja kotimainen Muffler antaa säväreitä..ööh..ööh..mitäs muuta..Psykestä Ticon, Ott, Sphongle, IM, Sesto Sento.. Rokimmasta osastosta oon löytänyt Jimmy Eat Worldin, Deftonesin, Machineheadin, Faith No Moren ynnä muuta tuollaista.. breakseistä aquasky master blaster, dj zinc ja bt.. suotta näitä yksittäisiä artisteja ja bändejä luettelemaan. Sanon kuitenkin rehellisesti sen, että kirjo on aika valtava, mutta yhä ollaan 75%:sesti koneellisen musiikin puoltajia. Nykyään on vaan tullut kuultua niin paljon oikeaakin musaa että järkeni varmaan kohta repeää tästä tarjonnan paljoudesta. Ja minähän kun en osaa sanoa ei kiitos. Saapa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan..
Mutta musiikki on elämäni suola ja sokeri. Ilman musiikkia en voisi kuvitella käyväni edes paskalla.
[muokattu 21.3.2004 16:54]
Eli:
- aloin joskus kouluiässä kuuntelee muutaman vuoden rockia/popia, esim. Bon Jovi
- seuraavaks aloin kuuntelee rap- ja hiphopmusaa johonkin kuutosluokkaan asti
- sitten tuli suosioon DJ Bobon tapaista europoppia, mutta samalla tykkäsin kuunnella Hardcorea (Thunderdome-kokoelmat)
- jossain vaiheessa aloin käymään baareissa ja aloin kuuntelee kikkelitrancea
- nyt oon noin kolme vuotta tykänny kaikenlaisest, progesta ihan hardhouseen saakka, mut yleensäkin trancesta
Musiikki mitä on joskus alettu kuuntelemaan, ei ole oikeastaan koskaan kokonaan(tai ihan kokonaan) levysoittimesta poistunut.. Lisää on tullut jatkuvasti ja laajempaa, mutta vielä niitä vanhojakin jaksaa kuunnella.
Taisi aikoinaan alkaa sillä perinteisellä Dingolla, niin kun luultavasti monella 80- luvun alussa oli alkanut, siitä sitten maideneitten ja metallicojen kautta boy georgeen ja George Michaeliin. Tietysti oli myös Queen ... Josta oli hyvä jatkaa Jarreen ja Pet shop boyssiin... Isän vahva kiinnostus souliin ja jazziin tarttui myös minuun, josta sitten kirppiksiltä löytyneiden sister sledgen ja Kraftverkin vinyyleiden kautta, alkoi vahva kääntymys housen maailmaan... Aluksi tuli paljon kuunneltua jenkkihousea, joka niin vahvasti kuitenkin vielä nojasi.. ja taitaa nojata vieläkin siihen kunnon mustaan souliin...
Jossain vaiheessa hetken huumaa oli trance.. alalajeineen, tosin se kaikista rankin paukutus ei minuun iskenyt.
Nykyään musiikki on enimmäkseen Housen linjoilla, kevyttä ja sitten sitä aina niin loistavaa, pumppaavaa, iloista taloa
:)