Noloja tilanteita

Opiskeluvuosina mä ja tyttökaverit juotiin pelti kiinni ja muisti pois joka viikonloppu, jonka jälkeen yövyin keskustassa asuvien tyttöjen sohvalla. Aamulla mulle aina kerrottiin, että olin taas ollut kiltisti humalatilasta huolimatta (joku voisi jopa sanoa, että sen takia).

Yhtenä vapunpäivänä heräsin tyytyväisenä samalta sohvalta ja sirkutin tytöille, että "taas on muisti poissa, mutta jotenkin tuntuu, että emmä eilen mitään tehnytkään."

Syvä hiljaisuus.

Ilmeni, että baarin sulkeuduttua olin turhautunut, kun ei miesseuraa perkele löytynyt, jostain kumman syystä, ja alkanut huitoa vaarattomasti mutta ärsyttävästi paria tuttavaa daijun suuntaan. Onneksi osumatta lähellekään, vaikka siinä tilassa näillä kätösillä ei tod. olis saatu tuhoja aikaan. 500 m matkalla baarista tytöille olin 1) alkanut yrittää huitoa snägärijonon viimeisenä seissyttä tuntematonta miestä samalla lailla daijuun, 2) yrittänyt potkia hajalle kaikki matkan varrella olleet näyteikkunat siinä onnistumatta ja 3) onnistunut viimein potkimaan hajalle erään kerrostalon ulko-oven pikkuikkunan, jonka jälkeen alkanut kieriä maassa ja huutaa "Ai vittu, mun jalka, mun jalka!"

Tässä vaiheessa tytöt olivat vakavasti pohtineet toisilleen, että "pitäiskö toi vaan jättää tohon", mutta säälistä ottivat sohvalleen taas kerran

Sen illan jälkeen en enää ikinä ole juonut koko iltaa pelkkää kossua

[q]Norb, 28.1.2008 08:41:

Olin hakemassa piilolinssejä nisseniltä. Samalla totesin silmäni tarkastavalle nuorelle mieslääkärille, että nissenin verkostatilausjärjestelmä on vähän tökkinyt. En ole esim. saanut tilattua sieltä mitään.

Mieslääkäri : Okei, no voisin katsoa tästä päätteeltä. Mikäs sinun salasanasi on?
Minä: Khöm, tarviiko sitä?
Mieslääkäri: Kyllä voisin katsoa vähän onko rekisteröinnissä tullut jotain..
Minä : Tuota.. kisumisu69
Mieslääkäri : *virnuilee* alkaa kirjaituu tunnareilla sisään..

Voi, helv.. tosta lähtien oon käyttänyt "fiksumpia" salasanoja.. Suosittelen..

*muoks* Voihan typo, Siis kisumisu69
[/q]

Tai sitten kannattais ottaa tavaksi, että salasanoja ei koskaan KERROTA toisille. Olisit kirjoittanut sen itse siihen.

[q]Kon-tiki, 28.1.2008 17:12:
---
wiwi, 28.1.2008 16:41:
yksikään ihminen bussissa ei nauranut. En tiedä, hymyilikö edes. Mihin on vahingonilo kadonnut maailmasta? Vai onko nauru kielletty julkisissa kulkuvälineissä ennen aamukahdeksaa?
---
Tuskin on kielletty. Suurin osa ihmisistä nyt vaan ei ylipäätään arvosta kaatuiluhuumoria ja vaikka arvostaiskin, niin harvalla meistä on Vesku Loirin akrobatiaa (sen ainoan ihmisen maailmassa, jonka kaatuilu saa jopa mut putoilemaan).
[/q]
Onhan se niinkin joo. Itsellä oli vaan pirun jurpo-olo, että sitä melkein odotti sellaista repeemistä. Oikea sana kuvaamaan tapahtunutta oli mun mielestä "pyllähdys". :D

[q]ezzy, 28.1.2008 17:42:
Tai sitten kannattais ottaa tavaksi, että salasanoja ei koskaan KERROTA toisille. Olisit kirjoittanut sen itse siihen.[/q]

Älä nyt, siinä oli kaksi noloa tilannetta yhden hinnalla. ^^

Yrität opetella käyttämään forumia ja kuset kaiken.

Öh.
Soitin asiakkaalle, meni vastaajaan. Puhelun jälkeen piti painaa "katkaise", painoin "palauta", eli puhelu ei katkennut. Olin sanoos duunikaverille si heti et inhoon puhuu vastaajaan, harmi ku tajusin vähä liia myöhään et puhelu ei katkennut, ny si asiakkaan vastaajaviestin loppu menee suunnilleen näin: "ei täs muuta täl kertaa, kiitoksia ja hei! ..mä inhoon"

vittujes! *toktok*

Olin taannoin ihastunut yhteen työkaveriin.

No se pyys mua röökille niin just kun olin menossa, mun jalka jäi kiinni johtoon ja pöytä-dymo putos lattialle ja hajos, ei se mitään.

Seuraavana päivänä asiakas tuli kysymään miks tää skanneri ei toimi. Siinä hetken funtsittuani, keksimättä ratkaisua...siis kävin läpi piuhat ym. oli sitten pakko kysyä apua tältä ihastukselta. Se tuli katsoo ja totes vaan lakonisesti: Laita se päälle tosta powerista.

Ääh, no ei se mitään, tuli taas uusi seuraava päivä ja olin roudaamassa keräyspaperilaatikkoa hissiin. Painoin ja painoin hissin nappia, siis olin talon toisessa kerroksessa ja hissi ei vaan tullut. Hissin taulussa luki vaan 1 ja menin sitten alakertaan kattoo, onks siellä ovi auki vai mitä häh?? Ei ollut ja aloin jo kelaa et raahaanko ne laatikot käsin sinne alakertaan, mut joo menin sit kysymään apua tältä mun duunikaverilta.

No se tuli tietty jeesaa ja sano heti kun tuli siihen et: avaa se ovi....se hissi oli jo siinä kerroksessa..viddu... tän saman vois postaa sinne blondi topikkiin kanssa. Voihan nolotus/hävetys=/

ja onks nää tilanteet pakko tulla just sillon kun haluisit tehdä toiseen vaikutuksen*nyyh*

No näitähän riittää varsinkin meikäläisen elämässä, koska tuppaan nolostumaan mitä pienimmistäkin asioista.

Yks kauheimmista hetkistä oli kyl muutamia vuosia sitten, ku pääsin yks yö kotiin rankalta bilereissulta ja tajusin että mun kireet farkut oli ratkennu sepaluksesta sillee et persus paistoi varmasti jokaiselle *pökr*

Mistähän aloittaisi..

No aloitetaan vaikka sellaisella tapauksella joka sattui noin puolitoista vuotta sitten. Olin silloisessa Tamperelaisessa ravitsemusliikkeessa ja kesken illan eräs vanhempi nainen lyöttäytyi seuraani. Hetken aikaa rupateltuani aloin pikkuhiljaa huomata ettei naisella oikeastaan ollutkaan kuin yksi asia mielessä ja nuorena poikamiehenä - mikä jottei!

kimpsunkampsun kämpille, aamulla nopeasti pois. Loppu on historiaa.

Vai oliko?

Mentiin muutama kuukausi eteenpäin ja olin alkanut tapailemaan erästä oman ikäistä, nuorta, kaikinpuolin kaunista ja mukavaa tyttöä. Kaikki olikin tämän uuden suhteen alun myötä kunnossa, olin haltioissani, onnellinen ja tuntui kuin mikään ei voisi enään mennä vikaan. Tämä on se, tämä tyttö todella on SE.

Menin tapaamaan tytön vanhempia 3kk jälkeen. Kaikki sujui hyvin ja hienosti.. Isä oli haravoimassa pihaa ja hänet siinä heti kohteliaasti kättelin ensiksi ja jäin odottamaan rouvaa paikalle. Yllätykseni oli aimoinen kun huomasin että tämähän on se vanhempi rouvashenkilö muutaman kuukauden takaa.. hihi, ette muuten ikinä arvaa upposiko luu kurkkuun kun äiti tepasteli pihalle.

Ynnätkää 1+1 ja voitte kuvitella ettei se tyttö ollut SE.

Näin meillä, luulin että tuollaista tapahtuu vain elokuvissa..

[q]ramsau, 13.2.2008 23:04:
Näin meillä, luulin että tuollaista tapahtuu vain elokuvissa..
[/q]

Ei voi olla totta :D Ei tommosta tapahdu :D Saiko tyttö koskaan selitystä sille miksi katosit yhtäkkiä (?) sen elämästä...?

[q]ramsau, 13.2.2008 23:04:
Näin meillä, luulin että tuollaista tapahtuu vain elokuvissa..
[/q]Been there, done that

...eiku siis tota...

kaverille kävi näin

Tämä tapahtui kun olin 16v ja olin juuri aloittanut opiskelut Järvenpään amiksessa. Koulun päätyttyä, lähdin kävelemään bussipysäkille päin ihan niin kuin monet muutkin.

Olin edellisenä iltana löytänyt kotoa sattumalta wu tang clan:in cd:n jota kuuntelin ensimmäistä kertaa oikeastaan aika lujalla. Kävelin tyytyväisenä kävelykatua eteenpäin ja vastaan tuli kaksi tummaihoista noin 20v miestä ja ne näytti joltain jenginuorilta (stereotypiaa, tiedän).

Mulla oli silloin lyhyt millisiili ja saatoin näyttää ulospäin hieman skinarilta. Huomasin että ne vaastaan tulevat jätkät alkoi tuijottaa mua todella kiukkuisena ja ne ei ollut yhtään väistämässä mua, vaan kävelemässä suoraan päin. Tietenkään teiniangsteissani en myöskään aikonut väistää heitä tien ulkopuolelta. Joten sitten törmäsin toiseen niistä melko lujaa, sillä seurauksella että toinen melkein kaatui.

Jatkoin kävelyä jotain 5-10 sekunttia, jolloin vaihtui biisi siitä wu tang clan:in cd:stä. Niissä on yleensä jotain välispiikkejä biisien välissä ja seuraava alkoi sillä että, siinä ammuttiin aseella pari kolme kertaa.
Todellakin kuuntelin sitä lujalla, jolloin säikähdin aivan helvetisti kun luulin että nyt ne kaksi kaveria alkoi amupia sitä skinaria joka "tönäisi" niitä.
Aloin sitten huutaa aivan helvetin lujaa, juosten kyyryssä ja yritin suojata päätäni käsillä ja väistellä niitä luoteja.

Hetken itkunsekaisen panikonnin jälkeen tajusin että se tulee siitä biisistä. Kun katselin ympärilleni sen jälkeen, huomasin että kaikki 500m sisällä katsoi mua.

Oli ihan kiva odottaa sitä bussia tämän episodin todistaneiden kanssa

Lähdettiin hyvillä mielillä kaverin exän kyydillä kohti diskoa. Perillä huomasin, et ei mulla ole lompakkoa, eikä niinkään papereita. Eiku hakemaan. Kaverin luona huomaan, että lopakko on autossa ja avaimet kullan taskussa kaupungissa (matkaa n.5km) ja eiku takasi kaupunkiin hakemaan avaimet ja sitte vielä hakemaan lompakkoa. Kyl se poke naureskeli, ku päästiin vihdoin ovelle ja sen kysyessä paprereita voi vaan vastata "no nyt vihdoin on".

[q]ramsau, 13.2.2008 23:04:
Mistähän aloittaisi..

No aloitetaan vaikka sellaisella tapauksella joka sattui noin puolitoista vuotta sitten. Olin silloisessa Tamperelaisessa ravitsemusliikkeessa ja kesken illan eräs vanhempi nainen lyöttäytyi seuraani. Hetken aikaa rupateltuani aloin pikkuhiljaa huomata ettei naisella oikeastaan ollutkaan kuin yksi asia mielessä ja nuorena poikamiehenä - mikä jottei!

kimpsunkampsun kämpille, aamulla nopeasti pois. Loppu on historiaa.

Vai oliko?

Mentiin muutama kuukausi eteenpäin ja olin alkanut tapailemaan erästä oman ikäistä, nuorta, kaikinpuolin kaunista ja mukavaa tyttöä. Kaikki olikin tämän uuden suhteen alun myötä kunnossa, olin haltioissani, onnellinen ja tuntui kuin mikään ei voisi enään mennä vikaan. Tämä on se, tämä tyttö todella on SE.

Menin tapaamaan tytön vanhempia 3kk jälkeen. Kaikki sujui hyvin ja hienosti.. Isä oli haravoimassa pihaa ja hänet siinä heti kohteliaasti kättelin ensiksi ja jäin odottamaan rouvaa paikalle. Yllätykseni oli aimoinen kun huomasin että tämähän on se vanhempi rouvashenkilö muutaman kuukauden takaa.. hihi, ette muuten ikinä arvaa upposiko luu kurkkuun kun äiti tepasteli pihalle.

Ynnätkää 1+1 ja voitte kuvitella ettei se tyttö ollut SE.

Näin meillä, luulin että tuollaista tapahtuu vain elokuvissa..
[/q]

haha siis todellinen äiti+tytär-combo, tää oli kyl aika priceless.

Mulla ois yks aika mauton vessa-juttu, mikä todellakin on tapahtunut eikä tätä tarinaa ole edes väritetty. Voisin toki tiivistää tän jotenkin, mut nyt on vähän romaaniolo

Olin Jenkeissä vaihto-oppilaana, enkä ollut täyttänyt vielä edes 17:ää vuotta. Olin viaton ja ujo tyttö, jolla oli pitkät vaaleat hiukset. En pitänyt itsestäni suurta meteliä, enkä oikein edes osannut vielä puhua kunnolla englantia. Vaikka olin muuten nuori ja terve, ei vatsani tykännyt amerikkalaisesta, kuiduttomasta ruoasta. Leipää ei saanut mistään tummana, murot olivat vehnää sokerilla ja terveellisenä vaihtoehtona syötiin iltaisin vaaleaa pastaa. Monien muiden jenkkien tavoin myös minä aloin kärsiä ensimmäistä kertaa elämässäni karmeasta ummetuksesta. Olin saapunut maahan vasta muutamaa viikkoa aikaisemmin.

Talomme oli amerikkalaisen mittakaavan mukaan suhteellisen pieni, toki meillä lapsilla oli kuitenkin oma vessa ja kylpyhuone. Ongelma oli siinä, että toinen host-veljistä oli syötävän hyvännäköinen 19-vuotias kiharapäinen poika, jonka huone oli suoraan vessaa vastapäätä.

Erään päivän sinnittelin suoleni kanssa, sillä en kehdannut (!) käydä vessassa hänen ollessa kotona.

Seuraavana päivänä päätin polkaista mailin lähimpään supermarkettiin yleisövessaan (mikä tuli tämän episodin jälkeen tavaksi). Kas vain, eihän siitä tullutkaan sitten enää mitään.

Kolmannen päivän yritin kokeilla onnea koulussa, josko saisin tilaisuuden olla kopissa yksin, mutta ei. Aloin jo hermostua ja vainoilin kaiken maailman umpisuolen tulehduksilla ja suolihuuhteluilla. Heti kotiin päästyäni päätin polkaista jälleen kyseiseen supermarkettiin yrittämään onneani, sillä pojat olivat kotona. Jouduin tyytyä vaihtoehtoon B, ja ostaa hillittömän kasan rusinoita. Söin kaikki saman illan aikana, mutta mahassa ei silti tuntunut mitään.

Seuraavana päivänä koulussa alkoi tilanne tuntua jo lupaavalta, ja kun viimein pääsin koulusta kotiin - SCORE - talo oli tyhjä! Pojat olivat jossakin enkä tiennyt koska he palaisivat, joten minulla oli kiire suoriutua tehtävästä.

......
(Älkää luoko itsellenne mielikuvia, kiitos *piis*)
......


Vedin pöntön, ja se meni täysin tukkoon. Menin ihan paniikkiin. Olin nähnyt leffoissa, kuinka ainakin piirretyissä käytetään semmoista imukuppia jossa on varsi. Vaivihkaa löysin semmoisen ja aloin pumpata raivokkaasti pyttyä. Tukos ei kuitenkaan liikkunut mihinkään, vaan päinvastoin - vesi alkoi kohota ja tulvia pöntön reunan yli!

Juoksin täysiä yläkertaan ja hain kaikki pyyhkeet mitä talosta löytyi. Eikä siinä vielä kaikki - kun palasin alakertaan huomasin, että pöntön takaakin oli alkanut vuotaa kaksi putkea yhtä kovalla voimakkuudella kuin olisi hanasta laskenut. En tosiaan tiennyt mitä tehdä, joten jouduin itku kurkussa, ihan kaoottisena soittaa inhottavalle host-isälleni töihin. Hän oli ala-asteen opettaja.

- "Saisinko puhua Herra S.:n kanssa?"
- "Olen pahoillani, hän on tunnilla"
- "TÄMÄ-ON-HÄTÄTILANNE!"
- "Ok, minä kuulutan häntä ja pyydän soittamaan takaisin"

Mun oli sitten pakko nöyrtyä ja soittaa myös sille mun hyvännäköselle host-veljelle ja pyytää sitä tulemaan heti käymään kotona, sillä en kertakaikkiaan tiennyt miten tulisi menetellä.

Vesi oli levinnyt parkettia pitkin vessasta (siellä ei ollut kynnystä ollenkaan) olohuoneeseen, rappusia alaspäin kellariin ja sivulle keittiöön ja vuoto ei aikonutkaan lakata. Juoksin ympäri tulva-aluetta ja nostelin sähkölaitteidenjohdot pöytien päälle samalla, kun korjailin niiden miljoonan pyyhkeen asentoja.

Vihdoin ja viimein Geoff, the brother, saapui kotiin - ympärisavuissa. Se mumisi vain "oh god" ja pälyili suu auki ympärilleen. Minä hermostuin ja ruvettiin riiteleen "Can you please do something????" "WHAT DO U WANT ME TO DO??" Ääni väristen: "... i don't know....". Luojan kiitos se isä soitti samaan aikaan ja saatiin tyrehdytettyä se vuoto pöntöstä sen neuvojen mukaan.

Koko vessan ympärys, keittiö, osa olohuonetta ja kellariin viettävät rappuset olivat täynnä likomärkiä pyyhkeitä... Ja kun menin kellariin, huomasin, että vessan alapuolella olevasta katostakin tippuu vettä, useasta kohtaa!

Olin niin järkyttynyt, etten muista mitään enempää muuta kuin että nolona valehtelin, että olin laittanut pönttöön liikaa paperia ("eurooppalainen tapa"). Se isä oli soittanut putkimiehen, joka tuli sitten imemään kyseisen tukoksen pois sieltä pöntöstä. Istuin sohvalla aivan helvetin paisees siitä, että jäänkö kiinni siitä pienestä valheesta. Putkimies käveli luokseni onnistunut ilme kasvoillaan ja pitelee kiinni jonkinlaisesta letkusta, joka muodosti U- kirjaimen roikkuessaan letkeästi hänen käsiensä välissä. Katoin heti, että ei vittu, tukos oli selvästikin löytynyt. Nolotti, itketti, hävetti, kadutti ja kaikkea. Putkimies oli astumassa juuri ovesta pihalle ja kun hän yhtäkkiä sanoi mulle: "Don't be embarrased girl, I see this every day!"

Tästä koko tapahtumasta ei oo puhuttu tän jälkeen yhtään mitään. On vaan jälkeenpäin tullu mietittyä, että paljokohan tää koko homma tuli näille maksamaan... *blush**tirsk* Huoh...

[q]sativa, 13.1.2009 02:01:
.
.
.
.
.
[/q]

kirjaimellisesti paska tsägä :D