Kaukosuhteet

Joskus aikoinaan 450 km.. Ei enää mulle kiitos, ei mun juttu :)

ei toimi.*eiei*

no eikä toimi!

eka oli 200km nyt taitaa olla 2000km väliä toivotaan että kestää :) luuv my man *sydän*

olen todistanut monen suhteen kestävän kyllä vuodenkin eron, kun toinen lähtenyt vaihtoon. mutta kaikki ne pariskunnat olivat jo olleet ainakin 2v yhdessä.. et kyllä se kestää kun on vahva suhde!! *sydän*

itse uskoin kanssa että kyllä tämä tästä. poikaystävä töissä nyt Pietarissa, itse São Paulossa.. ja paskat tästä mitään tulee!! olisihan se ihanaa, mutta 4kk kimpassa ja toinen muuttaa toiselle puolella palloa, niin aika hankala tässä rakentaa mitään suhdetta. Toki jutelllaan mekin usein skypessä ja molemmilla hirveä ikävä toista, mut toisaalta, en mä voi koko vuotta vain ikävöidä.. if it's ment to b, it's ment to b!

Kohta 2v. oltu yhdessä ja hyvin on mennyt. On tilaa opiskella, ja sitten viikonloppuisin ja lomilla voi keskittyä vaan siihen toiseen.

Tosin meillä on vaan 100km välissä, etten tiedä voiko tän niinkään kaukosuhteeks edes laskea.

toimiihan se kun on pakko...!*hih*

tai niin minä aina itelleni vannottelen... tällä hetkellä kaikki kaatuu aina siihen että ku minä liikun niin perhanasti että oon aina jossain... nyt töissä saksassa... ennen pyörin pelkästään viikot ympäri suomen ja sekin oli naisille jo liikaa... nyt tilanne on vissiin jo ihan mahdoton...!*eikä*

no jospa minä joskus löytäsin semmosen tytön joka pysyy mun vauhdissa tai sitten se pistää mut aisoihin... sitä ootellessa...

VITUIX MÄNNÖÖ

Toimii
Oli etäisyyttä sit 200, 400 tai 600 kilsaa :)

[q]`Ҡӫ, 29.9.2007 13:54:
kake.jpg
[/q]

vain hullu siihen ryhtyy! niinku CRAZY! kauheeta stressiä ja pään halkomista. :(

[q]Tontsis, 1.10.2007 22:17:
---
vinsku, 29.9.2007 13:30:
Kohta 2v. oltu yhdessä ja hyvin on mennyt. On tilaa opiskella, ja sitten viikonloppuisin ja lomilla voi keskittyä vaan siihen toiseen.

---


Mä en myöskään harmitellut vastaavaa kaukosuhdettani opiskellessani juuri tuosta syystä. Mulla kun ei ollut omaa konettakaan silloin, niin olin käytännössä päivät, illat ja joskus yötkin koulussa, jos saatiin koululta luvat. Muu vapaa-aika sekoiltiin sitten luokkafrendien kanssa. Ei siitä olis tullut kuin tappelua, kun olin koko ajan menossa, jos kumpikin oltais asuttu samassa kaupungissa. Viikonloppuisin oltiin sitten keskenämme. Ja kuten jo sanottu, niin kyllä se suhde kestää kaukosuhteenkin, jos se on kestääkseen. Miksei myös loputtomiinkin, jos kumpikin tykkää niin :)
[/q]

Veit jalat suustani. :)) Just tätä mä meinasin kans, en tosin oo ihan noin kiinni opiskeluissa (*tirsk*), mutta kyllähän mulla on esim. reenit joka päivä ja nään kavereita ja meen ittekseni. Kyllähän se toinenkin siinä menis, mutta tekee hyvää tehä omia juttuja ihan itekseen ja sitte viikonloppusin niitä omia juttuja.

Ja asiaa helpottaa vielä se, että tietää että tulevaisuudessa kaukosuhde muuttuu lähisuhteeksi ja poikaystävästä tulee avopuoliso. :)

Oikean ihmisen kanssa toimii mikä vaan..ainakin väliaikaisesti.

[q]Morrowe, 2.10.2007 17:00:
---
vinsku, 1.10.2007 22:23:
---
Tontsis, 1.10.2007 22:17:

Nää on kyllä aika eri asia; odotella seuraavaa viikonloppua, jolloin mahdollisesti näkee toista. Tai odotella, että joskus muutetaan yhteen.

<skepsismi> enpä tiedä yhtään toimivaa kaukosuhdetta, joka olisi kestänyt vuosia. </skepsismi>
[/q]

Joo, kyllä kyllä. Sen kyllä sanon, etten jaksais kaukosuhteilla jos tietäisin että se tulee olemaan tätä koko elämän. Tartten sen arjen jossain vaiheessa (pysyvästi, ei vaan jaksoissa) ja yhteisen pesän *pihkassa*.

Mut kyllä sitä näin kuitenkin mennään, tällä hetkellä odotetaan seuraavaa viikonloppua ja tulevaisuudessa sitten sitä yhteenmuuttoa, mutta se ei ole vielä ainakaan 1,5 vuoteen ajankohtaista (ehkä).

Edit. Tai sanotaanko näin, että se on ajankohtaista kun saan lakin, eli keväällä, mutta sen jälkeen astelen valtion palvelukseen heinäkuussa, että saa nähä mitkä muuttohalut on intissä..

[q]Tontsis, 4.10.2007 13:37:
---

Tiedätkö kaukosuhteita, jotka ovat kaatuneet? Mihin ne kaatuivat? Tuskin siihen, ettei toinen kestänyt enää odottaa viikonloppuun :b

Mä en nyt tosiaan keksi, mikä siinä kaukosuhteessa muka toimii niin huonosti, että pitää erota sen takia. Silloin tuskin on kyse siitä, että suhde oli kaukosuhde vaan se lähtee ihan jostain muualta.
[/q]

Ongelma on lähinnä varmaan siinä, että se suhde ei kunnolla kehity henkisellä tasolla pelkillä viikonloppunäkemisillä, ei ainakaan itseni kohdalla. Sitten kun ei joka vkloppu pääsekään näkemään, niin sitten se vasta hanurista onkin. Itse ainakin kaipaan aika nopeasti sitä, että voi nähdä vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu. Tietty tämä on yksilökohtaista, mutta omasta kokemuksesta sanoisin, että tän takia ne kaatuu, jos nyt on kaatuakseen välimatkan takia.

Viimeaikaisten kokemusten perusteella voin sanoa että ainakin omalla kohdalla on tuntunut kovin pahalta kun ei arkena ole toista ehtinyt paljoa näkemään Luulen että vielä vaikeampaa olisi jos ei nähtäisi arkena ollenkaan, saatika jos jäisi viikonloppuja välistä En haluaisi edes kokeilla.

No tietysti joillain kaukosuhde toimii ja joillain ei. Mulla toimii, meillä toimii.

Musta on ollu hyvä oppia arvostamaan sitä yhteistä aikaa ihan eri tavalla, kuin suhteissa, joissa pitää melkeinpä itsestään selvyytenä, että toinen kiehnaroi siinä vieressä melkein joka päivä.
Nyt todella arvostaa sitä yhteistä aikaa.

Lisäksi pieni ikävä tekee joskus hyvääkin mutta kova ikävä on tuskaa.

Harmittaa tosin, kun ei voi lähteä spontaanisti mihinkään vaan kaikki on niin kovin suunniteltua. Tosin ei monissa "normaaleissakaan" suhteissa pari näe toisiaan joka päivä, vaan usein esim. 3 päivänä viikossa. Monilla menee työkuviot ja harrastuksetkin siten, ettei yhteistä aikaa loppujen lopuksi paljoa jää, vaikka yhdessä asuttaisiinkin.

Musta tää on ollut hyvä "testi" suhteelle ja todistanut sen, etten kuole siihen, kun joudun olemaan erossa rakkaastani jokusen päivän. Kuulostaa jotenkin ahdistavalta, jos ei kykene olemaan kumppanistaan muutamaa päivää erossa tai että romahtaa täysin, jos ei joskus näe viikkoon. Tulisin hulluksi (tai siis hullummaksi *iloinen*), jos olisin juuri tavannut miehen ja se haluaisi nähdä mua koko ajan ja roikkuisi siinä 24/7. Kyllä mä haluan siinä alussa reilusti omaa tilaa ja tutustua toiseen todellakin ihan rauhassa. Haluan sitä omaa tilaa siinäkin vaiheessa, jos ja kun joskus asutaan rakkaan kanssa yhdessä. Pitää olla omiakin juttuja. Pitää pystyä nukkumaan yksin. Sitähän voi tapahtua ihan mitä vain ja saattaa joskus joutua nukkumaan viikon erillään. Onko sekään sitten hyvä juttu, jos suhde kaatuu yhteen viikon eroon. Aika outoa, ettei kestäisi olla KOSKAAN erossa yhtä viikkoa *ding*. Pelottavaa.

Me nähdään kullan kanssa joka vloppu, harvoin joutuu olemaan kauemmin erossa. Lisäksi mun sairasloma on suonut sen ilon, että olen voinut viettää muutamia viikkoja putkeen rakkaan luona. Myönnän silti, että esim. juuri nyt vituttaa erittäin paljon, etten ole kullan luona. Noh pari päivää ja sitten taas pääsee viereen.

Jos mun rakas päättäisi lähteä yksinään vuodeksi johonkin ulkomaille, niin ettei nähtäisi juuri lainkaan, niin enpä tiedä kestäisikö suhde. Jos mun rakas joutuisi lähtemään jostain syystä niin, ettei sillä edes olisi mahdollisuutta tänne jäädä, niin tottakai mä odottaisin mutta jos se haluaisi muuten vaan mennä ulkomaille esim. vuodeksi, niin... en mä tiedä tulisko siitä mitään.
Voin ehkä kuulostaa nipolta tms. kun sanon, etten ymmärtäisi yhtään, jos mun rakas haluaisi lähteä yksin vuodeksi jonnekkin, niin ettei nähtäisi juuri ollenkaan.
Vaikka molemmilla on suhteessa omakin elämä, en pystyisi olemaan vuotta erossa, enkä voisi ymmärtää, miten rakkaani siihen pystyisi tai sellaista edes suunnittelisi. Mulla menee aina rakkaus ja ihmissuhteet uran ym. edelle. Eli olkoon kyseessä mikä tahansa hieno työjuttu tms. ulkomailla, niin en ymmärtäisi.

Meidän suhde toimii erittäin hyvin. En ole muutenkaan yhtään sellainen ihminen, joka muuttaa jonkun kanssa yhteen lähes heti seurustelun aloittamisen jälkeen. Joten tässä ei ole mitään ongelmaa sen suhteen. Lisäksi meillä on tulevaisuuden suunnitelmia, jotka ovat mun mielestä edellytys toimivalle kaukosuhteelle. Eihän tälläistä nyt montaa vuotta kestäisi mutta tieto siitä, ettei tarvikkaan kestää, helpottaa suuresti.

Niin ja mä en todellakaan koe, että tässä olisi jääty yhtään mitenkään jälkeen jostain suhteen henkisestä kehityksestä. Tämä välimatka on vahvistanut suhdetta kaikin puolin ja yhteyttä voi pitää toisiinsa vaikka puhelimella ihan päivittäin.

Nykyistä suhdetta ennen mulla on ollut 2 kaukosuhdetta ja niistä kumpikaan ei ole todellakaan kaatunut välimatkaan. Mä en selkeesti tykkää näistä oman kaupungin miehistä

Paras toimia. Itse saan tulevaisuudessa varmaankin kokeilla välimatkalla Suomi-Ameriikka.

yleisesti ottaen pisimmät suhteeni yhtä lukuun ottamatta ovat olleet kaukosuhteita joten toimii!! ja paremmin kuin lähisuhde!! mitä kauempana niin sitä paremmin... eli esim toisella mantereella niin suhde kestää kauemmin ja on laadukkaampi.

[q]Skenemursu, 4.10.2007 20:29:
eli esim toisella mantereella niin suhde kestää kauemmin ja on laadukkaampi.
[/q]
Kiitos tästä!