fobiat, pelot & vidun pahat mielenterveysongelmat =D

Meiän kämpässä ei noita toukkia ole, ihme kyllä *täh*. Niin vanha ja räihnänen kerrostalo. Mut sisälle tunkevat ötökät, kärpäset, perhoset, hämähäkit jne. kyllä saa kuoleman tuomion välittömästi. Kissa on aivan loistava keksintö, armoton ralli alkaa välittömästi kun joku surisija/pörisijä on huomattu. Kahdella kissalla on vielä tuplatulos *iloinen*.

Eli yhdyn edellisiin, jos on ötökkä ongelmia ottakaa kissa.*joo*

[q]anqqa:
^__^ tapan ne valolla, muahahahahah!
[/q]

*nauru**nauru**nauru**nauru**nauru*

Njoo... sitä pelkään ihan älyttömästi et tulee tulipalo ja tuhoaa mun kodin ja kaikki muistot siinä samalla... Listaan kuuluu myös verikokeen antaminen (taipeesta), hämähäkit ja sienien syöminen. Vielä vuosi sitten listaan kuului myös hiv ja kuolema. ..Korkean paikan kammosta pääsin eroon sillä, että lähin vuorivaellukselle 2km korkeuteen

sokeritoukka-asiantuntijana ja äärimmäisenä vihaajana on tullut kokeiltua kiehuvat vedet ja muut hyödyttömät hommat. vaan yksi on ylitse muiden taistelussa noita pikku pirulaisia vastaan.... BAYGON (jos kirjoitin oikein...)
tappaa takuuvarmasti ja otukset pysyvät poissa kunnon myrkytyksen jälkeen monia monia kuukausia... ellei jopa pidempäänkin. eli lattialistat yms. suihkuti suihkuti!! mutta varokaa myrkyttämästä itseänne... sekin on melkein koettu ja siinä keuhkoparat meinas poksahtaa...

eikä mikään ole nautinnollisempaa kuin huomata miten ällötykset ilmestyvät henkitoreissaan kiemurtelemaan viimeisiä sätkähdyksiään... siitä ne onkin hyvä imurilla poimia varmaan talteen!!

-sokerihuuhkajauhuu

Ainoa oikeestaan mitä pelkään ”normaalia enemmän” ovat ampiaiset. Joskus pentuna juoksin maa-ampiasten pesän rikki ja siitä hermostuneena ne iskivät kimppuuni oikein joukolla. Lopputuloksena helvetisti ampiaisen pistoksia lähinnä pään alueella. Onneksi en ole allerginen Kiva sitten poimia niitä ampiaisten raatoja hiuksista ku olin tappanu niitä sinne...

Aikasemmin olin ihan paniikissa kun oli ampiaisia lähellä, nykyään en enää niin pahasti, mut vihaan niitä kyl vieläkin. perkeleen pörriäiset...

[muokattu 7.12.2003 20:49]

KUOLEMA

[q]Avernian:
---
ZRO:
KUOLEMA

---


No ei sitä kannata pelätä, ellei usko johonkin sen jälkeen.
[/q]

kuoleman jälkeen tulee elämää suuremman bileet

- hämähäkit
- vesi (siis jos esim. menis vettä nenään)
- haukkuvat koirat

eipä muuta nyt tule mieleen...

mä pelkään lähinnä, etten ehdi/ tajua iloita asioista ajallaan... etten ymmärrä asioiden arvoa ajoissa..
=yleistä menettämisen pelkoa*täh*

Omistan ainakin araknofobian (iiiks!! eli pelkään kuollakseni hämähäkkejä...jos huoneessa on hämähäkki en pysty edes tappamaan sitä. ulkona ei nyt niin paha ole.)
Belonofobian (neulat, olen pyörtynyt joskus kun otettiin verikoe)
Lyssofobia (I think i´m paranoid!!)


mutta mastigofobiaa ja merintofobiaa minulle ei voi ikinä tulla...heh*pahis*

[q]Trixie:
Kuitenki tostakin on jääny sellaiset jäljet et mulle saa kyl huutaa kurkku suorana mut sitä mä en kestä jos kaksi ihmistä huutaa keskenään mun seuras, silloin mul kilahtaa...
[/q]

mul on vähä sama juttu,
mulle saa raivota tyhmistäki asioista niin paljo
ku sielu sietää,
mut neuroottisesti pelkään jos
esim kaks kaveria tai kaveriporukka alkaa
kiistelemään jostain tyhmästä asiasta...
aeerr..*tuskanhikoil* :D

a nigga like me is goin´ insane*hikoil*

No sellanen pelko on tässä vuosien varrella kehittynyt että varsinkin talvella kun on märkää ja liukasta niin sitä yrittää kokoajan varoa että ei liukastu niin että menee polvet sijoiltaan.. joskus ei melkein uskalla ulos lähteä.. Kouluaikoina ja intissä meni ne sijoiltaan ihan tarpeeksi monta kertaa.. Ei haluais kyllä uudestaan samaa kipua tuntea.

[muokattu 12.12.2003 15:26]

Mul on tosi paha mielenterveys ongelma . .sen nimi on KOULU .. tekis mieli lataa pameja tauluun joka päivä aamusta iltaan ettei kuula jysähdä

Mä pelkään tulta. Sytytin aika tasan 21 vuotta sitten meidän kämpässä tulipalon ja siitä on jäänyt kammo. Juhannuskokkokin on aina pystytetty mun pyynnöstä mökillä lautalle, keskelle järveä. Vahdin hermoheikkona kynttilöitä ja muiden holtitonta tulenkäyttöä. Vanhusten luona asuessani olin aina joulunpyhät tärinässä, kun tiesin, että viereisessä rapussa koulukaverin perhe poltti kuusessa oikeita kynttilöitä.

Toisena tulee ilmapallot. Foliopallot on ok, mutta tavalliset ilmapallot kierrän kaukaa. Kerran yksi räjähti puhallusvaiheessa suoraa silmään ja se tuska oli kamala. Mun lähelle ei niitä pallukoita enää tuoda.

Jos joku läheinen ihminen läpsäisee, repii, riuhtoo tai muuten ottaa kovasti kiinni, vaikka ei ees sattuisi, ja vaikka tiedän että tämä henkilö tekee sen leikillään, meen silti ihan lukkoon.ei kestä.eli ystävät rakkaat jotka tätä ei vielä tiedä, joka tän lukee ja mut tuntee, älkää jooko tehkö mulle niin.*uuh*

[muokattu 16.12.2003 22:35]

Ampiaiset. Känniset agggre ihmiset. Pelko sairastumisesta henkisesti... Se se on kivaa. Mutta etenki nuo päissään riehujat, ehkä kokemuksilla on vaikutusta asiaan. Aivan mahtavaa saada silmä mustaks sen takia että on väärässä paikassa väärään aikaan. Kiitos siitä... Ikuinen pikku kammo.

Hmm.. Tästä on vähän vaikee kirjoittaa mut mä pelkään kuolemaa. en sitä että kuolen vaan sitä että joudun näkemään elämäni aikana viellä kuolleen ihmisen. Villen kuolema on edelleen niin kova paikka että välillä pelkään mennä nukkumaan. Nyt on ollu pahempi jakso, olen jättänyt bileitä väliin ja ollu vain kotona ”turvassa”. en tahdo lähteä oikeen minnekkään. Vähän aikaa sitten mua ahdisti kun kaikki oli kyl me ymmäretään sua Maria.. huoh.. mua on vaikee ymärtää koska mä oon loppupeleissä tosi sulkeutunu ihminen...
elämänkertani tietää varmaan moni, mut harva tietää mitä mun päässä liikkuu.

mielenterveys ongelmia on... se niistä pelottavimpaan sairastuin muutama vuosi sitten. skitsofreniaan. Onneksi oireen on saatu lääkityksellä pois ja nykyään en tarvii lääkkeitä kokoajan vaan ainoastaan silloin kun tuntuu pahalta.

Välillä tuntuu että olen aivan yksin vaikka tunnen niin monta otusta... huoh..*uuh*

Piikit... Mut saa ihan järjiltään piikeillä...

hyvä topic... pelkään tauteja yli kaiken. Mut hyvä siinä mielessä, et sittenpähän peseydyn usein ja käytän kumia