432Hz vs 440Hz konemusiikissa
[q]flatstick, 4.12.2009 01:24:
---
Paljos pannaan vetoa? 432 kuulostaa luonnollisemmalle kuin 440. E != I.
[/q]
Erotat sitten varmasti myös 432,1Hz 432Hz:sta melko hyvin, koska se ei ole enää "binäärisesti" jaollinen? :)
[q]jakke, 3.12.2009 15:14:
---
DJ Rx, 3.12.2009 09:12:
Yritän tässä just pähkiä et miten saan 446Hz vireessä olevat orkesteri samplet soimaan hyvin 440Hz vireessä olevien logicin samplebankin sämplejen kanssa PRKL. Jos jollain on jotain hyviä idiksiä ton laskennallisen vireen laskemisen ja samplejen pitchaamisen sijaan ni otan niitä mielellään vastaan
---
miksei 23.4 sentin finetuneruuvaus kelpaa?
[/q]
noku kokeilin, ei tullu hyvä >:/
ku lukee tätä keskustelua, niin uskoisin, että on hieman jo eksynyt raiteiltaan... tai ainakin varsinaisesta aiheesta mitä aiheen aloittaja tarkoitti keskusteltavan... tai sit se on vaan niin, että pakka on levinny käsiin, kuten kaikissa muissakin keskusteluissa tuppaa käymään klubbarissa. 
Kun kuunteli esimerkkipiisiä noilla kahella eri vireellä, niin kyllä tuo 432 o mukavempi :)
Muuten sitte ihan vitun sama ei niitä erota jos ei kiinnosta kthxbye nyt alkoon >>>
[q]DJ Rx, 4.12.2009 08:29:
---
jakke, 3.12.2009 15:14:
---
DJ Rx, 3.12.2009 09:12:
Yritän tässä just pähkiä et miten saan 446Hz vireessä olevat orkesteri samplet soimaan hyvin 440Hz vireessä olevien logicin samplebankin sämplejen kanssa PRKL. Jos jollain on jotain hyviä idiksiä ton laskennallisen vireen laskemisen ja samplejen pitchaamisen sijaan ni otan niitä mielellään vastaan
---
miksei 23.4 sentin finetuneruuvaus kelpaa?
---
noku kokeilin, ei tullu hyvä >:/
[/q]
No eiks toi nyt korvakuulolla pitäs mennä? Tuneet siniaaltoo vasten niin kauan että kuulostaa hyvältä :]
Ei mulla nyt tähän mitään tärkeetä mutta satuin vaan löytämään linkin joka sopii yhteen valintaan vastaus osiossa... http://helvetin16.com/666/images/foliohattu.jpg
Mä myin foliohattuni 5e:llä stadissa jollekin spuudulle.
Mut entäs sit fraktaaligeometria ja musiikki?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC53384/
Tässä suora pdf
Nyt olis jo neljä vallan loistavaa attribuuttia jolla saa seksikkään kuuloisen biisin:
1. A432Hz
2. Doorinen moodi
3. Biisin rakenne ylläolevan tutkimuksen mukainen.
4. Hyvä tuottaja :D
5 Masterointivaiheessa Haas ja out-of-stereo -trikit stereokuvan le(i)vitykseen!
Jos menis taittelee lisää foliohattui.
[q]flatstick, 1.12.2009 23:24:
---
Tämä on kanssa mainio video.
[/q]
TODELLA mielenkiintoinen linkki!
http://www.stuart-mitchell.com/rosslyn.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Rosslyn_Chapel
'Musical' boxes
Among Rosslyn's many intricate carvings are a sequence of 213 cubes or boxes protruding from pillars and arches with a selection of patterns on them. It is unknown whether these patterns have any particular meaning attached to themmany people have attempted to find information coded into them, but no interpretation has yet proven conclusive.
One recent attempt to make sense of the boxes has been to interpret them as a musical score. The motifs on the boxes somewhat resemble geometric patterns seen in the study of cymatics. The patterns are formed by placing powder upon a flat surface and vibrating the surface at different frequencies. By matching these Chladni patterns with musical notes corresponding to the same frequencies, the father-and-son team of Thomas and Stuart Mitchell produced a tune which Stuart calls the Rosslyn Motet.[6]
Vasta hiljattain törmännyt aiheeseen..
http://www.ted.com/talks/view/id/626
http://en.wikipedia.org/wiki/Cymatics
bonarina Yle:ltäkin tänä vuonna tullut dokumentti:
Music Instinct:
http://www.pbs.org/wnet/musicinstinct/
In the beginning was sound
Aiheeseen liittyen taajuuksista, valoaallotkin ovat taajuuksia mitä olen kuvaajaystävän kanssa jutellut. Kertokaa tietämättömälle miksi painofirmat käyttää CMYK:iä kun taas webbigrafiikka tehdään RGB:llä? Eikö kummallakin ympyrällä päästä samoille aallonpituuksille? Eikö kyse ole loppujenlopuksi vain siitä mikä näyttää parhaalta lopputuloksessa?
Harmonisissa kerrannaisissa on olemassa kahdenlaisia yläsäveliä: Fundamentaalisia ja harmonisia. Fundamentaaliset muodostuvat kvintistä ja oktaavista, kun taas harmoniset tulevat parhaiten esiin terssistä, kvartista, sekstistä ja septimistä. Luulen että tuo Kilobitin mainitsema heleyskilpailu syntyy juurikin fundamentaalisten yläsävelien sointien maksimoinnista.
RX onko sulla uusin Melodyne? Sillä luulisi voivan lukea orkesterien erilliset soinnit omiksi sävelikseen ja sitä kautta virittää kohdilleen.
[q]Miika, 28.4.2010 02:26:
Aiheeseen liittyen taajuuksista, valoaallotkin ovat taajuuksia mitä olen kuvaajaystävän kanssa jutellut. Kertokaa tietämättömälle miksi painofirmat käyttää CMYK:iä kun taas webbigrafiikka tehdään RGB:llä? Eikö kummallakin ympyrällä päästä samoille aallonpituuksille? Eikö kyse ole loppujenlopuksi vain siitä mikä näyttää parhaalta lopputuloksessa?
[/q]
http://www.volantis.fi/sivut/color-frame.html
tjeu: Subtraktiivinen & additiivinen värinmuodostus
Meni pannu jumiin ku tätä luki klo 4:43
Jatkakaa...
[q]flatstick,
Nyt olis jo neljä vallan loistavaa attribuuttia jolla saa seksikkään kuuloisen biisin:
1. A432Hz
2. Doorinen moodi
3. Biisin rakenne ylläolevan tutkimuksen mukainen.
4. Hyvä tuottaja :D
5 Masterointivaiheessa Haas ja out-of-stereo -trikit stereokuvan le(i)vitykseen!
[/q]
Siihen tarvita ku neljä sointua
[q]Damien, 6.5.2010 05:31:
Siihen tarvita ku neljä sointua
[/q]
Joka on vaan lyhennetty Pachelbelin kaanoni:
http://www.youtube.com/watch?v=JdxkVQy7QLM
The original one hit wonder.
(plus että toi vitsikin on apinoitu ja vielä huonommin) :(
Luin koko langan tänään, vauhditti työpäivän kulkua kummasti. Hyvää tiedettä, jatkakaa näin _b
Kommentoisiko joku mun henkilökohtaisista foliohattujeesuksista seuraavat linkit kans läpi?
http://www.smphillips.8m.com/the-seven-musical-scales.html
http://www.lvl39.com/forums/amateur-articles/1990-secrets-fibonacci-taste-whats-come.html
en jaksa lukee koko threadia tai kattoo linkkejä, joten voiko joku tiivistää vastauksen kysymykseen: Onko jollain luotettavalla tieteellisellä tutkimuksella (suuri otos, tuhansia testejä, mielellään vähintään kymmenille ihmisille) todettu, et kaksi täsmälleen samaa biisiä tehtynä noilla eri virityksillä (mielellään konemusa, koska voi olla vaikee livettää kaksi täysin samanlaista settiä, mutta syntikoista on helppo laskea viritystaajuutta), niin toinen niistä kuulostaisi keskimäärin miellyttävämmältä kuin toinen?
En ehkä silti tekisi 432, niin kauan ku 98% biiseistä on 440hz vireessä. Olisi ikävä jos oma biisi on epävireessä edelliseen biisin nähden (tosin epävireeseen se menee anyway, jos DJ alkaa vääntämään pitch-slideriä =D)
En ehkä silti tekisi 432, niin kauan ku 98% biiseistä on 440hz vireessä.
Hienoa ajatuksenkulkua. Jos 99% porukasta hakkaa päätä seinään, ni kyl sunkin on pakko tehdä perässä? Onhan sekin päänkäyttämistä :D
Sisälukutaito ja varsinkin rivien välistä lukeminen saattais ehkä valaista ko. virityksen geometristä suhdetta vinosuunnikkaan (tai siis, jossa on kolme eripituista, toisiaan vasten kohtisuorassa olevaa akselia) muodossa olevaan dodekaedriin (ja termistö on hukassa, rhombic dodecahedron hakusessa.) .. EJEU, väittävät jopa itse maailmankaikkeuden olevan kyseisenmuotoinen. Eikös olisikin hienoa ja hilpeää että ääni resonoisi mukavasti fundamentaalisen alkunsa kanssa? Itselleni musiikki lähinnä edustaa yhtä tapaa kuvata todellisuutta - samalla lailla kuten matematiikka tai filosofia ... Joitain asioita ei vain ole mahdollista määritellä - ne pitää kokea. Jos nämä asiat olisi mahdollista määritellä täydellisesti, ei niitä tarvitsisi kokea (kokemus on se puuttuva osa määrittelyä enihuu). Tuo 432hz viritys kuitenkin vie lähemmäs tuota päämäärää (symmetriaa ja harmoniaa), jota ei koskaan kuitenkaan voida saavuttaa. Get it?
http://www.sciencedaily.com/releases/2008/04/080417142454.htm
...
Visuaalisesti asian voisi esittää vaikkapa seuraavalla stereokuvaparilla
(jos osaat katsoa noita stereonäköäsi hyväksikäyttäen):
http://home.comcast.net/~eswab/images/hcenv2.gif
.. Ei olis ollenkaan mukavannäköistä, jos monitahokkaan kärjet eivät olisi yhteydessä toisiinsa noin symmetrisesti :) On hyvä että musiikissa on särmää, muttei liikaa -- se 8Hz ero vaikuttaa aika paljon ;)..
1 .. onko meillä nyt sama näkökulma asiaan? :) Kyse on siis äänen rationaalisesta trigonometriasta. Jälleen visuaalinen vertauskuva: väitän, että oheisessa kuvassa lukee 432Hz hyvin isoilla kirjaimilla. Lisäksi kuva vaikuttaa olevan satunnaisista pisteistä muodostunut. Analogisesti ajateltuna jokainen, joka väittää, ettei 8Hz:lla olisi mitään väliä ja 440Hz on parempi, näkee kuvassa pelkän satunnaispistekuvan eikä voi käsittää että kuvassa todellakin lukee 432Hz.
En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö päällä kykenisi pääsemään betoniseinästä läpi, mutta miksi tehdä niin, kun on olemassa sofistikoituneempiakin työvälineitä...?
... Ja nyt menen taittelemaan lisää foliohattuja. Pakkasta luvassa :0)
Menee täysin ohi aiheen, mutta tässä on vallan mainio aaltosimulaatiosofta. Ehkäpä saamme kuulla Sir Henry Ristin psyykettä vatkaavan syväluotaavan anaalyysin aiheesta (kabinetit liittyvät oleellisesti tuohon aiheeseen..)
Aalloista yms foliohattuilusta lisää @ http://www.glafreniere.com/matter.htm - ylläolevasta ohjelmasta sivustolla todetaan seuraavasti:
In a near future, those wave simulators will become a must for opticians and acousticians. It is indeed a powerful laboratory allowing one to observe and study all wave phenomena. I am quite sure that it will especially become unavoidable for studying matter waves. It is a well known fact that matter exhibits wave properties. In spite of that, up to now, very few people realized that matter waves cannot be just an analogy. Waves are waves. Here, one is dealing with standing waves, wave fronts, amplitude, frequency, wavelength, interference patterns, and so on. The goal is to show that regular waves can have some influence on spherical standing waves. Thus, considering that the electron is a pulsating wave center, two of them put together are surely capable of influencing each other. This is all about Newton's action and reaction law.
Aihetta sivuaa seuraava oiva kirja - suosittelen lainaamaan ja lukemaan:
Lehtiranta, Erkki - Musiikin korkeammat oktaavit - ääni ja musiikki meissä ja maailmankaikkeudessa. ISBN 952-5422-14-3