Kohti unelmakämppää, eli näin ostan / remontoin / sisustan asuntoa
[q]ville, 17.12.2009 12:58:
ozie osui oikeaan:
[/q]
Phew..ei oo menny viiden vuoden opiskelut ihan hukkaan :D
Kivoja juttuja.
Oon ite aikeis maalata joitain seiniä kesän aikana JONKIN väriseksi, kunhan eka vain sais päätetyksi värin,kun mieli muuttu melkein jokapäivä..*nauru*
Päädyin maaliin, kun en viiti ostaa viel tähän vuokra-asuntoon mitään kalliita tapetteja.
saahan vuokra asunnostakin tehdä nätimmän..
Olis kyl aivan ihana alkaa väsää jotain OMAA asuntoo mieleisekseen.
[q]dj darkness, 11.4.2005 15:08:
Siis tuo easycover on täysin sileää eli pinnasta tulee tismalleen samanlainen kuin tasoitetusta seinästä.
[/q]
Tohon tuotteeseen en oo tutustunut ... oon vaan nähnyt tasoitetapetteja, jotka on varmaan hyvin samantyyppisiä. Niitä me ei haluttu, koska pinta ei kuitenkaan ole täysin samanlainen kuin alkuperäinen ja lisäksi saumoja voi jäädä näkyviin. Ja on se välillä ihan hyvä "nollata" tilanne, sen sijaan että seinällä on kerroksia 5kpl, kun jokainen asukas tekee aina "pintaremonttia"
[q]
Jos esim vetonit lr pinta tasoitteeseen sekoittaa ardumur 828:sia niin se kuivuu alle puolessa ajassa.
Tuo nyt oli vain esimerrkki mutta on muitakin vastaavia sekoituksia jolla saadaan sama pinta aikaiseksi puolessa ajassa tinkimättä laadusta.
[/q]
joo, mut ei tällainen amatööri voi tehdä tollasta, koska tulee liian kiire tasottaa :D nehän ehtii kuivua ennenkuin pääsee vauhtiin ... lattiassa mä käytin just tollasta 15min kuivuvaa rapidia ja tosi nopeesti piti kyl tehdä töitä ettei jäänyt lattia vinoksi :)
Tarkoitat mitätodennäköisimmin ardurapidia eli ardumur 45.
Sekoitukseen 5 min työhön vartti ja kuiva 10 min tasoituksesta.
Kyllä siinä kiire tulee mutta jos on pelkästä nopeudesta kyse voi silloin huijata tällaisilla keinoilla.
Kyllä olen nähnyt monta kertaa miten täysin koskemattomat on saanut hyvää jälkeä aikaiseksi joten ei kannata sanoa itseään amatööriksi ennenkuin joutuu jatkuvasti kyselemään neuvoja kun ei yksinkertaisesti tajua miten joku toimii.
Siinä olet oikeassa että kannatta nollata tilanne jos vaan mahdollista.
Kuitenkin tapauksissa joissa on yksinkertaisesti nopeampaa käyttää esim: easycoveria se kannattaa todellakin laitta ennen kuin aloittaa sen vaivalloisen nyppimisen.
Jos joskus joudut paikkaamaan seinän jossa on vaikka 10 vanhaa tapetti kerrosta jotka on vielä maalattu aina jokaisen uuden tapetin välissä voi käyttää easycoveria se laitetaan puskusaumalla(eli reunat toisiaan päin) niin siihen ei jää minkään näköistä saumaa näkymään.
Jos onnistuu kuitenkin jonkun sauman pilaamaan ei hätää laittaa yksinkertaisesti saumaan esim: ardumur 828 tasoitetta.
Se sopii muihinkin seinissä/katoissa oleviin kolhuihin tai halkeamiin ja muihin vastaaviin.
Kun sitten on saanut easycoverin seinään ei se kaipaa muuta kuin maalia päälle ja valmista tuli. (jos kittaa muistaa hiota ennen maalia heh heh)
Vinkki koriste maalaukseen.
Nykyään saa jo hopeista ja kultaista koriste maalaukseen tarkoitettua lateksi maalia(vesiohenteinen)
Joka kuivuu noin 5 tunnissa jättäen reilusti työaikaa.
Kyseistä tavaraa saa kaikista hyvin varustelluista maalikaupoista.
Se on sadolinin maalia ja nimet oli muistaakseni moon(hopea) ja sun(kultainen)
Siis tuo easycover on täysin sileää eli pinnasta tulee tismalleen samanlainen kuin tasoitetusta seinästä.
Eikä sen tasoitteen tarvitse kokopäivää kuivua.
Jos esim vetonit lr pinta tasoitteeseen sekoittaa ardumur 828:sia niin se kuivuu alle puolessa ajassa.
Tuo nyt oli vain esimerrkki mutta on muitakin vastaavia sekoituksia jolla saadaan sama pinta aikaiseksi puolessa ajassa tinkimättä laadusta.
[q]dj darkness, 11.4.2005 14:16:
Tuon easycoverin levittämiseen ei mene sen enempää aikaa kuin tapetoimiseen.
Itse onnistun helposti tapetoimaan 4 huonetta päivässä (8 tunnin sisään).
[/q]
joo, onhan noita tasoitetapettaja olemassa, mutta jos ei halua käyttää niitä ... me haluttiin näkyville alkuperäinen seinäpinta ei tasotustapettia.
[q]Tietysti olosuhteet vaikuttavat kaikkeen mutta itse en kyllä ikämailmassa ostaisi mitän halpis maalia.
Sehän on kuitenkin kokoajan näkyvillä eikä edes näytä hyvälle.[/q]
Joo, värimaaleissa tosiaan voi olla eroja, sitä en tullut edes ajatelleeksi. Silloin voi olla paikallaan ottaa ostaa parempaa, varsinkaan kun erot ei välttis oo suuria kun maalattava pinta on pieni. Mutta oikeesti mä väitän, että basicvalkoisessa mattamaalissa ei huomaa eroa ja kun se maali on esim katossa, ei juuri tarvii kulutuskestävyyttä. Tai ainakaan mä en ole huomannut eroa ja olen maalannut sekä tikkurilan laatumaalilla (tm) että puolet maksavalla teknoksella.
[q]
Vielä tuohon seinän puhdistaminen voi olla mahdotonta mutta sen korjaamiseen menevä aika/raha on hyvinpientä jos tietää mitä tekee joten kannattaa ottaa aina lähettyville joku joka asiasta jotain tietää esim: joku tuttu rakentaja.
[/q]
Jos tarkoitat korjaamisella tasoitusta niin eipä se mikään älytön juttu ole jos tasoitusta ei ole paljon. Suurin ongelma on, että kuivumisajat on pitkiä ja siten työtä ei pääse tekemään seinien parissa jatkuvalla syötöllä :(
Ostaako kuinka moni uutena kalusteet vai käytättekö liikkeitä, missä myydään jotain toisten vanhoja sohvia yms.?
[q]Jone, 12.11.2009 09:44:
---
ville, 12.11.2009 09:23:
ammattimiestunteja (eli ammattilainen tekee) tulee n. 250
---
Huh, eli about 20ke:llä?
[/q]
Ei kyllä timpurista / sähkömiehestä joudu 80 / h maksamaan. PKS:llä hinta about 50 / h, muualla halvemmalla. Turussa esim saa ihan pätevän tekijän jo reilulla 30 / h hinnalla.
jos sattuu sopimaan sisustukseen ostan käytettynä. Sohva tuli ostettua uutena, koska oli tietty visio millaisen haluan.
Kierrätyskeskus ainakin myy kunnostamiaan ja Fida yms. ottaa kait vastaan vain kunnossa olevaa tavaraa myyntiin.
Nyt jännäillään meneekö ostotarjous läpi 
Eikä kämpässä tarvii tehä muuta ku maalata seinät..
(edelliset asukkaat kun on maalannut olkkarin kahdella eri keltaisella, ison makkarin sinisellä, pienen makkarin ruskealla ja vaalean ruskealla -ej kiitos).. 
[q]Jone, 5.4.2008 22:58:
---
Lähtökohtaisesti mä en näe mitään ongelmaa siinä että noi vetää eri maalityypeillä kunhan pohja on saanut kunnolla kuivaa, mutta pitää kysyä asiasta vielä maalari-ystävältä. Pääpointti on kuitenkin se, että pohja on himmeä ja varsinainen kuvitus pomppaa seinästä ulos vähän enemmän kiiltävänä.
[/q]
Kerrotko kysyttyäsi, mitä frendisi oli mieltä. Olisi mukava tietää
ammattilaisen näkemys asiaan...
Tuon pointin kiillosta ymmärsinkin, kun olen mietiskellyt aikoinaan
samanlaiseen tekniikkaan pohjaavaa ideaa omaa kämppää rempatessa.
Jätin sitten homman laiskuuttani toteuttamatta, joten tällaista hypoteettista
keskustelua enempää mulla ei ole aiheeseen tarjota :/.
Tosi kiva kämppä ja näkee kyllä, että ihan jokainen neliösentti on mietitty. Ainoa pahasti silmään pistävä on toi parketti... vaikka siinä on miten historia-arvoa, ei se tohon kovin hyvin istu.
Paljon kokkaavana ja ruokapöydän ääressä istuvana tuo ruokapöytäratkaisu on asia, jota en itse tekisi. Jos tykkää istua pitkään pöydän ääressä ja seurustella siinä, ei tollaiset baarijakkarat ole kovin kivoja. Toisaalta jos tällaisia pitkiä illallisia ei harrasta, niin tällainen keittiö on paras mahdollinen valinta :)
Tosta sisustuslehtijutusta sanoisin, että jengi ei usein ymmärrä, että "sisutuslehtikämpissä" monesti asioita lähestetyttään kahdelta kantilta: tyylikkyys ja toimivuus. Kun asiat suunnittelee hyvin, jokaiselle esineelle on oma paikkansa, joka johtaa siihen, että mestat pysyy tyylikkäänä arjenkin käytössä. Jos nyt ottaisin kuvan omasta kämpästä niin nettikuviin verrattuna eroja ei juuri ole: hesari ruokapöydällä, kulmapöydällä pleikkarin ohjain + lehti ja pari CD levyä tietokoneen vieressä. Ja vaikka lattialla olisi joskus vanhat kalsarit, ei se kämppä taustalla muutu mihinkään: Mielummin tyylikäs kämppä + kalsarit kuin ruma kämppä + kalsarit.
Scraphouse - sen voi tehdä näinkin 
tinyurl.com/y74lmh
http://www.scraphouse.org
[q]ville, 8.8.2006 09:18:
---
r2d2, 8.8.2006 01:39:
Espoon politiikka on vain kovin erilaista. Espoon historiassa oikeistolaisilla maanomistajilla on kenties ollut vähän liikaa valtaa. Maatahan siellä on vielä runsaasti, mutta hinnoista ei päästä sopuun. Kuopiossa kaavoittajat aina hymistelevät kun saavat suunnitella pääasiassa sitä mitä haluavat, välittämättä maaoloista. Näin siksi, että maat on ostettu jo 80-90 luvun puolella kaupungille. Helsingin ongelmat eivät enää kovin helposti parane, koska ei siellä enää ole kovinkaan paljoa rakennuskelpoista maata.
---
Äsken sä puhuit siitä, miten Helsinki harrastaa pitkän linjan poltiikkaa ja Espoo ei. Seuraavaksi kun sanon, että Espoolla maata tulee kuitenkin myyntiin esim. pientaloja varten, toisin kuin Helsingissä väität, että Helsingissä maata ei ole.
Onhan se tietysti totta, että Helsinki on rakennettu selkeästi tiiviimmäksi kuin Espoo. Mutta siltikin: Jos Helsinki harrastaisi maapolitiikkaa, kuten sinä väität, tuota maata oikeasti olisi vielä rakennettavaksi. On meinaan heikkoa ollut politiikan harrastaminen jos metsää on 5000 hehtaaria ja taloja ei saa rakentaa...
Mitä maiden pakkolunastukseen tulee, niin imo se on keino, jota ei tule kovin usein käyttää. Suurempia asuinaluita tehtäessä, kuten esim histaa tai suurpeltoa kaavoitettaessa myös Espoo osaa käyttää määräysvaltaansa sopivissa määrin. Mutta sen sijaan yksittäiset tontin jo asuttujen alueiden sisällä ovat usein sijoitusmaata ja siten niihin ei tulisi kajota esimerkiksi sen takia, että maan hinnan nousu saataisiin laskettua 10% vuositasolta 5%:iin. Lopulta yksittäisten tonttien kohdalla puhutaan kuitenkin hyvin hyvin marginaalitarpeista...
[/q]
T,
Niin Espoolla olisi mahdollisuus harrastaa sitä pitkän linjan politiikkaa kun maata on ja on ollut, mutta sitä ei ole tehty, koska ei ole haluttu hankkia pitkäjänteisellä politiikalla maata 10 vuotta etukäteen vaan hankitaan tai yritetään vasta sitten kun aluetta kaavoitetaan. Tässä pitäisi nähdä nyt olennaisena pointsina se, että jos kunta ostaa kaavoittamatonta metsä- tai peltomaata reilusti ennen kuin alue on kaavoitettu niin se saa sen huomattavasti halvemmalla (=hukkamaan) hintaan kuin, että se ostaisi saman maan just ennen tai laittaisi rakennusliikkeen ostamaan maan just ennen kuin sille aletaan kaavoittamaan. Hinta on moninkymmenkertainen, ehkä enemmänkin.
Tämä on maan ansiotonta arvonnousua ja tämä on maapolitiikan olennaisin kohta eli kuinka halpaa maata saadaan kaavoitusta eli asuntoja varten. Tällä tavalla saadaan halpoja asuntoja ja toisaalta kaavoituksessa hyödytään siitä, että saadaan piirrettyjä yhtenäisiä ja isoja alueita täysin kaavoittajan kynästä. Se, että maa joskus loppuu on eri asia - maahan ei kuitenkaan lisäänny, olkoon se sitten yksityisen tai kunnan omistuksessa. Nyt ollaan Espoossa edes kaavoitussopimuksien kautta saatu maan aiheettomasta arvonnoususta tulevaa hintaa tulemaan edes vähän kaupungille. Helsinkillä tilanne on erilainen, siellä on maata hankittu pitkäjänteisesti ja saatu näin myös sosiaalisia asumismuotoja, jotka Espoossa on melko vähäisiä.
Hyvällä kaavoituksella voidaan toki tehdä tiivistä ja viihtyisää aluetta ja toki se säästää myös maa-alaa isommassa mittakaavassa. Eniten se antaa vain enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi joukkoliikenteen, koulun, päiväkodin ja muiden lähipalveluiden muotoutumiselle. Toki tässäkin on Espoolla ja Helsingillä eroja puhumattakaan vaikka Kuopiosta. Täällä olennaisena asiana on ollut se, että Kuopion on lähes saari joka on rajoittanut kaavoituksen pitkien viivojen vetämistä. Sinänsä tämä on hyvä asia, koska Kuopio tuskin tuntuu kenestäkään kuitenkaan ahtaalta ja toisaalta kaupungin kokoon nähden )yli 90 000 asukasta) joukkoliikenne pelaa täällä huomattavasti paremmin. Kuopion yhdyskuntarakenne on 84000 asukkaan kohdalla maan tiiveimpiä ja asukastiheys joillain alueilla samaa luokkaa kuin Helsingissä.
Helsingillä on metsää yli 10000 hehtaaria, mutta osa siitä Sipoossa ja Nuuksiossa eli Espoon puolella. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihan jokaista metsäpalaa ei tarvitse helsinkiläistenkään hakata tai kaavoittaa asunnoiksi. Tästä toivottavasti ollaan yhtä mieltä eli esimerkiksi Keskuspuisto on iso osa tuosta 10000 hehtaarista. Hyvä muistaa, että Ville mainitsemasi 5000ha on vain 7km*7km alue. Helsingin saarissakin on tuosta 5000 tai 10000 hehtaarista melkoinen määrä. Kuopiolla on muuten metsää 8500 hehtaaria, mutta siitä osa muiden kuntien alueilla.
Pakkolunastus ei ole mikään ensisijainen keino, mutta esimerkiksi etuosto-oikeus on. Siinähän yksityisen myydessä yksityiselle maata kaupunki voi ostaa maan siihen samaan hintaan kuin mitä siitä ollaan maksamassa. Tällä tavalla on useissa kaupungeissa esimerkiksi varmistettu jokaiselle kaupunkilaiselle rantamaisemia, rantautumispaikkoja ja kaavoitettavaa maata yms. Se mitä kaupungin tulee minusta tehdä on tarjota hyvää kaavoitusta ja kohtuullisen halpoja asuntoja ja tätä toteutetaan markkinataloudessa niin, että kaupungilla on kaavoitukseen soveltuvaa rakennuskelpoista maata reilusti yli sen hetkisen tarpeen. Pääsääntöisesti pitää kaavoittaa vain kaupungin omistamalle maalle. Tämä estää myös maapolitiikalla keinottelun. Minusta on ihan turha esimerkiksi kuntapolitiikassa miettiä saako joku sijoittaja tuottoa maallensa, kun se ei kuitenkaan ole 99% kaupunkilaisten intressien mukaista.
Uusien asuntoalueiden rakentaminen ei muutenkaan ole mitään halpaa. Minusta on parempi pyllistää yksittäisille maanomistajille kuin kaikille kaupunkilaisille.
Toki Helsingissä hintataso (=taloudellinen kannattavuus) estää joidenkin alueiden kaavoittamisen ja tämän vuoksi rinnalle vaaditaan muitakin keinoja esimerkiksi "asuntopulan" hillitsemiseksi. Tässä pitäisi kirjoittaa kymmeniä ellei satoja sivuja, koska tähän sekoittaa niin monet asiat. Yksi on esimerkiksi eri alueiden haluttavuus eli minne rakennusliikkeet lähtee tietyllä hetkellä rakentamaan, onko maata ja minkälaista maata on jne. Helsingissä on vielä maata, mutta ei sellaista jolle halutaan rakentaa rakennusliikkeiden toimesta. :) Joo, nyt taidan lopettaa. Olen joskus pitänyt 20 tuntia luentoa aiheesta ja tuntui, että ei tää nyt oikein... 
R2D2
[q]ville, 6.11.2005 19:35:
Piti ottaa kuva jossa näkyy vähän enemmän elektroniikkaa olohuoneessa:
Jossain välissä pitäisi vielä keksiä tolle seinälle kuvio. Pohjamaali on täysmatta ja seinään olisi vielä tulossa puolikiiltävällä yhden asteen vaaleemmalla turkoosilla maalilla jotain kuvioita. Ollaan vaan aika hakusessa ton kanssa ... jos jollain on hyviä ehdotuksia ns. kaarevista köynöskuvioista niin otetaan mielellään vastaan :)
[/q]
Ihan mielenkiinnosta, miksi toi screeni on noin korkealla?
Jonain päivänä, asunto A on mun! *sydän*
http://www.krogiuksenranta.fi/
[q]ville, 8.3.2009 12:04:
Tosi kiva kämppä ja näkee kyllä, että ihan jokainen neliösentti on mietitty. Ainoa pahasti silmään pistävä on toi parketti... vaikka siinä on miten historia-arvoa, ei se tohon kovin hyvin istu.
Paljon kokkaavana ja ruokapöydän ääressä istuvana tuo ruokapöytäratkaisu on asia, jota en itse tekisi. Jos tykkää istua pitkään pöydän ääressä ja seurustella siinä, ei tollaiset baarijakkarat ole kovin kivoja. Toisaalta jos tällaisia pitkiä illallisia ei harrasta, niin tällainen keittiö on paras mahdollinen valinta :)
[/q]
Kiitos, ja baarijakkaroista osuva huomio, jota itsekin mietin kun saarekeruokapöytä oli valittu. Päätettiin kuitenkin ottaa haaste vastaan ja saatiin se myös ratkaistua: löydettiin baarijakkarat, joissa on mukava istua ja jotka sopivat kämpän tyyliin. Selasin lähes kaikkien tuolivalmistajien katalogit, juoksin vaikka missä sisustusliikkeissä, ja ehdin jopa pohtia vakavissani että teen tuolit itse, kunnes käväistiin Ikeassa ja sieltähän ne sitten löytyivät. :) Ja onneksi vielä kuuluivat Ikean niihin tuotteisiin, joita sieltä kannattaa ostaa.
[q]ville, 8.3.2009 12:04:
Mielummin tyylikäs kämppä + kalsarit kuin ruma kämppä + kalsarit.
[/q]
Loistavasti tiivistetty, täytyypä teettää tuosta taulu seinälle. ;)
[q]Heavyweight JamMasta, 12.5.2006 14:39:
Putkiremontti on sitä kun uusitaan tarvittavat putket. Viemäri on osa
putkiremonttia vaan. Jos on käytetty muoviviemäriä aikonaan, niin
sitä ei uusita kun harvoin. Käyttövesiputket on yleensä ne mitkä
uusitaan.
[/q]
Aika rankka yleistys.
Vanhemmissa asuinnoissa on yleensä sekä viemärit että käyttövesiputket surkeassa kunnossa ja siten molemmat uusitaan kerralla. Uudemmissa asia saattaa olla toisin ja tällöin voidaan tehdä esim pelkkä käyttövesiputkien kunnostus.
[q]
Mä en tiedä miten sielläpäin noi tehdään, mut täällä tehdään aika hyvin
kyllä rempat ilman et tarvii uusia keittiön tai kylppärin. Enkä näe
edes välitöntä tarvetta uusimiselle, jos on uusi keittiö ja tarpeeksi
hyvässä kunnossa oleva kylppäri.
[/q]
Olisitkohan sotkenut tässä putkien pinnoituksen ja vaihdon?
Nykyisin on vaikka mitä menetelmiä, joilla pyritään tarjoamaan vaihtoehtoa perinteiselle linjasaneerauksella, jossa duunataan kaikki uusiksi metodilla: pommi sisällä ja tee uusiksi. Uusia menetelmiä on monia ja riippuen kohteesta putkia esim sukitetaan tai dakitetaan. Yksinkertaisesti voisi kuitenkin sanoa, että kyseessä on aina putkien pinnoittaminen.
IMO tuollaista pinnoitusta on turha lähteä vertaamaan perinteiseen linjasaneeraukseen, koska niissä haetaan aika eri asioita. Esim meillä alkaa perinteinen saneeraus ja syitä tähän on, että vessat on 50-luvun lopulta eli pieniä ja surkeasti suunniteltuja. Perinteisessä remontissa vessa räjäytetään kokonaan ja esim meillä vessaa laajennetaan ja sisus suunnitellaan paljon järkevämmin. Lisäksi tollaisessa remontissa saadaan kaikki taloyhtiön vesieristeet kerralla kuntoon. Usein tehdään myös selkeää varustetason nousua ja uusitaan myös sähköjä ja tehdään esim tietoliikennekaapelointia. Meillä samaan laitetaan vielä porraskäytävien täydellinen kunnostus ja mahdollisesti ikkunoiden korjaus.
Yksinkertaisesti voisi sanoa, että perinteinen remontti on kiinteistön pitkän linjan hoitoa, jossa laitetaan kerralla paljon kuntoon. Pinnoitus on siirtokorjausta, jolla ratkaistaan yksi kiinteistön ongelmakohta.
Erilaisista lähestymistavoista ja metodeista johtuen kustannukset on ihan erilaisia. Perinteinen remppa sen 500e/neliö ja pinnoitus ehkä 1/5 tästä. Toisaalta tulokset on myös täysin erilaisia: toisessa mitään ei näy päällepäin, toisessa kaikki saniteettitilat on uusittu.
Riippuu täysin kiinteistön iästä, vessojen kunnosta, kiinteistön maksukyvystä ja haluukkudesta sekä tavoitetasosta millainen putkiremontti kannattaa tehdä. Esim meidän taloyhtiössä yli 60% halusi tehdä vessaremontin, vessat olivat oikeasti ihan päin persettä suunniteltu ja sähköissä olisi uusimista. Tällaisessa tilanteessa pelkkä pinnoitus olisi ollut täysin väärä ratkaisu, joten remontti tehdään perinteisellä tavalla. Jos taas kiinteistö olisi ollut uusi ja tarpeena uusia vain putkia, olisi perinteinen remontti täysin väärä ratkaisu.
Keittiöllä ei ole käytännössä mitään tekemistä putkiremontin kanssa. Keittiöön tulee uusi hana ja putket, mutta putket vedetään vanhalle paikalle. Monessa yhtiössä homma selviää sillä, että muutama alakaappi pitää ottaa pois paikoiltaan ja laittaa takaisin kun homma on ohi.