biiseihin kyllästyminen

Back to musiikki O

Joskus tuli kuunneltua tota deleriumin silenceä, mutta nykyään se on yhtä kärsimystä.
Myös lapsena paljon kuunneltu 2-unlimited kuuluu tähän sarjaan

Aina välillä tulee kuunneltua jotain biisiä niin paljon että ei voi kuunnella sitä vähään aikaan, silloin pitää yleensä pitää vaan breikkiä ja jonkun ajan kuluttua se alkaa jkummasti kiinnostaa(ainakin jos kiusaa itteensä kuuntelemalla joskus väärän ja huonomman miksin)

Sellasia biisejä on ollut esim pharmacy of sound - searching for substance, bt - believer, oceanlab(kokotuotanto) j james holden - one for you (altitude mix)
Näissä biiseissä kyse on kuitenkuin siitä että ne ovat lempibiisejä ja tulevat varmasti olemaan niitä viellä tulevaisuudessakin, jos vaan jaksaa pitää taukoa niiden kuuntelusta(moni noista on nyt taas päässyt kuunteluun)

Shpongle - Divine moments of truth

Mary - Tie
Kyllähän tuo vieläkin toimii mutta parhain terä kadonnu suurimmasta osasta Maryn biiseistä kyllä pois. Ihan alussa potki samantien perseelle niin perkeleesti kyllä nuo

[q]CM, 10.8.2005 13:37:
---
mekaanikko, 10.8.2005 13:17:
Toisaalta moni biisi on myös sellainen että aluksi ei aukea mut sit kun kuuntelee vähän lisää niin ai että ku alkaaki maistua. Joskus vain siksi että musamaku on kehittynyt, esim. Basic Channeleista en lämmennyt yhtään back in the day kun ne oli tuoreita julkaisuja mutta nyt yli 10 vuotta myöhemmin diggaan kuin hullu puurosta.

---


Mulla on usein sama homma. Vuoden sisällä on tullu digattuu varmaan 1000 eri raidasta, josta aiemmin en tajunnu yhtään mitään.
[/q]

Heh. Pakko quotata omaa ja Mekaanikkoa toistamiseen. Tosta Basic Channelista: kävi sama homma viime vuonna. En itsekään diggaillu Maurizioista ja BC:stä juurikaan 90-luvulla, mut nyt on tullu osteltuu noita levyjä aina, kun sattuu sopivaan hintaan eteen. Niin se musamaku vaan muuttuu..

Hirveesti yksittäisiin biiseihin ei oo tullu koskaan kyllästyttyä. En yleensä luukuta yhtä tiettyä biisiä päivästä toiseen, joten vältän sillä kyllästymisen. Toki poikkeuksiakin on.

Eri genreihin on kyllä tullut kyllästyttyä. 90 luvun lopussa ja 2000 luvun alussa tuli kuunneltua psykeä ja goaa ihan helvetisti, mut nyt moneen vuoteen en oo kyl juurikaan ko genrejä kuunnellut, jotenkin psykeä ei vaan enään jaksa.. Ton jälkeen joskus 2001-2002 tuli toi dnb/junkka vaihe, jota kesti kans jonkun aikaa ja tuli kyllä rumpu bassoo tykitettyä aika urakalla :) Kyseinen genre maistuu kyllä nykyäänkin, mutta vähemmissä määrin. About viimeset viis vuotta onkin sit oltu tällä kiksu, proge, house linjalla ja sille tielle näytettiin jääneen. Ehkä se on sit se mun juttu ja lähimpänä sydäntä *sydän*

Kyllästyminen on ihan normireaktio. Mulla on joitakin biisejä, jotka puhkisoitettiin aikoinaa, mutta nyt ne taas (pitkän tauon jälkeen) toimii kuin häkä. Toinen tähän liittyvä ilmiö on kanssa se, että jos johonkin biisiin liittyy tietty muisto (edesmennyt kaveri, tai vaikka edesmennyt tärkeä suhde), niin sitä biisiä ei halua kuulla piiiiiiitkään aikaan, jos enää ikinä. Mut siis pointtina: niin hyvää biisiä ei (mun mielestä) voi edes tehdä, etteikä siihen kyllästyisi, jos kuuntelee jokapäivä pari kertaa. Ihminen vaan on sellanen luonnostaan. (sori, jos toistan jonkun läppiä... nousuhumalassa ei jaksa lukea :D )

O