SINKKULUUKKU
- « Edellinen
- 1
- ...
- 449
- 450
- 451
- 452
- 453
- ...
- 996
- Seuraava »
[q]larzizi, 29.11.2007 15:49:
Törmäsin äsken monien sattumien kautta Wikipediassa unelmieni mieheen O.o Eipä ollut mies kertonut, että kuuluu erään lajin kaksinkertaiseen maailmanmestarijoukkueeseen, joilla on hallussa ko. lajin tämän hetkinen maailmanennätys Nice one.
[/q]
Niin niin...kyllä ne sattumat tiedetään. Stalkkailit kumminkin
[q]Macandron, 12.2.2008 00:38:
Tää on yhtäaikaa päivän :( ja Sinkkuluukku-matskua, mutta laitetaan nyt tänne. Eli jälleen yksi luku Macandronin naishistoriassa päättyy tapaukseen "too much too fast" ja kaatuu omaan painoonsa. Pitäis oppia käsittelemään tunteitaan paremmin niin ei joutuis nähin tilanteisiin...
*toktok*
[/q]
Onneksi on sentään Sinkkuluukku, täältä saa virtuaalista teetä ja sympatiaa (useimmiten)
Mut hitto kun joku päivä Maija ruusunpunaiset lasit silmillään päättäiskin pistää Sinkkuluukun lukkoon. Huhheijaa...
[q]Freja, 12.2.2008 18:08:
Hitto millon muuten on helluntai?
[/q]
Joskus toukokuussa, 50 päivää pääsiäisestä eli hyvin on vielä aikaa...11. pvä näyttäisi olevan tänä vuonna.
Viikonloppuna pääsi taas tuon erään saman miekkosen lämpimään syleilyyn ja ai että sen seurassa on niin hyvä olla! Tykkään sinkkuilusta, mutta tuon ihmisen kanssa kyllä haluaisin niin kovasti olla enemmänkin
[q]Fyraett, 3.1.2008 17:03:
---
Lyylikki, 3.1.2008 15:59:
Mitä siis tekee miehellä, jos on hyvät kämppikset?
---
Mäki haluun tollasen kämppiksen joka pesee mun pyykit ja tekee mulle safkaa ja synnyttää mun lapsii :D
[/q]
No meillä on yhteinen pyykkikori, joten pyykinpesu *check*
Tekee ruokaa ja sanoo, että saa syödä + tarjoo viinit *check*
Ja raskaaksi en voi niitä saattaa. Elikkä turha sitä on nyt väännellä
Mä luulen, että tässä oppii kyllä vähän siihen parisuhde-elämäänkin, kun asuu useamman kämppiksen kanssa. Siis olen sitä kyllä jo kokeillut, mutta nyt huomaa, että turha toisille on natkuttaa mistään ihan pikkujutuista. Samalla kun tekee niitä omia juttujaan, niin voi tehdä sen toisen juttuja. Sitten ihan huomaamattaa omiakin juttuja tapahtuu.
[q]Jutu, 11.10.2005 23:37:
---
No mutta onhan se parempi sanoa heti alkuun, että on paras. Silloin kenenkään muun ei tarvitse miettiä sitä
[/q]
Totta, mä voisin olla se kakkonen. Mut hei, käytsä usein täällä?
SINKKULUUKKU
SCIFILUUKKU paremminkin.
[q]annabel
Tai
"Ihanaa, kun omien tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvitse ottaa huomioon jonkun toisen tarpeita tai vaatimuksia"
[/q]
Yhdyn edelliseen täysin. Sinkkuna voi suunnitella matkoja, opiskeluja ja töitä ympäri maailman, niin pitkäksi aikaa, kuin vain haluaa, eikä tarvitse miettiä, että mitä toinen on mieltä. Voi kehittää itseään, ajattelematta kenenkään toisen ajatuksilla, miten välimatka/ero tekisi liian kipeää.
Ei niin, etteikö toinen puolisko niitä opiskeluja ja matkoja ymmärtäisi, mutta itse niistä sitten enemmän ottaisi (otti) ressiä.
[q]Raver71, 21.4.2008 19:13:
Hyvin vahva tunne on että jään tänne loppuiäkseni. Luulen että on vaan parempi niin. Ellei jotain ihmettä tapahdu...
[/q]
Mistä moinen ajatus?
Ihan tyytyväinen olooni täällä. Tällä hetkellä.
Halipula ja hellyystyhjyys toki vaivaa ajoittain.
Onkos jollakulla sinkkuluukun asukkaalla mitään ohjetta fuckbuddyn metsästykseen? Miten ensinnäkin löytää ja sen jälkeen tehdä mukavasta (mutta ei NIIN mukavasta) miehestä semmoinen, että voi soittaa jos on paha tarve?
Sinkku ystäväiset (miksei vakiintuneetkin, täällä kuitenkin hiipivät *vink*):
olemme muutamien ystävien kanssa käyneet noin viikon ajan keskustelua siitä, kuinka baarimikko on mahdollista iskeä, jos mahdollista ollenkaan. Kaveri meni ihastumaan yhteen rastapäähän, vilkkusilmään, joka tosiaan kuluttaa baarin lattiaa, siellä tiskin selvemmällä puolella. Kaveri sitten tyrkkäsi tälle kundille puhelinnumeronsa, mutta kuten arvata saattaa, ei baarimikko ole soittanut.
Sinällään kyseinen tapahtuma, ei kyseisen mimmin maailmaa juurikaan hetkauttanut, mutta sai aikaan vilkasta keskustelua. Yksi ystävä on sitä mieltä, että tilastojen valossa baarimikkoihin ei ole mitään saumaa. Toinen taas uskoo, että sinnikäs piiritys palkitaan.
Itse olen eniten sitä mieltä, että baarimikkoa ei isketä useamman promille humalassa ainakaan. Ja jotenkin omaperäinenkin olisi hyvä olla, sillä perstuntumalla sanottuna baarimikot taitavat saada noin seitsemäntoistasataa puhelinnumeroa ja miljoona "meilon jatkot"-kutsua vuodessa.
Itse baarissa työskentelevät tai muuten kokemusta omaavat. Miten on asian laita?
Tarviisin miehen rassaileen mun fillaria. Ei jotenkin itseäni kiinnostaisi likaantua ketjurasvaan kyynärpäitä myöden, en edes tiedä mitä laittaisin päälleni. Muutenkin saattaa mennä aika munkilla joku vaihteitten säätäminen. Mut minkäs tekee, ei nyt vaan saa irroitettua tässä rahatilanteessa huoltoon pennosia.
[q]Fyraett,
daah, toi kissin chatti on niiiin _WANHA_ =-D
galleria on 'se' paikka nykyää!
[/q]
Ja mitenkäs siellä Galtsussa sitten yritellään?
Meenkö mä vaan jollekki vieraalle miehelle heittään kommentin, että: "Moi. Alakko oleen?" Vai mitä?
Miksi se menee aina niin, että ne miehet, joista kiinnostuu, vetää sut ihan kylmäksi ja ne miehet, jotka ei kiinnosta pätkääkään, käy ihan kuumina suhun? Oletteko huomanneet? Mutta sitten kun päätät, että se on ihan ääliö, niin sitten alkaa kuulua ja jos päätät, että kokeillaan vaan, niin toisesta ei tunnukaan hyvältä.
Miksi tekstiviesteihin ei voi vain yksinkertaisesti vastata? Vaikkapa sitten vastaamalla, että "Kiitos, mutta ei kiitos". Miksei kohtaa niitä ihmisiä, jotka kaipaavat läheisyyttä ja lämpöä, vaan kohtaa niitä ihmisiä, jotka eivät sitä (juuri sillä hetkellä ainakaan) osaa arvostaa.
Pitääkö pitää muutaman päivän breikki, ennenkuin ottaa yhteyttä vai saako antaa palaa heti seuraavana päivänä?
Hitto. Mä olen kulutellut tämänkin luukun pahnoja jo reilun vuoden, enkä siltikään meinaa oppia sinkkuilun sääntöjä. Jotain säätöä olisi kiva kevääseen saada, mutta mistä sitä löytää. Kansanopisto on kokeiltu, useampia baareja on kokeilu, kotimatkoja on kokeiltu... Pääseekö rohkeudella pitkälle vai pitäisikö olla kaino? Uskaltaako naapurin ovikelloa mennä pimputtamaan?
Iiiih...jotenkin niin ISO paise. Eiku. Miehen mentävä aukko
[q]Nemi*, 13.8.2005 01:54:
En tuu enaa ikina takas!!!!!!!! onnellisesti kihloissa! Kauneinta ei voi maailmasta loytaa...
[/q]
Onneksipa olkoon *sydän* Joillakin sentään käy flaksi.
Ehkä vielä jonain päivänä mullakin. Usko ei lopu koskaan.
[q]Viper,
Ja hyvät naiset - unohtaisitte rentut elämänkumppaneina, koska kun saatte lapsia, mihin tarvitsette renttua?
[/q]
Mutta mistä löytäisin sen epärentun? Nykyinen parinmetsästys on mennyt siihen pisteeseen, että vain baarista tuntuu löytyvän miehiä. Ja kyllä. Kokeiltu on kurssit ja koulut ja virtuaalitodellisuus
Koirapuistoa en ole vielä kokeillut, kun ilman koiraa en sinne laidalle kehtaa mennä norkoamaan.
Ja jos tästä sopasta piti joku pointti koittaa löytää, niin se on se kysymys: "Kuinka lähestyä vastakkaisen sukupuolen edustajaa "normaali" tilanteessa?" Tarinoita kaupassa tai kadulla alkaneista rakkauksista on kai jokainen kuullut, mutta harvemmassa on niitä, jotka ovat sellaisia kokeneet.
[q]John,
Edit: hassua... tajusin juuri että haluaisin olla ihastunut, ja saada vastakaikua ihastukseeni, mutta en kuitenkaan seurustella.*ding*
[/q]
Nii-ih...pieni pelin poikanen olisi aina paikallaan. Kaipaisin sitä, että viestin saapuessa puhelimeen, säpsähtäisi. Sitten jännittäisi, että "Onkohan se se?", vaikka voisi asiasta olla suhteellisen varma. Sitten hetkisen tuijottelisi hömelön näköisenä saapunutta viestiä, hento puna poskillaan. Kunnes alkaisi viimein hajoilla, koska ei keksi mitään tarpeeksi sopivaa vastattavaa.
Viimein lähettäisi jotakin ja samalla sekunnilla, kun painaisi lähetysnappulaa, tajuaisi vastanneensa jotain ihan päätöntä. Jotain, jonka se toinen voisi ymmärtää täysin väärin. Mutta sitten hetken kuluttua, puhelin piippaisi ja sitä säpsähtäisi...
Sitä mulle on ihastuminen, sitä mä en ole kokenut piiiiitkään aikaan ja sitä mä kaipaan.
[q]donnazza, 7.2.2008 17:52:
Ootko koittanu naisen kanssa, vai mistä tiiät, ettei sytytä? Itse huomasin vasta pienen kokeilun jälkeen, että taitavat sittenkin hieman sytyttää..
[/q]
Päivän paras viesti - 10 pistettä ja papukaijamerkki.
Nauran edelleen ääneen tolle ton viestin sävylle.
Täälläkin on varmaan näitä joskus eronneita, niin tota NYT-liite etsii "parasta" suomalaista erobiisiä http://www.hs.fi/aanestys/1135233878519
[q]sapeli,
0004, 3p. - kaunis kuva, kaunis ajatus - rakkaus on yksi niitä asioita mitä ei saisi pitää itsestäänselvyytenä, mutta moni pitää (joko löydetyn rakkauden pysyvyyttä tai sitä että tuolla jossain odottaa se oikea)
[/q]
Iiiih...mä olen nyt ihan sika rotta ja quottaan tänne nyt Sapelin vastausta Valokuvauskilpalun äänestystopiciin (saakohan niin edes tehdä & käykää äänestään). Kun mua kiinnostaa toi ajatus, että: "Moni pitää itsestäänselvyytenä sitä, että tuolla jossain odottaa se oikea".
Että eikö sitä sitten saisi ajatella, että tuolla jossakin on se oikea? Vai eikö sitä oikeaa, joka odottaa, saisi pitää itsestäänselvyytenä? Vai että sen oikean löytymisen eteen pitäisi tehdä töitä?
Ja koska tämä keskustelu on nyt vyörynyt täällä niin villinä ja itse Sapelikin siihen on osallistunut, mutta en vaan kerrassaan jaksa, enkä pysty kahlaamaan keskusteluja läpi, niin kysyn sitä sitten näin. (Ja jos mut nyt lynkataan, niin vaivun murheen alhoon ja poistan koko postauksen.) Että mitähän se tarkoittaa.
Mitä tarkoittaa koko "Se Oikea". Onko niitä monta? Vai onko pakko alistua siihen kohtaloon, että niitä on vain yksi ja jos on jo ihan varma, että sen yhden on kohdannut, mutta sitten kuitenkaan kaikki ei toiminut, niin oliko se sitten siinä?
Miksi sitä oikeaa ei saa pitää itsestäänselvyytenä? Ja mitä se itsestäänselvyys nyt sitten merkitsee?
- Kiitos ja anteeksi -
[q]Cjet, 2.5.2006 17:41:
Miuh.. mä en taaskaa löytäny wappuheilaa.. Pitää varmaa kasvattaa tukka päähän takas.. ainut vaa että tulee vähä kiire kesäkisun hommaamisessa, ku helluntaihinki on nii lyhyt aika..
[/q]
Samaa minäkin tuossa kaverille valittelin, mutta se helluntai-läppä on kuulemma saanut uuden muodon ja nykyään se menee niin, että:
[size=15]Jos ei heilaa helluntaina, niin on jono juhannuksena.[/size]
Ja mulla kerrankin itse asiassa oli wappuheila, joka sitten kylläkin osoittautu ihan päälyksi. Ehkä. Ainakin. En tiedä pitäisikö sille antaa vielä yksi mahdollisuus ja ehkä ääneen sanoa, että mikä siinä mättää. Kun itse on sinkkuillut vähän pidemmän aikaa, niin ei ole ihan valmis heti semmoiseen kiehnäämiseen ja kosketteluun.
Mun ongelma on siinä, että mä olen kohdannut kerran tässä elämässä päätäpahkaisen, silmänräpäyksessä rakastumisen. Ajattelin, että siinä on mun elämäni mies, "SE OIKEA". Olen kuitenkin sen verran realisti aina ollut, että heti tietenkin kuvittelin, että ei siitä voi tulla mitään, kun oli välimatkaa ja kaikkea. Tuli kuitenkin. Tuli elämäni oikeastaan ensimmäinen, ja pisin suhde, asuttiin yhdessä jne.
Ylämäkiä, alamäkiä ja kaikkea siltä väliltä. Rakastan kyseistä tyyppiä edelleen, mutta rakkaus muuttui, en rakasta häntä niinkuin naisen kuuluu miestä rakastaa, vaan enemmänkin kuin sisko rakastaa veljeään.
Niin, niin se ongelma on siinä, että tiedän maailmassa olevan tuommoista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tiedän, että "tuossa on mun elämäni mies" -on semmoinen mahdollinen ajatus. Tietenkin uskon, että meille on monta oikeaa tässä elämässä, mutta kun tiedän, miltä sen oikean kanssa tuntuu, niin en jaksa tuhlata aikaani niihin vääriin (paitsi ehkä hauskanpito mielessä *pahis*).
Sellaista kerralla valloittavaa tunnetta en ole ihan samanlaisena kokenut (jotenkin tuntuu, että tuskin tulen kokemaankaan), mutta jos joskus jotakin olen säätänyt, niin ovat lähteneet semmoisina yhtäkkisinä kohtaamisina. En osaa esim. katsella miehiä sillä silmällä, enkä varsinkaan valita jotakuta ja sitten iskeä sitä. Ei herranen aika, en, mutta miten sitten pitäisi toimia.
En tiedä, että uskoako vaiko eikö uskoa siihen, että ystävistä voi tulla rakastavaiset. Haluaisin uskoa siihen, että rakkauteen voi kasvaa, mutta toisaalta tiedän olevan semmoisia juttuja, jotka iskevät bäng vain. Niin, että olen ihan hukassa, sitä kai yritin sanoa
- « Edellinen
- 1
- ...
- 449
- 450
- 451
- 452
- 453
- ...
- 996
- Seuraava »