Tunnetko itsesi?..kenet tunnet..

En oikeen tunne täysin tuntevani itseäni.

And I like it that way.

Opettelen uudestaan tuntemaan. Niin paljon on tapahtunut, että ei voi todeta, kuin että onpa mies muuttunut. Toisaalta surullista, mutta toisaalta puhdistavaa. Toisaalta rohkaisevaa (ihminen muuttuu), mutta toisaalta pelottavaa. Itseensä tutustuminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joten kai on aika mahdotonta tuntea itseään kokonaan. Väitän, että ne jotka sanovat tuntevansa itsensä täysin ovat aika jäykkiä persoonia.

Kun elää pitkän aikaa todella yksin paineessa, tajuaa kuinka haavoittuvainen ihmisen persoonan kehitysprosessi loppujen lopuksi on. Oma minä tukehtuu helposti, jos ei ole terveitä ihmiskontakteja joihin peilata tietoisuuttaan ja jos ei voi kasvaa muiden mukana. Oman minän kehittyminen estyy, kun mieli on täynnä muita asioita kuin omia. Loppujen lopuksi olemme enemmän ja vähemmän palapelejä ja osa palasista on muiden ihmisten palapeleistä. Metafora on ehkä hieman onnahtava, mutta kuvaa kuitenkin perusajatustani.

Siitä olen onnellinen, että ne asiat, mitä itsestään oppii ovat pääsääntöisesti kodikkaita ja tuntuvat omille. On kamalan rassaavaa löytää itsestään piirre, jota ei voi hyväksyä. Vielä kamalampaa on se, jos erehtyy ajattelemaan liikaa massan mukana ja ennestään kodikkaalta tuntuvat piirteet tuntuvat vierailta tai ei niin hyviltä. Siksipä vahva itsetunto on avain parempaan itsensä tuntemiseen. Ja parempi itsetunto tukeutuu monesti terveeseen fysiikkaan.

Kun kelailee tarpeeksi pitkälle, seuraa tuosta viimeisestä lauseesta aika hassu ja hemmetin maalaisjärkeenkäypä lopputulema. Jos juo tarpeeksi vettä, syö kaurapuuroa ja marjoja ja hiihtelee metsässä, niin on paremmat tsäänssit tuntea itsensä.

Taidanpa lähteä puurolle.*joo*

[muokattu 10.1.2003 14:50]

Hmm.. siinäpä tuli mietittävää...*ding*

Mutta puuro on pahaa

Mä ainakin muutun koko ajan...tai ehkä kehityn...toivottavasti hyvään suuntaan. Samaa tapahtuu myös mun ympärillä oleville...Aika hyvin ainakin tunnen itseni eipä oo tullu "ylitettyä" itseä piiitkään aikaan*hymy*

hamis:[q]Hmm.. siinäpä tuli mietittävää...*ding*

Mutta puuro on pahaa *eiei*[/q]

Puuro on hyvää: Vettä, loraus maitoa, suolaa ja neljän viljan hiutaleita. Jammi jammi! Suoli puhdistuu, närästys kaikkoaa, energiaa ja vitamiineja saapi! Sitäpaitti, voit vetää voinokareen huoletta puuron kans ja saat siitä e-vitamiinia! Muistat varmaan mihin e-vitamiini on hyväksi!?!?!!*iloinen*

Olen sinut itseni kanssa...tiedän mikä olen .... muut näköjään eivät ... but so what !!! *nauraa**vink*

Tunnen omat heikkouteni, vahvuuteni, positiiviset ja negatiiviset puolet...mutta silti joskus joku juttu hyppää naamalle. Miksi hitossa noin tein? Ai, tää onkin hyvä juttu. tms. Se kai on sitä ihmisyyttä? Jos tuntisi itsensä ihan läpikotaisin, olis kai aika tylsää....imo.

Musta on tärkeintä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Silloin voi sanoa todella tuntevansa itsensä.

Virheistään oppii, sanotaan... On tässä tullut mietittyä menneitä tekemisiä ja itsetutkiskelua harrastettua... Jotkut ne oppii ja kehittyy sen kipeimmän kautta = kantapää...

Mulla on kohta koko universumin kovaluisin kantapää! (ei kyllä mikään ylpeilyn aihe...)

No joo, siinäpä ne illan avautumiset tulikin hoidettua taas

Hmm tunnen itseni, mutta kovin moni ei tunne minua. Siis olen puuhannut kaikenlaista sopimatonta nuorempana(15-17vuotiaana) mutta nyt olen rauhoittunut*justjoo*
Kyllä ne kaikista villeimmät tempaukset on takana.

Mutta vaikka kaverit eivät tiedäkkään aivan kaikkea niin hyvin tuntevat mut silti. *köh köh* silti aina kuulemma osaan yllättää*blush*

Mulle pätee: Kaikkihan apinan tuntee, toinen juttu päinvastoin...

Tän kesän jälkeen mä tunnen itsensä paljon ennemään..
Mä on nähny maailma toiselta puolelta.. ..oon vihtynyt sellaisten ihmisin ka, jotka asuu toisessa mailmassa kun me kaikki ja on ollu osa siitä maailma.. Se oli kauheaa..

Ja nyt mä tunnen itsensä paljon ennemmään ja ymmärän paljon parempi mix ihmiset teeke just sitä mitä ne tekee..

Mut joskus (vaikapa nyt) en mä oikeastaan taju
"MITÄ MÄ OIKEASTI SELITÄÄN"

.."When Y look at the window,
Y always see Yourself.
The Picture isn´t good,
but is´s good enought to make a sence.
Nobody finds, cause nobody searchs.
Look at Yourself, Y have so much to learn.
How farer Y try to make Yourself to see.
That closer Y come Yourself, closer Y ever been.
The end is the start, start hasn´t begin.
Why to fight, if no one will win?
If Y can´t see it without Your eyes
If Y can´t be a blind.."

Ihminen kehittyy koko ajan, eikä välttämättä aina tajua muutoksia itsessään niin nopeasti q muut.
Olen suhteellisen itsetietoinen, koska yritän aina perustella itselleni tekemisteni syitä, mutten väitä että tuntisi itseäni täydellisesti.
Uskon tajuavani muita ihmisiä paljon paremmin q itseäni, ja yllätyn aina iloisesti q joku todistaa minun epäonnistuneen. mut valitettavasti se käy niin harvoin*uuh*

mulla on yksi kaveri, joka laukoo (elämän)totuuksia tuon tuostakin.
Esim. hän oli mun mukana ruokakaupassa ja kun sitte suunnistettiin kassalle ja mä valitsin kassan, jossa ei näkynyt jonoa, hän heittää ensimmäisenä kommenttinaan, että hyvä kun valitsin kassan, jossa on noin hyvännäköinen tyttö. Ja sanoi sen niin äänekkäästi, että viereisenkin kassan ihmiset kääntyivät katsomaan. Ensinnäkin kassatyttö lehahti samantien punaiseksi ja muakin nolotti ihan vitusti. Tää äijä vaa katteli hölmistyneenä, että mitäs nyt muka. Kaupan ulkopuolella (ja muiden kuuloalueen) kysyin et mikäs vitun heitto toi nyt oli. Vastasi vaan että totuushan se oli. Muita hyviä esimerkkejä on se, että hänen suustaan tulee suorasukaiset kommentit jos joku epäonnistuu tai tekee muuta hölmöä, tahattomastikin. Nyt oon aina katsonut häntä kun suustaan jotain speciaalia lipsauttaa ja jotenki näyttää siltä, ettei hän välttämättä edes hallitse mitä sanoo, se vain tulee jostain..*nauraa* ja jälkeenpäin vähän nolona/pihalla itekin miettii mitä tuli sanottua. Enkä väitä että tuntisin itsenikään liian hyvin, mutta..*enkeli*

Mä olen alkanu tutustuu itteeni......alan pikkuhiljaa tietää millanen mä olen ja kuka mä olen!!!!Mutta silti en kuitenkaan vieläkään tiedä kuka olen.....enkä varmaan koskaan tule tuntemaankaan itteeni, sillä kuten kaikki muutkin niin minäkin muutun kokoajan ja joudun aloittamaan itsetutkiskelun taas alusta.......kyllä elämä on outoa!!!*piis**super**plur**sydän*

kai sitä luuleen tuntevansa itsensä mut välil tuntuu ettei kyl tunne...ehkä ois ihan tylsää jos tuntis itensä läpikotasin...?

elämän aikana kasvaa ja oppii Paljon (itsestäänselvyys).
opin melkein joka päivä itsestäni jotain uutta. kärsivällisyys kasvaa, huomaa kuinka paljon rakastaa, ja arvostaa enemmän. välillä hämmästyn ja pelästyn kiukkuani, pahoja sanoja, välinpitämättömyyttä, ja toivon etten se olisi minä. mutta pidän siitä kaikesta*ihkuil*kaikki tai ei mitään*iloinen*

kitiara:[q]elämän aikana kasvaa ja oppii Paljon (itsestäänselvyys).
opin melkein joka päivä itsestäni jotain uutta. kärsivällisyys kasvaa, huomaa kuinka paljon rakastaa, ja arvostaa enemmän. välillä hämmästyn ja pelästyn kiukkuani, pahoja sanoja, välinpitämättömyyttä, ja toivon etten se olisi minä. mutta pidän siitä kaikesta*ihkuil*kaikki tai ei mitään*iloinen*[/q]

Toinen kommenttisi jo jossa olen kanssasi aivan samaa mieltä! *sydän*

miqmiq:[q]
Toinen kommenttisi jo jossa olen kanssasi aivan samaa mieltä! *sydän*[/q]

*hymy*mut mikäs se eka sit oli??

kitiara:[q]*hymy*mut mikäs se eka sit oli??[/q]

Ensimmäisellä kerralla en viitsinyt mainita yleisesti asiasta, vaan myötäilin hiljaa näytön takana ja nyt en enää tunnu mistään löytävän sitä kommenttiasi*uuh* Mutta lupaan kyllä ilmoittaa mikä juttu se oli jos sen vielä löydän*blush*

miqmiq:[q]
Ensimmäisellä kerralla en viitsinyt mainita yleisesti asiasta, vaan myötäilin hiljaa näytön takana ja nyt en enää tunnu mistään löytävän sitä kommenttiasi*uuh* Mutta lupaan kyllä ilmoittaa mikä juttu se oli jos sen vielä löydän*blush*[/q]

*hymy*tehkäämme näin*iloinen*