pääsykokeet/opiskelu

[q]diezel:
Osaakohan joku jo TKK:lla opiskeleva vastata, että kuinka ”normaalia” porukkaa tuolta loppuen lopuksi löytyy, kun teekkareiden maine nyt ei ole kovin ”hyvä” ?[/q]

No tää on nyt vähän myöhäinen vastaus, mutta... Teekkarit ovat loppujen lopuksi tosi heterogeenistä porukkaa, luulisin että jopa enemmän kuin jossakin tavallisessa tiedekunnassa. Se teekkarius joka ulospäin näkyy eniten (haalarit, lakit, jäynät) on vain yksi puoli koko potista. Itsekin omistan lakin mutta olen käyttänyt sitä ehkä noin 5 minuuttia elämästäni, haalaria en koskaan.

Tietysti noin miehiseltä kannalta markkinat ovat vähän huonot, kun tyttöjä on niin vähän. Naispuolisilla taas asia on toisin päin - usein puhutaan ns. prinsessaefektistä, eli tarjonnan puutteessa ne surkeimmatkin tytöt ovat kuumaa valuuttaa Otaniemen pariutumismarkkinoilla. (Tästä prinsessaefektistä voinkin löytää hyvän syyn sille miksi mulla ylipäätään on poikaystävä, normaalisti ei tällaiselle jäisi kuin jämiä. *nauru*) Erään tutkimuksen mukaan 95% DI-naisista menee naimisiin toisen diplomi-insinöörin kanssa.

Toisaalta sukupuolijakauma vaihtelee osastoittain. Kemiassa on suhteessa todella paljon tyttöjä, kun taas teknillinen fysiikka ja tietotekniikka on todella miesvaltaisia. Arvatkaa kuka on opiskellut kahdessa viimemainitussa?


Itselläni alkaisi olla se vaihe kun pitäisi ruveta isoksi ja valmistua. Tosin tällä hetkellä kyllä näyttää vahvasti siltä että voisin lukea itseni ainakin tekniikan lisensiaatiksi ja toivottavasti myös tekniikan tohtoriksi asti. Truu nördeys kunniaan!

hihhel pääsin kouluun vuos sit toka vuos menossa ja motivaatio hmm... joo on sitä x)

Tällä hetkellä opiskelu o mun elämäni tarkoitus (hyvin siis menee*iloinen*) no anyway. luen KYAMK:ssa markkinointia.. ja kiitos ”pomon” älynväläyksen mulla on joulukuussa 9 koetta koska jaksot o yhdistetty..
siis kokeet o luvassa aineista: liikeruotsi,liikesaksa, ympäristösuojelu, logistiikka, työsopimus, ulkomaankauppa, päätöslaskema, tutkimustyö, tilastotiede..
niin ja näitten lisäx o vielä 2 markkinaprojektitapahtumaa ja saksan keskustelukurssi mut niistä ei o koetta..
Lisäx oppilaskunnassa vpj, opinnäytetöiden kansitus ja tuutorointi..
Lisäksi luen avoimessa psykologian approa, eli ei mulla voi olla muuta elämää..
Ja pikkuisen ois tunne ettei mulla toi aika oikein riitä..*hmph**kuuma**uuh*

Tällä hetkellä opiskelen Laurea AMK:ssa Leppävaarassa (tietojenkäsittelyn koulutusohjelma).
Ei ihan hirveesti nappaa, mut ei nyt muutakaan vaihtoehtoa oikeen ole...
Aikanki koulumatka on melko lyhyt

Huomasinpa eilen, että oli julkistettu lähes kaikki kauppiksen pääsykoekirjat vuodelle 2004.
Aika paljon samoja kirjoja kuin edellisenä vuonna, mut saa nähdä miltä se matikankirja sit näyttää kun se julkastaan...Näytti ainakin siltä, että se on vaan joku uudistettu painos.

Kohtapuoleen ajattelin taas ruveta lukemaan hkkk pääsykokeisiin, mut sitä ennen pitää vielä tehdä lukusuunnitelma ym. siihen liittyvää.
Miinuspuolena harmittaa se, että viime vuoden pääsykoekirjat on alleviivattu ja niitä on aika nihkeetä ruveta lukemaan tollasenaan. Sen näkee sit onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa...
Ehkäpä ma taidan tilata vaan uudet kirjat tilalle (tai sit en)
(ENOSAAPÄÄTTÄÄ)

Olis kiva tietää onko kukaan muu päättänyt / ajatellut lukea kauppikseen ens vuonna.

[q]vaavu:
Teekkarit ovat loppujen lopuksi tosi heterogeenistä porukkaa, luulisin että jopa enemmän kuin jossakin tavallisessa tiedekunnassa.[/q]

Vähän myöhään joo
Joltain osin kyllä allekirjoitan tuon, mutta en tiedä onko havaintoni ihan väär mutta keskimäärin fuksit tuntuvat olevan homogeenistä porukkaa kuin vanhemmat opiskelijat vai johtuuko tämä vaikutelma yksinomaan siitä, että oman osaston fukseja on ne 400 (+muut osastot joiden kanssa sit vähemmän tekemisissä) ja vanhempia opiskelijoita on ne vajaa 10\'000 (?). Eli onko sittenkin prosentuaalinen osuus about sama ?

[q]Tietysti noin miehiseltä kannalta markkinat ovat vähän huonot, kun tyttöjä on niin vähän. Naispuolisilla taas asia on toisin päin - usein puhutaan ns. prinsessaefektistä, eli tarjonnan puutteessa ne surkeimmatkin tytöt ovat kuumaa valuuttaa Otaniemen pariutumismarkkinoilla.[/q]

Tai toisaalta kannattaako rajoittua vain teekkareihin ? pariutumismarkkinoilla siis.. vaikka sinällään sehän on helppoa napata joku läheltä, mut ei tää nyt ihan ollu mulla ainakaan mielessä kysyessäni kun täällä perhekylässä asustelen :)

[q]Itselläni alkaisi olla se vaihe kun pitäisi ruveta isoksi ja valmistua. Tosin tällä hetkellä kyllä näyttää vahvasti siltä että voisin lukea itseni ainakin tekniikan lisensiaatiksi ja toivottavasti myös tekniikan tohtoriksi asti. Truu nördeys kunniaan![/q]

Ei varmaan ihan paha veto noin teoriassa ? tähän mennessä on ainakin jäänyt kuva, että tutkijana voisi olla ihan hauska toimia. Eri asia sitten onko oikeastaan rahkeita siihen

[muokattu 10.11.2003 11:06]

Nostetaas tää pinnalle eli onko täällä ketään jakamassa tulevan kevään pääsykoe ahdistusta / innostusta? Kunnianhimoinen tarkoitus olisi päästä helsingin yliopistoon maantiedettä lukemaan ja nyt pitäis alottaa paahtaminen. Aina yhtä helvetillisen hankalaa

Vinkkejä saa antaa. Miten SINÄ onnistuit / aiot onnistua

[q]fadeout:
Vinkkejä saa antaa. Miten SINÄ onnistuit / aiot onnistua *super*[/q]

Ainakin omalla kohdalla oli 2 tärkeää asiaa onnistumisen kannalta:
* Tekee lukusuunnitelman, eli mitä opiskelee ja milloin
* Mielellään opiskelee kirjastossa ettei tule houkutusta esim. surffailla netissä

[q]fadeout: Kunnianhimoinen tarkoitus olisi päästä helsingin yliopistoon maantiedettä lukemaan ja nyt pitäis alottaa paahtaminen. Aina yhtä helvetillisen hankalaa

Vinkkejä saa antaa. Miten SINÄ onnistuit / aiot onnistua
[/q]

Teen parhaillaan gradua juuri kyseiselle mantsan laitokselle, takana 5,5 v. opintoja. Omasta pääsykokeesta on ehtinyt vierähtää sen verran aikaa etten edes pahemmin muista mitä siinä kysyttiin. Muutenkin voi olla aika vaikea antaa vinkkejä, jokaisen opiskelutyyli kun on erilainen. Yleisenä ohjenuorana suosittelisin kyllä kahlaamaan sen Terra Novan (mikäli se vielä on pääsykoekirjana) läpi etu- ja takaperin, opettelemaan keskeisiä termejä ja niiden merkitystä (kokeessa tais olla tehtävä tyyliin ”kuvaile lyhyesti yhdellä lauseella seuraavien termien merkitys”, esim. vulkanismi, keskus- ja vaikutusalueet), laatimaan jonkinlaisen lukusuunnitelman (ja pysymään siinä) ja myös toisinaan löysäämään ja tekemään jotakin muutakin kun lukemaan!

Ai niin, pääsykokeeseen kannattaa ottaa mukaan laskin, saattaa olla joku tehtävä jossa pääsee paljon helpommalla kun ei tarvitse alkaa paperille jakokulmia raapustamaan. Yleensä ottaen mantsan pääsykokeessa koeta pitää mielessä ”suurempi” näkökulma, ei ole niin tarpeen selittää pikkutarkkoja yksityiskohtia kuin kyetä näkemään metsä puilta ja kyetä analysoimaan asioiden merkityksiä yleisellä tasolla. Kuulostiko hankalalta?

Opiskelen Turun yliopistossa fysiikkaa, tähtäyksenä on jatko-opiskelikan paikka teoreettisessa fysiikassa. Vapaa-ajan ongelmia ei ainakaan ole, lukemisessa ja laskemisessa riittää puuhaa enemmän kuin jaksaisi. Asiat ovat välillä mielenkiintoisia, valillä ei, ja motivaatio riippuu pääasiassa siitä ymmärtääkö asioista jotain vai ei... Pääsin sisälle lukion todistuksen perusteella, tosin fysiikkaa on muutenkin todella helppo päästä lukemaan. (Vinkki ;) Tosin itse opiskelussa ei pääse vähällä...

[q]mana:
Opiskelen Turun yliopistossa fysiikkaa, tähtäyksenä on jatko-opiskelikan paikka teoreettisessa fysiikassa. Vapaa-ajan ongelmia ei ainakaan ole, lukemisessa ja laskemisessa riittää puuhaa enemmän kuin jaksaisi. Asiat ovat välillä mielenkiintoisia, valillä ei, ja motivaatio riippuu pääasiassa siitä ymmärtääkö asioista jotain vai ei... Pääsin sisälle lukion todistuksen perusteella, tosin fysiikkaa on muutenkin todella helppo päästä lukemaan. (Vinkki ;) Tosin itse opiskelussa ei pääse vähällä...
[/q]

Mikset vain vaihda suoraan teoreettiseen fysiikkaan? Allekirjoittanut opiskelee fysiikkaa Helsingin yliopistossa nyt neljättä vuotta ja tähtäimessä on se, että valmistuu edes joskus. Vapaa-ajan ongelmia ei ole, koska on klubitus ja paljon treenejä per viikko - lukeminen ja laskeminen vievät mahdollisimman vähän aikaa. Asia ovat välillä mielenkiintoisia ja välillä niihin tulee kiinnitettyä huomiotakin. Motivaatio riippuu siitä, miten unettavalla äänellä luennoitsija asioita selittää. Itsekin pääsin sisään lukion päästötodistuksella, joka ei ollut edes mikään hirmuisen hyvä (M:n paperit) ja ylitin sisäänpääsyrajan reilusti. Tosin kävin varmistelemassa pääsykokeissa, joihin luin huimat kaksi päivää. Itse opiskelussa pääsee aika vähällä, jos ei ole mitään kiirettä valmistumisen kanssa, mutta jos helppoa elämää haluaa, niin kannattaa mieluummin mennä lukemaan matematiikkaa.

Nimim. Neljäs vuosi, 106 ovaria plakkarissa ja vieläkin toisen vuoden kursseja käymättä.

*hih**justjoo*

itsekin pääsin kemiaa opiskelemaan suoraan papereilla (M paperit + hyvä todistus) ja pääsykokeissakin olin, ja niihin luin sen ruhtinaalliset 4 päivää Ovareita on kasassa 7 viime syksyltä, mutta nyt suunta on reilusti ylöspäin. Olen jopa lukenut.

btw, jos ei ois tuota ”kielten ylivaltaa” yo-kirjoituksissa, niin olis mullakin enemmän kuin M:n paperit. Reaaliaineet erillisiksi kokeiksi ja vieraista kielistä vaan englanti pakolliseksi

[muokattu 29.1.2004 22:29]

[muokattu 29.1.2004 22:30]

[q]Hyzenthlay:
btw, jos ei ois tuota ”kielten ylivaltaa” yo-kirjoituksissa, niin olis mullakin enemmän kuin M:n paperit. Reaaliaineet erillisiksi kokeiksi ja vieraista kielistä vaan englanti pakolliseksi
[/q]

No eihän niitä keskiarvoja enää oikeasti edes lasketa, joten ei niillä pyrkimisiin ole käytännössä merkitystä. Ainakaan minulla eivät aloituspisteisiin vaikuttaneet kuin pitkän matikan arvosana ja reaalin fysiikan tehtävien pisteiden summa jaettuna tehtyjen tehtävien lukumäärällä. Tosin käpistelyn pääsykokeen sai korvata äidinkielen ylioppilaskokeen arvosanasta saatavilla pisteillä. No, systeemi on kuulemma muuttunut sitten vuoden '99, mutta ei kai sentään noin radikaalisti? Sillä päästötodistuksellakaan ei muistaakseni ollut mitään painoarvoa, mikä oli sääli sinänsä...

[q]Epailija:
Nimim. Neljäs vuosi, 106 ovaria plakkarissa ja vieläkin toisen vuoden kursseja käymättä.
[/q]

Sä oot mun idoli
Mulla kun on nöyränä tavoitteena valmistua noin 8 vuodessa (Kyllä Vanhanen nyt repisi pelihousunsa...)

Mitä sisäänpääsemiseen tulee niin täälä myös marssittiin yliopiston ovesta sisään todistuksilla. Kemian pääsykokeesta taisin saada noin 0,78h lukemisen tuloksena 7p

[q]Epailija:
---
Hyzenthlay:
btw, jos ei ois tuota ”kielten ylivaltaa” yo-kirjoituksissa, niin olis mullakin enemmän kuin M:n paperit. Reaaliaineet erillisiksi kokeiksi ja vieraista kielistä vaan englanti pakolliseksi

---


No eihän niitä keskiarvoja enää oikeasti edes lasketa, joten ei niillä pyrkimisiin ole käytännössä merkitystä. Ainakaan minulla eivät aloituspisteisiin vaikuttaneet kuin pitkän matikan arvosana ja reaalin fysiikan tehtävien pisteiden summa jaettuna tehtyjen tehtävien lukumäärällä. Tosin käpistelyn pääsykokeen sai korvata äidinkielen ylioppilaskokeen arvosanasta saatavilla pisteillä. No, systeemi on kuulemma muuttunut sitten vuoden '99, mutta ei kai sentään noin radikaalisti? Sillä päästötodistuksellakaan ei muistaakseni ollut mitään painoarvoa, mikä oli sääli sinänsä...
[/q]

niin ainakin kemiassa, fysiikassa jne. Lääkikseen, johon hain ensisijaisesti, katseltiin aika paljonkin kielten arvosanoja. Ilman E:n papereita on varmaan turha yrittää. No, ehkä meillä on nyt sitten yksi kielitaidoton lääkäri vähemmän

kyllä multa kyseltiin ainakin hakulomakkeessa kemiankurssit ja niistä saadut numerot...

[q]BlueWind:
Sä oot mun idoli
Mulla kun on nöyränä tavoitteena valmistua noin 8 vuodessa (Kyllä Vanhanen nyt repisi pelihousunsa...)
[/q]

Siistiä. Minäkin taidan olla Vanhasen painajainen, kun taitaa mullakin venyä tuohon kahdeksaan vuoteen - etenkin jos lähden vaihtoon. Huomasin muuten, että nyt on samat lukemat taulussa kuin lukiosta poistuttaessa (4v. / 106 kurssia). Vinkeetä.

Edit:

[q]Hyzenthlay:
kyllä multa kyseltiin ainakin hakulomakkeessa kemiankurssit ja niistä saadut numerot...
[/q]

Hmm. Voi olla, että multakin kyseltiin käytyjen fysiikankurssien määrä ja loppuarvosana, mutta en mene vannomaan. Eikä noillakaan kysymyksillä tainnut muuta olla muuta kuin tilastollista arvoa...

[muokattu 30.1.2004 23:49]

Opiskelen viä ammattikoulun puolella lähihoitajaks. Pitäis valmistua vuonna 2005. Siitä sit luultavasti hetkeks töihin ja sen jälkeen kattoo jos menis/pääsis ammattikorkeeseen opiskeleen sairaanhoitajaks.

[q]Hyzenthlay:
Reaaliaineet erillisiksi kokeiksi ja vieraista kielistä vaan englanti pakolliseksi
[/q]

*pilkunnus* Ei kai siellä ookaan pakollinen ku yks laajan oppimäärän vieras kieli. Ruotsia ainakaan mä en laske vieraaks kieleks, onhan se toinen kotimainen kieli. Tosin sekin on monille aika vieras..

Olisimpa jo lukemassa pääsykokeisiini.

Nyt olen vaivainen abi. Yäähbyääh. En malta millään odottaa sitä kun voin TOSISSANI tarttua elämääni kiinni ja tehdä siitä jotain.

Mitäköhän siitäkin tulee. *täh*

Tapi T:[q]
Mun mielestä taas ylioppilaspapereille ei tarvisisi juurikaan antaa painoarvoa. Lukio-iässä on useimmiten aika hukassa, eikä välttämättä edes kiinnosta panostaa opiskeluun. On väärin, että teiniajan saamattomuudesta rangaistaan tulevaisuuden kannalta hyvinkin tärkeässä asiassa.
[/q]

Joskushan se vastuu omasta elämästä on otettava. Monissa maissa nuoret valmistuvat (tosin bachelor-papereilla) yliopistoista 20-vuotiaina - siellä pitää olla "valveilla" paljon nuorempana. Lukioon meneminenhän on myös jo valinta sinänsä.

Mulle kostautu mun lukion huonot lähtöpisteet ja pääsykokeessa ois pitän olla ylihyvä, enkä ollu.*mur*
No nyt leikin AMKssa enkä jaksa lukee tänä keväänä mihinkää, alan varmaa opiskelee avoimessa syksyllä tän koulun ohessa. Jos rahaa riittää ni mene jonnekin valmennuskurssille, ni ainaki tiiät osaamises tason.. rahaahan siinä kyl menee. Niistäkin kursseista kannattaa ottaa hyvissä ajoin selvää..