432Hz vs 440Hz konemusiikissa

Mitä eroa on 432 ja 440 noin niinkö käytännössä? Voi käyttää rautalankaa, kiviä ja vaikka käpyjä havainnollistamaan. Ääninäytteet erityisen tervetulleita.

[q]Timce, 1.12.2009 22:22:
Mitä eroa on 432 ja 440 noin niinkö käytännössä? Voi käyttää rautalankaa, kiviä ja vaikka käpyjä havainnollistamaan. Ääninäytteet erityisen tervetulleita.
[/q]

nyt ihan oikeesti, millasii nappeja sä vedät oikein?

[q]trusti, 1.12.2009 23:11:
nyt ihan oikeesti, millasii nappeja sä vedät oikein?
[/q]

Sen verran väkeviä, että asiasta on mm. Plato käynyt dialogia aikoinaan, liittyen pythagoralaiseen viritykseen (luonnonmukainen viritys, perustuu kvinttiympyrään). Mut ostamassa vai missä se sun viissenttinen on?

Ja edelleen, korvaa ei kykene raiskaamaan kuten silmää - se, mikä kuulostaa kauniilta, harmoniselta ja sopusointuiselta, on pelkästään puhdasta matematiikkaa ja fysiikkaa.
Eikä kultainen sääntö ole väärässä.

Itse tykkään kovasti A=432Hz virityksestä, ylä- ja alasävelet kuulostavat rikkaammille,
biisi on harmonisempi ja menee mukavasti binääreissä ja on muutenkin enemmän luonnonmukaisempaa mallinta. Eikä sitä tarvitse luukuttaa ollenkaan niin kovaa kuin 440Hz virityksellä, joka on varsin mielenkiintoinen aspekti. :)

Ja quotaan edelleen itseäni: vallan mainiota ja päräyttävää psykeä saa varsinkin varsinkin tällä virityksellä, kun (bassot) vääntää F#-toonikassa ja doorisessa moodissa.

Nyt mä voin toki vetää sen tuplafoliohatun päähäni.
(Chladnin laki ja kokeet). Tämä on kanssa mainio video.

[q]flatstick, 1.12.2009 23:24:

se, mikä kuulostaa kauniilta, harmoniselta ja sopusointuiselta, on pelkästään puhdasta matematiikkaa ja fysiikkaa.
[/q]

Entäpä esimerkiksi jonkin mikrotonaalisen asteikon kohdalla. Ainakin minulle moni 24 sävelasteikossa kulkeva biisi kuulostaa, noh ei kovin kauniilta tai harmoniselta (tjeu vaikka Harry Pertch), mutta Intialainen kolleegani diggailee kovasti. Onko korvissamme fyysista eroa, vai onko kyse kuitenkin ympäristötekijöistä? Matematiikkaa voidaan käyttää myös kuvitteellisten asioiden esittämiseen.

ps. voin ottaa myöhemmin kantaa varsinaiseen topicciin :) Aiemmin olen huomannut että näillä vire-vertailu-sivuilla jne. mielipiteeseen vaikuttaa kovasti se kumpaa kuunnellaan ensin ja onko juuri ennen vertailua kuunneltu muuta musiikkia (ja kummassa vireessä).

Mitä tarkottaa että biisi menee binääreissä?

[q]Tyranoid, 2.12.2009 00:13:
Mitä tarkottaa että biisi menee binääreissä?
[/q]

Örh .. Viritys siis menee binäärissä, ei itse biisi :D

[q]flatstick, 1.12.2009 23:24:
...liittyen pythagoralaiseen viritykseen (luonnonmukainen viritys, perustuu kvinttiympyrään). Mut ostamassa vai missä se sun viissenttinen on?
[/q]
pythagoraan viritys ei ota kantaa siihen mihin A viritetään, siinä on kyse vain sävelien keskinäisistä taajuuksien suhteista.

[q]Itse tykkään kovasti A=432Hz virityksestä, ylä- ja alasävelet kuulostavat rikkaammille,
biisi on harmonisempi ja menee mukavasti binääreissä ja on muutenkin enemmän luonnonmukaisempaa mallinta. Eikä sitä tarvitse luukuttaa ollenkaan niin kovaa kuin 440Hz virityksellä, joka on varsin mielenkiintoinen aspekti. :)
[/q]
kuinka iso osa tosta tuntemuksesta tulee pelkästään siitä et tiedät kuuntelevas biisiä joka on viritetty noin? siinä kun ei oo mitään muuta eroa kuin jokainen sävel on -31.8 senttiä alempana kuin normaalisti.

[q]flatstick, 2.12.2009 00:17:
Viritys siis menee binäärissä, ei itse biisi :D
[/q]
okei, yritetäänpä: binääri on lukujärjestelmä jossa luvut esitetään kahdella eri merkillä. täten esimerkiksi binäärin 100 on kymmenlukujärjestelmässä 4 (0, 1, 10, 11, 100). binäärilukujono 1, 10, 100, 1000, 10000 on sama kuin 2^0, 2^1, 2^2, 2^3, 2^4 ja desimaaleissa vastaava on 1, 2, 4, 8, 16. tätä voidaan jatkaa vähän pidempäänkin: 32, 64, 128, 256, 512, 1024, 2048... missä ton 432 pitäis olla ja miten se on sen enempää binääriä kuin mikä tahansa muukaan numero? se että alempien oktaavien A-sävelen taajuus säilyy kymmenjärjestelmässä kokonaislukuna matalammalle kuin 440hz-virityksessä ei ole mitenkään erityistä ja vaikka A viritettäisiin 512 hertsiin jotta joku miinuskutosoktaavin A ois tasan 1hz, se ei ois silti mitään muuta käytännössä kuin biisin transponointia eikä noi luvut kiinnosta itseisarvoltaan ketään. 432 on binäärinä sit muuten 110110000.

saat ihan rauhassa fiilistellä biisejä jos niissä jotain erityistä eroa kuulet, mut jätetäänhän toki noi hatusta vedetyt irrationaaliset perustelut sinne (folio)hattuun.

[q]jakke, 2.12.2009 01:36:
---
saat ihan rauhassa fiilistellä biisejä jos niissä jotain erityistä eroa kuulet, mut jätetäänhän toki noi hatusta vedetyt irrationaaliset perustelut sinne (folio)hattuun.
[/q]

Kiitti hei luvasta. Ja niin, A432Hz virityksellä 1Hz on C, samoin kuin 256Hz..
Mut oikeesti, kyse koko hommassa on nimenomaisesti siitä kumpi kuulostaa paremmalta.
Sä et edes puuttunu viel ylä/alasäveliin etkä äänen sointiväriin :D

[q]flatstick, 2.12.2009 02:26:
Kiitti hei luvasta. Ja niin, A432Hz virityksellä 1Hz on C, samoin kuin 256Hz..
Mut oikeesti, kyse koko hommassa on nimenomaisesti siitä kumpi kuulostaa paremmalta.
[/q]
ehdottomasti onkin, mutta toi matematiikan palvominen on turhaa. tiedät varmaan, että Hz on värähtelyitä sekunnissa ja sekunti on määritelty niinkin monimutkaisesti kuin "9 192 631 770 kertaa sellaisen värähtelyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä". jos ajattelisin niin kuin sä, 9 192 631 770 vaikuttais vähän epäilyttävältä luvulta, miksei esim. 10 miljardia? eikö tolta nyt jo vähän putoa pohja?

[q]Sä et edes puuttunu viel ylä/alasäveliin etkä äänen sointiväriin :D[/q]
välillisesti puhuin sointiväristä ainaki siinä masterointiketjussa kun mainitsin äänentoiston taajuusvasteen ja pari muuta tekijää. sen perusteella mikä tahansa muukin A:n viritys voi kuulostaa joko huonommalta tai paremmalta, riippuen about kaikesta.

harmonisten kerrannaisten miellyttävyyteenkin keksis yhtä lailla jotain järkisyitä, kuten huonolla AD-muuntimella digitoitu ääni tai heikko algoritmi jossain digisynassa ja esim. 243.67hz sahaoscin jakson pituus 44100hz sample ratella ei menis tasan jolloin soundiin vois tulla jotain säröjä ja 432hz:n viritys kuulostais sen takia paremmalta kun tota säröä ois vähemmän. en kuitenkaan usko et siitä on kyse koska kuten JussiSkin totes toisessa ketjussa niin suurimmassa osassa musasta (poislukien siis joku piereskelyelektro) on äänissä aina detunea ja huojuntaa ja akustisetkaan soittimet ei pysy täysin kellontarkasti samassa vireessä.

[q]jakke, 2.12.2009 03:06:

ehdottomasti onkin, mutta toi matematiikan palvominen on turhaa. tiedät varmaan, että Hz on värähtelyitä sekunnissa ja sekunti on määritelty niinkin monimutkaisesti kuin "9 192 631 770 kertaa sellaisen värähtelyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä". jos ajattelisin niin kuin sä, 9 192 631 770 vaikuttais vähän epäilyttävältä luvulta, miksei esim. 10 miljardia? eikö tolta nyt jo vähän putoa pohja?
[/q]

Ainoa asia mistä mä tykkään on se, että matematiikalla yritetään kuvata/mallintaa luonnollisia asioita. Se mikä näiden asioiden keskinäinen suhde on, on mielestäni mukavaa ja samaan on mukavaa pyrkiä.

[q]
---
Sä et edes puuttunu viel ylä/alasäveliin etkä äänen sointiväriin :D
---

välillisesti puhuin sointiväristä ainaki siinä masterointiketjussa kun mainitsin äänentoiston taajuusvasteen ja pari muuta tekijää. sen perusteella mikä tahansa muukin A:n viritys voi kuulostaa joko huonommalta tai paremmalta, riippuen about kaikesta.
[/q]

Mut susta ei siis ole nyt tekee jotain biisiä tuplasokkotutkimukseen? :D

[q]flatstick, 2.12.2009 03:14:
Ainoa asia mistä mä tykkään on se, että matematiikalla yritetään kuvata/mallintaa luonnollisia asioita. Se mikä näiden asioiden keskinäinen suhde on, on mielestäni mukavaa ja samaan on mukavaa pyrkiä.
[/q]
se on kyl mukavaa, mutta ei pidä yrittää väkisin. noi 432-hypettäjät on huomannu pari jotain kivaa juttua mut sit se on pitäny viedä niin pitkälle et jostain täysin yhdentekevistä asioista tehdään suuria ja otetaan mukaan jotain omaan tarkotukseen sopivasti pyöristettyjä lukuja joilla ei oo minkäänlaista vakioarvoa jotta koko homma ois edes mielekästä.

[q]Mut susta ei siis ole nyt tekee jotain biisiä tuplasokkotutkimukseen? :D[/q]
en koe että se ois järkevää, koska eron kuulee ja meillä kummallakin on omat teoriansa ja mielipiteensä joka vaikuttais arviointiin.

voivoi

[q]jakke, 2.12.2009 03:21:
---
flatstick, 2.12.2009 03:14:
Mut susta ei siis ole nyt tekee jotain biisiä tuplasokkotutkimukseen? :D

---

en koe että se ois järkevää, koska eron kuulee ja meillä kummallakin on omat teoriansa ja mielipiteensä.
[/q]

Mikä sun pointti sit oli ylipäätänsä kirjoittaa asiasta? :D

[q]flatstick, 2.12.2009 03:38:
Mikä sun pointti sit oli ylipäätänsä kirjoittaa asiasta? :D
[/q]
debunkata toi typerä numeroiden palvominen ja kehottaa keskittymään niihin asioihin joilla on merkitystä ilman mitään turhaa hypeä.

[q]jakke, 2.12.2009 03:41:
---
flatstick, 2.12.2009 03:38:
Mikä sun pointti sit oli ylipäätänsä kirjoittaa asiasta? :D

---

debunkata toi typerä numeroiden palvominen ja kehottaa keskittymään niihin asioihin joilla on merkitystä ilman mitään turhaa hypeä.
[/q]

Ja kyse oli jengin mielipiteestä kumpi kuulostaa paremmalta, miksi siis edes lähtee suoraan offtopic debunkkaamaan, sitä voi tehdä muilla foliohattufoorumeil :D
Mut anna se viissenttises vaikka tästä: kumpi sun mielestä kuulostaa mukavammalle: se, että CDEFGAB voidaan mitata täysissä hertseissä (ja siis hertsihän on yksi sykli per sekunti tässä yhteydessä), vai että mukaan tulee desimaaleja (eikä pyöreitä syklejä vaan rikottuja)? :)

[q]flatstick, 2.12.2009 03:46:
Ja kyse oli jengin mielipiteestä kumpi kuulostaa paremmalta, miksi siis edes lähtee suoraan offtopic debunkkaamaan, sitä voi tehdä muilla foliohattufoorumeil :D
[/q]
koska ton foliohattuilun debunkkaaminen ei poissulje mielipiteitä tai niiden arvoa. väärät perustelut mua tässä enemmän hämää ja koitin lähteä hakemaan jotain loogisia ja järkeviä syitä miksi A432hz vois joissain tapauksissa kuulostaa paremmalta.

[q]kumpi sun mielestä kuulostaa mukavammalle: se, että CDEFGAB voidaan mitata täysissä hertseissä (ja siis hertsihän on yksi sykli per sekunti tässä yhteydessä), vai että mukaan tulee desimaaleja (eikä pyöreitä syklejä vaan rikottuja)? :)
[/q]
440 hertsin A ei kuulosta mun korvaan yhtään sen erityisemmältä kuin seuraavan oktaavin C (523.251hz). kokonaislukujen palvominen on muutenkin taajuuksien kanssa tyhmää koska korva aistii taajuudet logaritmisesti, ja kun mennään sopivan matalalle niin yhden hertsin hyppy voi tarkottaa puolisävelaskeleenkin eroa, ja niitä on sit vaikea työntää mihinkään järkevään asteikkoviritykseen.

12-nuottinen tasaviritys (equal temperament) on oma suosikkini, lähinnä varmaankin sen yleisyyden takia. jos mun pitäis valita käytänkö tasaviritystä kokonaislukutaajuuksiin pyöristäen vai desimaaliluvuilla, valitsisin ihan ehdottomasti desimaaliluvut niiden tarkkuuden takia. kuuntelen musaa joskus vähän nollapitchistä ohi huvikseni ja joku biisi voi vaikka levyjä soittaessa hyvinkin soida niin, että sen A on 432hz, mutta en mä siitä välitä. itse taajuuksien numeraalisille arvoille en anna pätkääkään itseisarvoa, mä kuuntelen vain musiikkia.

[q]flatstick, 2.12.2009 03:46:
CDEFGAB voidaan mitata täysissä hertseissä (ja siis hertsihän on yksi sykli per sekunti tässä yhteydessä), vai että mukaan tulee desimaaleja (eikä pyöreitä syklejä vaan rikottuja)? :)
[/q]

Et siis vieläkään tajua? Hertsi on yhtä kuin x määrä värähtelyjä sekunnissa. Sekunti taas on täysin ihmisen keksimä käsite, se ei palaudu millään tavalla mihinkään luonnonilmiöön. (Cesium-määritelmä on tietenkin jälkikäteen keksitty, alunperin sekunti perustuu käsittääkseni jonnekin babylonialaisten/assyrialaisten tms. ajanlaskusysteemeihin, ja niissä käytetttyyn 60-järjestelmään. En muista, googlatkoon ken jaksaa.)

Jos joskus historiassa olisikin päätetty, että minuutissa onkin vaikka 50 sekuntia, olisivat CDEFGAB:n täydet hertsit aivan muualla, ja hihhulit palvoisivat pyhänä virityksenä jotain ihan muuta lukua kuin 432 Hz (joku muu saa laskea, mitä).

[q]Tyranoid, 2.12.2009 09:43:
---
flatstick, 2.12.2009 03:46:
CDEFGAB voidaan mitata täysissä hertseissä (ja siis hertsihän on yksi sykli per sekunti tässä yhteydessä), vai että mukaan tulee desimaaleja (eikä pyöreitä syklejä vaan rikottuja)? :)

---


Et siis vieläkään tajua? Hertsi on yhtä kuin x määrä värähtelyjä sekunnissa. S
[/q]

Opettele lukemaan :D 1Hz = 1 sykli per sekunti. 2Hz = 2 sykliä per sekunti. Tässä vitun yhteydessä :D Voin mä sulle antaa radiaaneissakin noita lukemia jos haluat :D

Oooh.. Mitä tulee muuten noihin sun sekuntimääritelmiin, niin lopeta jeesustelu. Säkin käytät bpm-määritelmää. Perustuu siis aika pitkälti astrologiaan..

Noniin tytöt ja pojat,

Loz intterwebzis on hirveästi juttua, että A-440Hz viritys on Göbbelsin kosto haudan takaa ja että pitäisi siirtyä harmonisempaan A-432Hz viritykseen. Mitä mieltä te olette? Kuukkeli huutamaan leipää! Kukapa lähtisi joutessaan vääntämään biisin ja tekisi virallisen klabbarituplasokkotutkimuksen gallupilla asiasta? Pitääkö tässä perkele lähteä studiolle? :D

Sivustot tulevat olemaan näiden välimaastossa

http://www.schillerinstitute.org/
http://www.mtvdance.com/philoscience/432page.html
http://www.omega432.com/music.html