Mensan älykkyystesti

124, 125 ja 154, mutta varsinkin toi ensimmäinen noista iq-testin omista oli imho melko kyseenalainen noiden yleistietokysymysten kanssa, joilla nyt ei imho ole mitään tekemistä varsinaisen älykkyyden kanssa. Se, että tietää kuka oli Britannian pääministerinä 2. maailmansodan aikana ei kyllä mielestäni paljoa sano älykkyydestä :) Ja muuten kun osa sanoista on ainakin englanniksi täysin tuntemattomia.

[q]Riku, 30.3.2006 15:17:
124, 125 ja 154, mutta varsinkin toi ensimmäinen noista iq-testin omista oli imho melko kyseenalainen noiden yleistietokysymysten kanssa, joilla nyt ei imho ole mitään tekemistä varsinaisen älykkyyden kanssa. Se, että tietää kuka oli Britannian pääministerinä 2. maailmansodan aikana ei kyllä mielestäni paljoa sano älykkyydestä :) Ja muuten kun osa sanoista on ainakin englanniksi täysin tuntemattomia.
[/q]

true

varsinkin osiossa: joku on jollekin tämä on sama kuin...

niin tuli kyl sellaista termiä vastaan et sai oikee kunnolla miettiä mitäköhän ne vastais suomessa

[q]Riku, 30.3.2006 10:00:
---
Miika, 29.3.2006 23:12:
Pitääpi kysyä, voikos matikka-älyä stimuloida kuten amfetamiini keskushermostoa? Doupin vaikutuksen alaisena voi luullakseni vaikuttaa huomattavastikin joidenkin asioiden ainakin hetkelliseen oppimiseen ja keskittymiseen.

---
En väitä tutkimustietoa aiheesta omaavani, mutta eiköhän mikä tahansa aivojen sen hetkinen vireystila vaikuta ongelmanratkaisukykyyn. Tiedä sitten kuinka hyvin toimisi ainakaan kaikilla käytännössä, mutta ainakin LSD:stä on mm. toisen käden tietona tullut vastaan useitakin noin vaikuttaneiden tapauksia.
[/q]

Tein selvinpäin testin ehkä puoltoista vuotta sitte, tulos oli 115 muistaakseni. Ja sitte kännipäissäni sama testi, tulos 145.

140 tuli odotin jotain 20 ei kyllä sovi mun kärsivyydelle toi testi

144 tosta iqtest.comin testistä.
Oon menettänyt uskoni noihin testeihin, aina tulee ihan liikaa yläkanttiin olevia tuloksia.

[q]Riku, 30.3.2006 15:17:
124, 125 ja 154, mutta varsinkin toi ensimmäinen noista iq-testin omista oli imho melko kyseenalainen noiden yleistietokysymysten kanssa, joilla nyt ei imho ole mitään tekemistä varsinaisen älykkyyden kanssa. Se, että tietää kuka oli Britannian pääministerinä 2. maailmansodan aikana ei kyllä mielestäni paljoa sano älykkyydestä :) Ja muuten kun osa sanoista on ainakin englanniksi täysin tuntemattomia.
[/q]

Kyllähän tollaset yleistietokysymykset toisaalta mittavaat myös yleistä valveutumista, ts. sitä että vähän seurailee asioita. Tietenkin todellisten tulosten saamiseksi kysymysten pitää olla maa- ja kulttuurikohtaisia.

Kaikkien älykkyystestien ongelma käsittääkseni on se, että ne ovat kovin kulttuurisidonnaisia. Muistaakseni jenkit tekivät joskus 1900-luvun puolivälin paikkeilla älykkyystestejä japanilaisille ja totesivat japanilaisten olevan suorastaan tyhmiä kun käyttivät amerikkalaisia testejään.

Ja älykkyyttähän on montaa lajia. Itse pidin tosta iq-testistä enemmän, koska se ei ollut pelkkää "mikä tästä puuttuu" löpinää. Ja tietty sen takia, että sain paljon paremman tuloksen siitä kuin tuosta Mensan

[q]Annakins, 31.3.2006 11:51:
Kaikkien älykkyystestien ongelma käsittääkseni on se, että ne ovat kovin kulttuurisidonnaisia.
[/q]

No, eikös älykkyyden määritelmäkin ole aika sidottu kulttuuriin, loppujen lopuksi?

[q]sapeli, 31.3.2006 11:53:
---
Annakins, 31.3.2006 11:51:
Kaikkien älykkyystestien ongelma käsittääkseni on se, että ne ovat kovin kulttuurisidonnaisia.

---


No, eikös älykkyyden määritelmäkin ole aika sidottu kulttuuriin, loppujen lopuksi?
[/q]

Näinhän tässä voisi todeta :)

[q]Annakins, 31.3.2006 11:57:
---
sapeli, 31.3.2006 11:53:
---
Annakins, 31.3.2006 11:51:
Kaikkien älykkyystestien ongelma käsittääkseni on se, että ne ovat kovin kulttuurisidonnaisia.
---
No, eikös älykkyyden määritelmäkin ole aika sidottu kulttuuriin, loppujen lopuksi?
---
Näinhän tässä voisi todeta :)
[/q]

Thus, älykkyyttä ei voi mitata objektiivisesti, ja thus, ei ole olemassa objektiivista älykkyyttä. Thus, ketään ei voi sanoa sinänsä tyhmäksi tai älykkääksi: thus, olemme kaikki yhtä älykkäitä?

Voi että tätä humalan juhlaa. *känni* *känni*

[q]Encoder, 31.3.2006 11:46:
144 tosta iqtest.comin testistä.
Oon menettänyt uskoni noihin testeihin, aina tulee ihan liikaa yläkanttiin olevia tuloksia.
[/q]

toi oli jotenkin hölmö testi.. paljon äidinkielellisiä tehtäviä, joissa amerikkalaiset kuulemma on huonoja

[q]hardikaveri, 31.3.2006 12:23:
---
Encoder, 31.3.2006 11:46:
144 tosta iqtest.comin testistä.
Oon menettänyt uskoni noihin testeihin, aina tulee ihan liikaa yläkanttiin olevia tuloksia.

---


toi oli jotenkin hölmö testi.. paljon äidinkielellisiä tehtäviä, joissa amerikkalaiset kuulemma on huonoja
[/q]

Ne verbaalitehtävät tossa testissä on just samanlaisia ku jenkkien lukion huimanvaikeissa loppukokeissa (*justjoo*) eli tyyliin "a kitten is to cat as a puppy is to _______ ..." Mä en oo ikinä oikeen ymmärtäny mitä SAT:ssa oikeen mitataan

Mä oon nyt parin päivän aikana tehny ton High IQ Societyn testin 3 kertaa ja joka kerta tulokset parantuneet. Ekalla kerralla sain 130 ja äsken tuli 143. Lähinnä varmaan sen takia, että ne "valitse seuraava palikka" -jutut on vasta nyt alkaneet avautumaan. Eli harjottelulla saa ÄO:nsä ylös (vertauksena Mensan testistä paljon huonompi tulos..)

[q]sapeli,
Thus, älykkyyttä ei voi mitata objektiivisesti, ja thus, ei ole olemassa objektiivista älykkyyttä. Thus, ketään ei voi sanoa sinänsä tyhmäksi tai älykkääksi: thus, olemme kaikki yhtä älykkäitä?
[/q]
Vaikka ei ole olemassa objektiivisia totuuksia, on ihmisillä olemassa subjektiivisia päätelmiä, jotka perustuvat vaihtelevaan määrään erilaisia huomioituja näkökulmia. Vaikka emme voisikaan sanoa universaalisti, että joku henkilö on objektiivisesti tyhmä tai objektiivisesti älykäs, voidaan sanoa, että jonkun ihmisten osajoukon näkökulmasta joku henkilö on tyhmempi kuin toinen henkilö. Mielestäni voimme tietyn ihmisjoukon sisällä puhua siitä, että joku ihminen on tyhmä mikäli tähän ihmisjoukkoon kuuluvat ihmiset ovat kaikki subjektiivisesti sitä mieltä, että tämä kyseinen ihminen on tyhmempi kuin mitä yksilö pitää riittävän älykkäänä.

Vaikka tämä näkemys ei kaikkien maailman ihmisten mielestä olisikaan korrekti, on tämä ilmaisu kyseisen ryhmän sisällä mielekäs.

[q]siveys, 31.3.2006 14:38:
Vaikka tämä näkemys ei kaikkien maailman ihmisten mielestä olisikaan korrekti, on tämä ilmaisu kyseisen ryhmän sisällä mielekäs.
[/q]

Varmasti älykkäät voi lohduttautua tuohon tulkintaan, ja tyhmät taas voi aina sanoa että suurin osa maailmasta ei jaa heidän kultturiaan, eikä siis myöskään kyseistä subjektiivista viitekehystä

http://www.angelfire.com/linux/caliban/Kirjallisuus.html

"Yleisälykkyys eli g-faktori.....Jos lukuisat erityyppiset testitulokset korreloivat keskenään, ne voidaan selittää pienemmällä tekijöiden määrällä. Jos korrelaatioista paljastuu yhteinen faktori, se tarkoittaa sitä, että jokin yhteinen tekijä on mukana vaikuttamassa kaikkiin testituloksiin.
...
Käsitteellisesti g-faktori ja älykkyys eivät ole tarkkaan ottaen aivan samat, mutta käytännössä tästä erosta ei useinkaan tarvitse välittää
...
Spearmanin mukaan kaikkein g-painotteisimmat testit ovat niitä, jotka vaativat koehenkilöä määrittämään ja huomaamaan suhteita. Jensen painottaa lisäksi mentaalisen käsittelyn merkitystä. Tällöin nousevat esille valinta, päätös, kekseliäisyys ja muut vastaavat tekijät. Myös tehtävän kompleksisuuden kasvaessa sen g-painotteisuus kasvaa rajusti. Itse asiassa Jensenin mukaan paras g:n mittari onkin enemmän testin kompleksisuus kuin sen varsinnainen sisältö. Näin yleisälykkyys, g-faktori, olisi lähinnä kykyä menestyksekkäästi käsitellä ja hallita kompleksisuutta."


Minuutin googletuksella löytynyt teksti suomeksi joka kertoo mistä on suunnilleen kyse. Jos älykkyystesteillä on mitään käytännön merkitystä, on siis pakko olettaa että on olemassa jonkinlaista "yleisälykkyyttä". Ja kyllähän sen huomaa ihan käytännössäkin, että ne ketkä vetää huippupisteitä jostain hyvin kalibroiduista testeitä (esim. toi high iq-testi on perseestä - en ainakaan itse usko että se joka muistaa jonkun historian henkilön on älykkäämpi kuin toinen) on myös suht päteviä ihan muutenkin.

[q]Annakins, 31.3.2006 13:48:
Eli harjottelulla saa ÄO:nsä ylös (vertauksena Mensan testistä paljon huonompi tulos..)
[/q]

Totta, ratkaisumallien opettelulla pisteitä saa nostettua ylöspäin ja sen takia kunnon älykkyystestin teko ei ole helppoa. Parhaimmillaanhan testin tehtävät olisivat testattaville täysin uusia jolloin oikeasti joutuisi käyttämään "spontaania" älykkyyttä. Samalla testistä pitäisi myös sulkea muut "ylimääräiset" vaikuttavat tekijät pois kuten esim. stressinsietokyky (testi ei saisi stressata) ja mahdolliset kulttuurisidonnaiset- ja knoppitietämysasiat.

Harvemmin tulee panostettua nettitesteihin, mutta pitää mainita ainakin yksi mitä tuli joskus selviteltyä eli Sigma-testi . Testi on melko matemaattispohjainen, mutta mukana on myös ihan maalaisjärjellä mietittäviä asioita, esim. miten mittaat reaktionopeuden alle dollarin hintaisella laitteistolla. Vastauksia testiin ei ole julkisesti saatavilla vaan jos haluaa mittauttaa älykkyytensä niin vastaukset lähetetään testin laatijalle joka arvostelee vastaukset (maksaa 120e).

[q]Apo, 31.3.2006 14:58:
---
Annakins, 31.3.2006 13:48:
Eli harjottelulla saa ÄO:nsä ylös (vertauksena Mensan testistä paljon huonompi tulos..)

---


Harvemmin tulee panostettua nettitesteihin, mutta pitää mainita ainakin yksi mitä tuli joskus selviteltyä eli Sigma-testi . [/q]

Ei anna kovin hyvää kuvaa kun ekan kysymyksen kohdalla on jo kielioppivirhe :"12 henkilöä tekee tietyn työn 12:a päivässä. Montako henkilöä tarvitaan tekemään sama työ yhdessä päivässä?"

Eikös oikea muoto olisi 12 päivässä koska "päivässä" 'antaa' sijamuodon?

[q]Annakins, 31.3.2006 15:20:
Eikös oikea muoto olisi 12 päivässä koska "päivässä" 'antaa' sijamuodon?
[/q]

Taitaa olla. Sivuilta löytyy samat testit myös englanniksi jos noi taivutusmuodot iskee pahasti silmään :)

[q]Annakins, 31.3.2006 11:51:
Kyllähän tollaset yleistietokysymykset toisaalta mittavaat myös yleistä valveutumista, ts. sitä että vähän seurailee asioita. Tietenkin todellisten tulosten saamiseksi kysymysten pitää olla maa- ja kulttuurikohtaisia.[/q]Siis toki osittain yhteiskunnallista valveutumista, joka nyt sinänsä usein on seuraamusta älykkyydestä, mutta minä ainakin käsitän älykkyyden lähinnä ongelmanratkaisukykynä yms vastaavana. Jos minun pitäisi varsinainen tieto määritellä johonkin tuollaiseen, niin pistäisin sen enemmin viisaus-käsitteen alle jos jokin pitää valita, tosin kumpikaan noista ei nyt kyllä ihan nappiin osu. Hyvin vaikea minun on mieltää ihmistä vähemmän älykkyyttä omaavaksi sen perusteella ettei tämä tiedä vaikkapa mitä kirjoja kukakin kirjailija on kirjoittanut, ovat nämä sitten klassikkoja tai eivät. Tieto on tietoa, älykkyys on älykkyyttä imho :)

[q]alek száhala, 29.3.2006 00:18:
Kiva vastailla vanhoihin viesteihin. Mutta eiks (karkeasti ja etymologisesti) toi päättelykyky ja tiedon soveltaminen oo just sitä älykkyyttä, ja raaka tieto ja kyky tehdä "järkeviä" päätöksiä viisautta? (goot. witan 'tietää').[/q]

Joo siis juurikin noin. Ei tuossa nyt sit tainnukkaa olla perää tossa vanhassa lausahduksessa, varmaan tarkotin että päättelykyky just on älykkyyttä. tai sit en.

Mä en niin hirveästi luota tähän.. 148