Säästäminen ja sijoittaminen

Jonkin verran rahastoissa. Osakkeissa ei. Niihin pitäisi olla aikaa perehtyä ja nykyään sitä ei ole tarpeeksi. Silloin kun oli pystyin 2-3% parempaa kuin jotkut osakeindeksit. Osakemarkkinoita tullut seurattua 20 vuotta. Joskus 80-luvun lopussa enemmänkin pelissä ja olin harvoja edes vähän onnellisia. Olen voittanut muutamia sijoittamiseen liittyneitä kilpailuja ja ennustamisia vuosien varrella mm. Talouselämän kisa jokunen vuosi sitten. Pääasiallisena mittarina seurailen rahastojen vuoksi 100 ja 200 pv liukuvaa keskiarvoa. Huvikseni pyöritellyt joitain neuroverkkosovelluksia pörssianalyyseissä. Eipä sen kummempia.

tv.
R2D2

[q]Anselmi, 29.6.2007 20:23:
---
ville, 29.6.2007 19:58:
Valtio on muuttanut ja tulee varmasti myös tulevaisuudessa muutamaan noita veroetusääntöjä. Kun tähän yhdistetään se, että rahat saa usein pois vasta vanhana, ei eläkesäästäminen nimenomaan eläkerahastona välttämättä ole kovin hyvä juttu.

---

Aa. Nyt avautui*hymy* Juuri näin valtio tekikin muutama vuosi sitten. Mutta on valtion edun mukaista kannustaa yksityiseen eläkesäästämiseen, niin kauan kun sen oma eläkejärjestelmä
ei ole riittävä. Enkä usko että se enää koskan tulee olemaan millään tavalla riittävä.
---
[/q]
Tähän ois mukava kuulla, että miksei se ole riittävä?

tv.
R2D2

Laitan ylimääräiset rahani aina sijoituksiin. Teen tosin alalla töitä, joten päivittäin joudun/saan/pystyn seuraamaan markkinoita ja apunani on kasa ammattilaisia. Löytyy rahastoja, eläkevakuutus, sijoitusvakuutus, osakkeita ja tilejä sekä muutama muu sijoituskohde.

Suositukseni on, että käyttötilillä pitää vain sen verran rahaa, kuin on laskenut tarvitsevansa seuraavaan palkanmaksuun asti. Loput rahat vaikka lyhyen koron rahastoon, tuotto vuodessa n. 4%(tällä hetkellä) ja riskit olemattomia. Rahat saa ulos seuraavalle pankkipäivälle.

Osakkeilla saa sitten onnistuessaan suuriakin tuottoja ja johdannaisilla vieläkin suurempia.

Niin, ja eläkevakuutus on kannattava vain, jos sijoittaa eteenpäin ne veroedun tuomat eurot. Muulloin kyse on vain verojen siirtämisestä ilman mainittavaa hyötyä. Veroedun laajentamisesta koskemaan myös muita säästämismuotoja eläkeikää varten käydään keskusteluja näinä aikoina hallituksessa/eduskunnassa.

Tuolta puuttuu semmonen kohta, että "rahoja on sijoitettuna, mutta en niihin joka penniä laita". Ois vähän niin kuin ton toisen ja kolmannen välimuoto..

[q]r2d2, 30.6.2007 00:22:

Tähän ois mukava kuulla, että miksei se ole riittävä?

[/q]

Huolimatta siitä, että työntekijän ja työnantajan maksamia eläkevakuutusmaksuja rahastoidaan tulevaisuuden varalle, on pääasiallinen työeläkkeiden rahoitusmekanismi sellainen, että nykyiset työssäkäyvät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet, ts. tulonsiirto.

Kun yhä suurempien (ja terveempien ja pitkäikäisempien) eläkeläissukupolvien elämistä rahoittavat yhä pienemmät työntekijäsukupolvet, kysymys rahojen riittävyydestä on ihan aiheellinen.

Heh tääl tällanenki thriidi. Ite oon aika nyybi vielä.

Itel on salkussa
-ponssea
-donea
-ixonosta
-sampoa
-talentumia
-EQ:n suomi-liiga -rahastoa
-jotain Sammon perusrahastoja & eläkevakuutus, joita en ole vielä myynyt pois, tarkoitus kyllä olisi suurien kulujen vuoksi poistaa ne. Hyvin nekin tosin ovat tuottaneet, mutta turha maksaa siitäkään muille.

Asuntolainaan makselen myös pois. Lisäks ylimääräiset käyttörahat pidän aina EQ:n tilillä, sinne saa kuitenkin edes 2,5 % vuotuisen koron talletuksille ja se maksetaan vielä kerran kuussa. Peittääpä ainakin inflaation toistaiseksi. Oma sijoitustyylini on "osta ja unohda", vaikka toki seurailenkin kurssimuutoksia lähes päivittäin. Aikariskiä vähentelen sillä, että säästelen rahastoihin kuukausittain, suorissa osakesijoituksissa tulee ostettua isommissa erissä, lähinnä dipeistä.

Iisiä aikaa ollut sijoittajan näkökulmasta viime ajat, arvailen, että kovempia aikoja on edessä, mutta en edes yritä arvata kuinka pian.

[q]Teen tosin alalla töitä, joten päivittäin joudun/saan/pystyn seuraamaan markkinoita ja apunani on kasa ammattilaisia. [/q]

jeps. sama vika. (kotimaisia) osakemarkkinoitta oon pitänyt jo pitkään huonona vaihtoehtona, vaikka kehitys onkin ollut positiivista (joo, oon todellinen markkinapessimisti), mut kylhän toi et voi päivittäiän seurata markkinoita ja sen semmoista tuo paljon etua. mut oon jotenkin todeennut et rahastoto ajaa monelle piensijoittajalle täysin sijoitusten tarkoitusten, eli hyvän tuoton.

noissa sijoitusvvakuutuksissta paskaa on et, see hallinnointi ja vastaavat vievät suhteellisesti paljon tuottoa, joten niihin suhtaudun itse aika skeptisesti.

[q]ville, 29.6.2007 17:46:
Tämä on syy, miksi itse en vakituisesti säästä pitkällä tähtäimellä mihinkään pienikorkoiselle tilille/rahastoon. Ylijäänyt raha menee asuntolainan nopeampaan lyhennykseen ja vuoden lopussa alkaa mennä myös pitkäaikaiseen säästämiseen eli riskipitoiseen.
[/q]

Ymmärsinkö nyt niin, että haluatte päästä eroon mahdollisimman nopeasti eroon asuntolainasta? Sitten voi ruveta sijoittelee ym...?

[q]Mikco, 1.7.2007 16:22:
Ymmärsinkö nyt niin, että haluatte päästä eroon mahdollisimman nopeasti eroon asuntolainasta? Sitten voi ruveta sijoittelee ym...?
[/q]

Periaatteessa joo, koska sijottaminen ei ole kovin järkevää jos raha tuottaa vähemmän kuin maksamalla takaisin asuntolainaa. Riskisijoittaminen, jossa tuotot voi olla suuret, on asia erikseen.

Osakesijoittamiseen on tullut perehdyttyä. Tarkoituksena löytää lyhyen ajan "varmoja hyvätuottoisia" kohteita. Harrastuksena varsin mukavaa seurailla tiettyjen alojen tapahtumia ja arvioida sen vaikutusta yritysten kursseihin. Enemmänkin olisi intoa, mutta säästöt eivät riitä kuin pieneen pelailuun.

Rahastoja.. vähän heiluu mutta mun makuun ihan kivasti tuottaa. 3/4 matalalla tai suht matalalla riskillä ja 1/4 korkeella, suurin piirtein taitaa mun mittava varallisuus olla kasvamassa. Just pyörittelin pennosiani tossa yks päivä ja totesin, ettei niitä paljon ole mutta voi vähilläkin leikkiä*hih* Kun nuorena aloittaa, vanhana omistaa.. ehkä.

[q]Anselmi, 29.6.2007 17:16:
Vanhat ja viisaat ekonomistit ovat kuulema laskeskelleet ja historiaa tutkiskelemalla tulleet siihen tulokseen että kannattavinta olisi asua vuokralla ja sijoittaa se erotus rahastoihin etc. mikä lainanhoitokuluihin menisi. Siis meinasivat että tämä olisi ihan nyrkkisääntö, koska kautta historian näin on paremmat tuotot tulleet, verrattuna siis kämpän omaksi ostoon.
[/q]
Niinpä - itsekin olen koittanut evankelioida tuota jo toistakymmentä vuotta. Tämä saattaa kuitenkin olla nyt muuttumassa, nythän Suomestakin saa jo ns. täystaattuja lainoja, joiden avulla voi ostaa asunnon käytännössä ilman omaa pääomaa. Pyysin juuri tarjouksen tällaisesta lainasta, jotta voisin laskea vaihtoehdon kannattavuuden. Siinähän kannattaisi ehkä tehdä niin, että ottaisi 100 % lainaa, maksaisi esim. viisi vuotta sitä pois, ottaisi UUDEN 100 % lainan, maksaisi vanhan pois ja ottaisi erotuksen "hyötykäyttöön" pääomamarkkinoille jne. Lasken tuon kun nyt jossain vaiheessa ehdin - jos joku ehtii saman tien niin kertokaa ihmeessä lopputulos!

[q]Janne, 2.7.2007 13:48:
---
Anselmi, 29.6.2007 17:16:
Vanhat ja viisaat ekonomistit ovat kuulema laskeskelleet ja historiaa tutkiskelemalla tulleet siihen tulokseen että kannattavinta olisi asua vuokralla ja sijoittaa se erotus rahastoihin etc. mikä lainanhoitokuluihin menisi. Siis meinasivat että tämä olisi ihan nyrkkisääntö, koska kautta historian näin on paremmat tuotot tulleet, verrattuna siis kämpän omaksi ostoon.

---

Niinpä - itsekin olen koittanut evankelioida tuota jo toistakymmentä vuotta. Tämä saattaa kuitenkin olla nyt muuttumassa, nythän Suomestakin saa jo ns. täystaattuja lainoja, joiden avulla voi ostaa asunnon käytännössä ilman omaa pääomaa. Pyysin juuri tarjouksen tällaisesta lainasta, jotta voisin laskea vaihtoehdon kannattavuuden. Siinähän kannattaisi ehkä tehdä niin, että ottaisi 100 % lainaa, maksaisi esim. viisi vuotta sitä pois, ottaisi UUDEN 100 % lainan, maksaisi vanhan pois ja ottaisi erotuksen "hyötykäyttöön" pääomamarkkinoille jne. Lasken tuon kun nyt jossain vaiheessa ehdin - jos joku ehtii saman tien niin kertokaa ihmeessä lopputulos!
[/q]

100% lainalla asumisessa kantsii kyllä ottaa aika tarkkaan huomioon korkojen nousun vaikutus lainan edullisuuteen. Lainaa ei välttist saa lyhennettyä ihan niin tehokkaasti (esim. viiden vuoden periodilla) kuin etukäteen suunnittelee.

Mä en muuten tunne/tiedä yhtäkään suuren luokan sijoittajaa, joka ITSE toteuttaisi tuota vuokralla asumisen sääntöä. En siis ihan välttämättä jaksa uskoa, että vuokralla asumisen kannattavuus pitäis väistämättömästi paikkaansa. (Tietty jos 6000+ euron kuukausituloilla asuu 300 egen soluhuoneessa, syö näkkileipää ja sijoittaa loput, niin VARMASTI kannattaa, mutta... kuka haluaa?) Myös asunto/maa-alue voi edelleen näinäkin aikoina olla sijoitus, kunhan asuinsijansa valitsee oikein. On myös eri asia ryhtyvä sijoittajaksi tyhjätasku-tilanteesta kuin jo valmiiksi varakkaan ihmisen asemasta: Varmasti vaikuttaa siihen, mikä kannattaa mikä ei...

Aiheen vierestä: Ns. sijoitusneuvojan ammatti olis ehkä leppoisin ikinä. Selailis asiakkaan nokan edessä viisaan näköisenä ihan samoja nettisivuja, kuin mitä jokainen sijoittamisesta vähänkään jyvällä oleva joka tapauksessa selailee...

[q]Nauskiss,
100% lainalla asumisessa kantsii kyllä ottaa aika tarkkaan huomioon korkojen nousun vaikutus lainan edullisuuteen. Lainaa ei välttist saa lyhennettyä ihan niin tehokkaasti (esim. viiden vuoden periodilla) kuin etukäteen suunnittelee.

Mä en muuten tunne/tiedä yhtäkään suuren luokan sijoittajaa, joka ITSE toteuttaisi tuota vuokralla asumisen sääntöä. En siis ihan välttämättä jaksa uskoa, että vuokralla asumisen kannattavuus pitäis väistämättömästi paikkaansa. (Tietty jos 6000+ euron kuukausituloilla asuu 300 egen soluhuoneessa, syö näkkileipää ja sijoittaa loput, niin VARMASTI kannattaa, mutta... kuka haluaa?) Myös asunto/maa-alue voi edelleen näinäkin aikoina olla sijoitus, kunhan asuinsijansa valitsee oikein. On myös eri asia ryhtyvä sijoittajaksi tyhjätasku-tilanteesta kuin jo valmiiksi varakkaan ihmisen asemasta: Varmasti vaikuttaa siihen, mikä kannattaa mikä ei...

Aiheen vierestä: Ns. sijoitusneuvojan ammatti olis ehkä leppoisin ikinä. Selailis asiakkaan nokan edessä viisaan näköisenä ihan samoja nettisivuja, kuin mitä jokainen sijoittamisesta vähänkään jyvällä oleva joka tapauksessa selailee...
[/q]
Korkoherkkyyttä voi lähestyä vaihtoehtoiskustannuksen kautta: se esim. 30 % omarahoitusosuuden tuoma lisäriski on "vakuutettavissa" sillä tuoton menetyksellä, jota oman pääoman käyttö aiheuttaa (eli tilanteesta riippuen esim. 10 % - 5 % = 5 % p.a. sille oman rahan osuudelle koko lainan ajan). Sijoitusten määrällä ei tässä yhtälössä ole kannattavuuden kannalta merkitystä, koska kyse on prosenttilaskusta.

Se, että et tunne em. sijoittajia, voi johtua tietysti siitä, että et tunne heidänlaisiaan henkilöitä kovin monia ja toiseksi siitä, että todella korkeatasoisia, heille sopivia asuntoja ei yksinkertaisesti ole vuokralla. Kolmas syy on se, että niin varakkaiden henkilöiden ei yksinkertaisesti tarvitse ajatella asiaa tarkemmin - eräästä niche-pankista vastattiin näin, kun kysyin täystaattua lainaa.

Työskentelin joskus opiskeluaikoina sijoitusneuvojana, eli kokemusta on siitäkin. Valistuneiden asiakkaiden kanssa on mukava työskennellä, mutta sijoitusasioissa kokenemattomien kanssa oli välillä vaikeampaa. Varsinkin riskin käsitteen oppi vääntämään rautalangasta, sillä se on monelle vaikea hahmotettava silloin, kun kaverit ovat saaneet suuria voittoja, ja asiakas haluaa mukaan peliin...

Itse suosin asuntoja. Ei kiinnosta riskit ja jos miljonääriksi haluan olen valmis lottoamaan. Pienikin tuotto on tuottoa ja muutamasta asunnosta saa jo pientä rahaa.

Itse en elä eläkettä varten. Siinä vaiheessa voi jo tappaa itsensä kun on vanha ja raihnainen ja elämä muutenkin ohi. Kunhan nyt pysyn päivä kerralaan pystyssä ja plussan puolella. Siihen asuntosijoittaminen on hyvä ja riskitön vaihtoehto.


Pokeriinhan tässä tulee sijoitettua riskillä. Vielä olen onneksi muutaman tonnin voitolla mutta kyllä varmaan kohta tulee semmosia badbeatseja että oksat pois =O)

[q]Janne, 9.7.2007 16:09:
---
Korkoherkkyyttä voi lähestyä vaihtoehtoiskustannuksen kautta: se esim. 30 % omarahoitusosuuden tuoma lisäriski on "vakuutettavissa" sillä tuoton menetyksellä, jota oman pääoman käyttö aiheuttaa (eli tilanteesta riippuen esim. 10 % - 5 % = 5 % p.a. sille oman rahan osuudelle koko lainan ajan). Sijoitusten määrällä ei tässä yhtälössä ole kannattavuuden kannalta merkitystä, koska kyse on prosenttilaskusta.[/q]

Juu.

Mutta, jotta sais todelliset kannattavuuslaskelmat aikaseks täytyis huomioida kunkin kokonaistilanne. (Omalla kohdallani tiedän, että 100% laina olis rahan heittämistä kankkulan kaivoon.)

Kuha alkaa ton työn palkat pyörii ni eiköhän sitä jotai koiteta säästää ns.pahanpäivän varalle :)

Ehkäpä hieman OT, mutta:
Kauppalehden NettiSijoittaja -skaba starttaa tänään klo.10 resetoituna :D Maanantaina alkaneeseen kisaan tuli jotain hämminkejä ja tänään siis uudelleen, puhtaalta pöydältä. Vielä ehtii mukaan harjoittelemaan osakkeilla pelailua :)

http://nettis.kauppalehti.fi/t/nettis/

Helmikuussa vapautui 3kk määräaikaistalletus pankista.
Kummasti tarjosivat parempaa korkoa kun uhkasin viedä massit toiseen pankkiin.

Kiinteistöt kiinnostavat sitten joku päivä kun musta tulee varakas herra.

onko kenelläkään kokemuksia noista islantilaisista pankeista? Glitnir ja Kaupthing-Edge tarjoo nyt tota reiluu 5% korkoo (laskee toki vuodenvaihteessa mut esim. K-E tarjoaa EKP:n ohjauskorkoo tai parempaa vuoteen 2011 asti) eli onko noissa mitään järkeä? Pienestä muutaman tonnin summasta on kyse mutta toi Handelsbankenin tarjoama huikea 1% korko vuodessa ei oikein innosta pitämään rahoja siellä. Eli voisko noi olla hyvä ratkaisu, varsinki ku haluun varmaa tuottoa enkä viitti sijoittaa rahastoihin..