Köyhän dj:n vaihtoehdot: CDR / Halpahylly
Itsehän kuulun niihin jotka vastustaa mp3:sten / cdr:ien soittamista.
Dj kuitnekin määritellään pitkälti levykokoelmallaan eikä pelkästään
soittotaidolla (joka onkin 5% koko paskasta) ja sitten tietty se
hankalin osa eli samantyylisten biisien sovittaminen setiksi. Nyt kun
klassikot tapetaan mp3:silla (tekemällä niistä semmosia, että kaikilla
no samat levyt) voidaankin suuntautua edelleen sihen, kannattaako
bileisiin edes mennä kuntelemaan samaa paskaa kerrasta toiseen.
Ennen levyjen hankala saaminen ja rahantiukkuus ehkä ajoi
ihmisiä jopa laatutietoisempaankin ostamiseen. (toki mp3 aikakaudella,
on helpompi jo ennen kauppaan menoa tiputtaa pitkä liuta
levistä mitä ei kannata ostaa).
Mutta loppujen lopuksi se on ihan sama millä soittaa. Kunhan
musiikki on hyvää. Promoottorina (jos olisin) en kuitenkaan katsoisi
pitkällä hyvää pelkästään cdr/mp3:sia soittavia dj:tä.
Itselleni levjen kerääminen on kuitenkin isompi osa koko hommaa
kun itse levyjen soitaminen.
-- xybo
miksi freestylessä?
saahan niitä cdr-levyjä soittaa, kunhan niille poltettu matsku on joko omaa
tai muuten vain luvanalaista. esim ultrasuperharvinainen vinyyli, jonka ei
halua kuluvan laisinkaan (?).
mistään warerellusta ei audiolevyä tehdä julkisiin tarkoituksiin.
V*ttu mitä bullshittii !
Jos levyjä soitetaan yleisölle tai niistä tehdään Mix CD "yleiseen" jakoon,
niin silloin levyt joko ostetaan tai saadaan promona !
Parempi ehkä jättää sanomatta ne sanat jotka
haluaisin osoittaa niille joiden käytäntö on toisenlainen..
CDR:riä saa soittaa keikoilla / laittaa mixauksiin jos:
1. Olet saanut kyseisen biisin suoraan tuottajalta / remixaajalta
2. olet ostanut biisin mp3-muodossa jostakin mp3-kaupasta
3. Olet tehnyt kyseisen biisin / remixin.
Kaikki muut cdr-tapaukset ovat huomattavan paheksuttavia ja epäeettisiä. Jos ei ole varaa ostaa levyjä niin älä soita niitä. Ei ruokaakaan kaupasta oteta vaan mukaan kun ei ole varaa maksaa.
Nyt kun
klassikot tapetaan mp3:silla (tekemällä niistä semmosia, että kaikilla
no samat levyt) voidaankin suuntautua edelleen sihen, kannattaako
bileisiin edes mennä kuntelemaan samaa paskaa kerrasta toiseen.
Periaatteessa tämän voisi kääntää toisinkin päin: jos kaikilla on mahdollisuus päästä käsiksi kaikkeen musiikkiin, deejiit joutuvat entistä enemmän panostamaan soittamiensa biisien laatuun erottuakseen massasta. Kun kaikilla on kaikki hittibiisit, joutuu näkemään vähän vaivaa löytääkseen niitä vähän erikoisempia kappaleita, jotka ehkä ovat menneet muilta ohi. Aina on ihmisiä, joille riittävät valmiiksinauretut ratkaisut (eli ne hittibiisit), ja jotka eivät viitsi kaivaa pintaa syvemmältä.
Tämä erikoistumisen merkitys pätee mielestäni myös siinä tuettavammassa lähestymistavassa (= biisit ostetaan rahalla kaupasta); vaikka esim. itse ostan suurimman osan levyistä kaupoista joita käyttää aika moni muukin, niin ei minulla ainakaan ole sitä ongelmaa että samat rieskat löytyisivät liian suuressa määrin kaikkien muidenkin pakeista.
Voin sanoa omasta puolestani, että soitan silloin tällöin keikoilla myös waretetuista mp3:sista tai kavereilta lainatuista levyistä poltettuja CD:itä (tyypillisesti maksimissaan 2-3 tällaista biisiä per ilta). Kyseessä ovat tällöin biisit, joita on oikeasti lähes mahdotonta saada hankittua millään edes etäisesti järkevällä rahasummalla. Tällaiset biisit hankin laillisina julkaisuina aina kun vain vastaan tulee eBayn yms. ulkopuolella, mikä ei valitettavasti ole kovin yleistä.
En tunne tästä minkäänlaista huonoa omatuntoa. Kulutan kuukausitasolla levyihin keskimäärin 400 euroa joten en koe olevani mikään artistin pahin riistäjä varsinkin kun siis kyseessä ovat biisit joita ei ole saatavilla normaaleista levykaupoista.
Sinänsä vaikka joku soittaisi 100% waretettuja levyjä, ei se tekisi hänestä mielestäni sen huonompaa DJ:tä, mahdollisesti päin vastoin (tarkoitan siis sitä että jos tällä keinolla saisi hoidettua laajemman levykokoelman kuin mikä muuten olisi mahdollista, sehän vain laajentaa DJ:n mahdollisuuksia). Moraalitonta ja tuomittavaa se silti ehdottomasti on, ainakin sikäli kun kyseessä ovat levyt jotka olisi mahdollista hankkia rahalla kaupasta (voin jotenkin kuvitella todella obskyyreihin levyihin keskittyneen soittajan jonka materiaalista olisi äärettömän harvoin mitään saatavilla edes eBayssä ym., jonka kohdalla mielestäni tällainen menettely olisi OK).
Yleisesti ottaen myös kaikki vastaan tulleet tapaukset jotka soittavat pääasiassa tai edes suurelta osin poltettuja CD:itä (enkä siis puhu nyt artisteilta saaduista CD-R:istä) ovat olleet todella paskoja DJ:tä jotka soittavat mielikuvituksetonta huttua. Nämä asiat eivät siis uskoakseni johdu toisistaan mutta niille löytyy yhteisiä selittäviä tekijöitä, kuten haluttomuus tosissaan panostaa soittamiseensa.
Mulle iso osa levyjen keräilyn viehätystä on nimenomaan se fiilis, kun saa kauan metsästetyn hyvässä kunnossa olevan levyn käsiin. Mä en sais millään samoja kiksejä waretetusta biisistä, vaikka itse musiikki onkin samaa kuin alkuperäiselläkin levyllä.
Julkaistun biisin warettaminen on loppupeleissä varastamista. Sitäpaitsi hyvä biisi on kuitenkin helposti sen 10e:n arvoinen.
Itse olen samalla kannalla tassa asiassa kuin xybo, sonni ja homegrove. Rupee pistaan vihaksi kun on vuosien varrella pistellyt rahaa aika prkl:sti levyihin ja sit tulee joku n00b-wannabe-peelo joka soittelee harvinaisuudet/erikoisuudet/kaikki jostain p2p:sta waretetuista mp3:sta.
Ei ruokaakaan kaupasta oteta vaan mukaan kun ei ole varaa maksaa.
miksei
"Property is theft"
Pierre-Joseph Proudhon
CDR:riä saa soittaa keikoilla / laittaa mixauksiin jos:
1. Olet saanut kyseisen biisin suoraan tuottajalta / remixaajalta
2. olet ostanut biisin mp3-muodossa jostakin mp3-kaupasta
3. Olet tehnyt kyseisen biisin / remixin.
Mun mielestä sä kiteytit tän erinomaisen hyvin.
Topicin vois muuten siirtää pois Freestylestä.
Topicin vois muuten siirtää pois Freestylestä.
Hemmetti, mä en tajunnutkaan, että tää on Freestylessä.
Periaatteessa Freestyleen perustettuja topiikkeja ei siirretä, mutta tässä tapauksessa säännöksestä poikkeaminen lienee perusteltua. Siirretään siis.
Entäs bootlegit?
Eli jos otetaan tarkastelun alle kaupallisesti julkaistu kappale, josta joku on tehnyt hyvän remixin, muttei ole saanut tätä julkaistuksi (itselleni mieleen tulevat tähän hätään ainakin Britney Spears - Breathe on me (James Holdenin remiksit) sekä Evanescence - Hello (Trifactor vs Gabriel & Dresden bootleg)), onko tällaisen kappaleen soittaminen julkisesti (tai laittaminen mixtapeen) mielestänne moraalisesti tuomittavaa? Laillistahan se ei ole.
Henkilökohtaisesti rinnastaisin tämän sellaiseen tilanteeseen, jossa julkaistussa kappaleessa on 'clearaamattomia' sampleja: käytännön haittaa ei tule millekään taholle, enkä toki tällöin tuomitse tiskijukkaa joka tällaisen laulun laittaa julkisesti soimaan.
"Property is theft"
Pierre-Joseph Proudhon
Köyhän lehmäpaimenen suusta tuo kuulostaa lähinnä katkeralta tilitykseltä elämän julmuudesta.
"Property is theft"
Pierre-Joseph Proudhon
Köyhän lehmäpaimenen suusta tuo kuulostaa lähinnä katkeralta tilitykseltä elämän julmuudesta.
Mutta enhän minä ole ollut koskaan lehmäpaimenen enkä tule varmaan olemaankaan.....
:)
Eli jos otetaan tarkastelun alle kaupallisesti julkaistu kappale, josta joku on tehnyt hyvän remixin, muttei ole saanut tätä julkaistuksi (itselleni mieleen tulevat tähän hätään ainakin Britney Spears - Breathe on me (James Holdenin remiksit) sekä Evanescence - Hello (Trifactor vs Gabriel & Dresden bootleg)), onko tällaisen kappaleen soittaminen julkisesti (tai laittaminen mixtapeen) mielestänne moraalisesti tuomittavaa? Laillistahan se ei ole.
Mun mielestäni tässä menee raja siinä, että miten tuota on levitetty. Jos remixin tekijä on sen laittanut vapaasti levitykseen niin senkus soitat. Mutta jos remixin tekijä on jakanut sitä muutamia kappaleita promoina, joista joku on laittanut sen warena eteenpäin niin en itse en kyllä silloin soittaisi.
Waren soittamisen näen itse kyllä tuomittavana. Vaikka CDR-levyjä on omassa pakissa useita niin ne on kaikki joko promoja, netistä digitaalisesti ostettuja tai sitten originaali löytyy vinyylinä.
Waren soittamisen näen erityisen tuomittavana silloin, kun soitellaan pelkästään ja aina näitä uusimpia hittejä. Ts. joka keikalle imuttelee ne tuoreimmat promot, joita ei vielä edes kaupasta saa. (Tuskin näin sentään kukaan ainakaan Suomessa tekee)
"Property is theft"
Pierre-Joseph Proudhon
Köyhän lehmäpaimenen suusta tuo kuulostaa lähinnä katkeralta tilitykseltä elämän julmuudesta.
Mun korvaan se kuulostaa vähän samanlaiselta epälogiikalta kuin anarkistiangstiteinien 'luokkasota'-kyltit aina linnan juhlien aikoihin. :p Jos haluaa siivun yhteiskunnan herkuista niin yhteiskunta täytyy ottaa koko pakettina vastaan. Jos ei osallistuminen kiinnosta niin ainahan voi irtautua koko leikistä.
---
Mutta noista cd:istä. Itse ostan nykyään cd:t äärimmäisiä poikkeuksia lukuunottamatta vain alle 12e hintaan, keltaisesta jäänsärkijästä, alelaareista, käytettynä jne. Yritän tähystää myös cd:itä jotka olivat entuudestaan vain cd-r:nä. Tuon lisäksi on aina kirjastosta lainassa vaihtuvasti kymmenisen cd:tä joita voi diggailla. Halpaa, mutta silti monipuolista.
Kun ei keikkaile niin ei tarvi törsäillä pahemmin. Toisaalta en kyllä pystyisikään törsäilemään vaikka haluaisinkin.
CDR:riä saa soittaa keikoilla / laittaa mixauksiin jos:
1. Olet saanut kyseisen biisin suoraan tuottajalta / remixaajalta
2. olet ostanut biisin mp3-muodossa jostakin mp3-kaupasta
3. Olet tehnyt kyseisen biisin / remixin.
Kaikki muut cdr-tapaukset ovat huomattavan paheksuttavia ja epäeeettisiä. Jos ei ole varaa ostaa levyjä niin älä soita niitä. Ei ruokaakaan kaupasta oteta vaan mukaan kun ei ole varaa maksaa.
näillä säännöillä itsekin leikin tällä hiekkalaatikolla.
Entäs bootlegit?
Eli jos otetaan tarkastelun alle kaupallisesti julkaistu kappale, josta joku on tehnyt hyvän remixin, muttei ole saanut tätä julkaistuksi (itselleni mieleen tulevat tähän hätään ainakin Britney Spears - Breathe on me (James Holdenin remiksit) sekä Evanescence - Hello (Trifactor vs Gabriel & Dresden bootleg)), onko tällaisen kappaleen soittaminen julkisesti (tai laittaminen mixtapeen) mielestänne moraalisesti tuomittavaa? Laillistahan se ei ole.
Henkilökohtaisesti rinnastaisin tämän sellaiseen tilanteeseen, jossa julkaistussa kappaleessa on 'clearaamattomia' sampleja: käytännön haittaa ei tule millekään taholle, enkä toki tällöin tuomitse tiskijukkaa joka tällaisen laulun laittaa julkisesti soimaan.
otit juurikin loistavat kappaleet esimerkin kohteeksi :) james holden itse laittoi saitilleen jakoon remixit britneyn biisistä, joten silloin ainakin allekirjoittanut niitä tilanteen tullen soittaa..
sit taas toi g&d remix evanescencen hellosta.. eiköhän ton bootlegin pihtaamisessa ole joku syy kuitenkin, ettei sitä esim. ole laitetty gabriel & dresdenin saitille jakoon.. joten tällaista kappaletta en ainakaan itse setissä soitttaisi.
Upcoming eventsissä eräässä keskustelussa oli pieni riidanpoikanen, mistä olisi mielestäni aihetta keskustella paremmin - ja muualla.
Ymmärrän kyllä yleisen katkeruuden mp3:sia soittavaa dj:tä kohtaan, mutta tietyssä määrin mp3:sienkin soittaminen on mielestäni suotavaa. Jos vain aidoilla levyillä olisi merkitystä, käytännössä paras dj:hän olisi se jolla olisi eniten pääomaa ostaa uusia levyjä.
Itse olen ratkaissut ongelman lähinnä sillä tavalla, että poltan cdr:lle biisejä, joita ei kertakaikkiaan ole mahdollista saada. Näitä biisejä en ole imuttanut netistä, vaan yleensä olen saanut ne lainaan. Tällaisia levyjä teen noin 5 vuodessa. Levyjen polttamisen jälkeen etsin kuitenkin aktiivisesti aitoja kappaleita.
Pahaa omaatuntoa en pienestä rikkeestäni kanna. Voin siis soittaa - ja myös soitan - mielibiisejäni myös keikalla, ja näin - kuten drS mainitsi - testata kuinka ne toimivat yleisölle.
Suurimman osan levyistä ostelen kuitenkin aitoina, se tuottaa enemmän mielihyvää. Mutta rahatilanteen ollessa se mikä se nyt on, tulee osteltua paljon levyjä levykauppojen halpahyllyistä. Siksi tuleekin nykyään ostettua enemmän cd:itä, koska ne ovat yleensä halvempia kuin vinyylit. Uutta materiaalia ei tietenkään löydy halvalla, mutta ainakin meikäläiselle sopii kaikenmaailman sekalainen huttu, mitä löytyy. Jos olet vaikkapa strickly teknopää, ei tämä tietty onnistu.
Keskustelkaa!