Kirjaudu
tai
Rekisteröidy
Monitorikysely
- « Edellinen
- 1
- ...
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- ...
- 26
- Seuraava »
Lisäksi mä väittäisin, että aika kultakorva saa olla, jotta miksaaja pystyy täydellisesti huomioimaan jotain 5dB heittoja matalilla taajuuksilla, jotka kuitenkin on aika yleisiä. Jotta tämä olisi edes teoriassa mahdollista, pitäisi miksaajan tuupata huoneeseen pistetaajuudet, muistaa niiden sointi ja sen jälkeen tuntea biisi 100% ja koko ajan ottaa huomioon pistetaajuuksien ja niiden kerrannaisten sointi...
Oma käsitykseni asiasta on, että käytännössä studiota akustoimalla ei koskaan saada suoraa taajuusvastetta, vaan lopputuloksessa on lähes aina useiden desibelien heittoja, vaikka akustointi tehtäisiin hyvinkin. Esim. joku 12 desibelin piikki voidaan saada vaimennettua 6 desibeliin jne. ja myös monitorien taajuusvasteissa voi olla muutaman desibelin heittoja. Todella harva studiomonitori toistaa viivasuorana koko taajuuskaistan mihin se kykenee. Eräässä testissä mackien monitorit olivat yksiä niistä harvoista, joiden vaste oli oikeastikin pakotettu lähes suoraksi. Silti monet pitävät toisenmerkkisiä monitoreita parempina, vaikka niissä esiintyisikin heittoa taajuusvasteessa (esim. adam ja dynaudio).
Joka tapauksessa miksaaja joutuu totuttelemaan huoneen akustiikkaan ja monitorien toistoon, ennenkuin voi lähteä tekemään kunnolla hommia. Ei siinä pystykään miettimään desibeleissä kovin monia väärin toistuvia taajuuksia, vaan pitää totutella monitorien ja tilan toistoon tunnettujen musiikkiteosten avulla ja kuulostella eri soitinten sävyjä ja juurikin bassopään voimakkuutta ja sävyjä, koska siellä varmasti on useiden desibelien sahausta vaikka olisikin panostanut akustiikkaan. Bassopää on miksattava uudelleen, jos se ei toimi kuunneltaessa toisilla vehkeillä. Miksaajalle muodostuu näkemys/kokemus, miten bassot (ja kaikki muukin) on miksattava, että ne toimivat myös studion ulkopuolella. Jos haluaa lähes heittämättömän taajuusvasteen huoneeseen, niin saa lähteä rakentamaan lähes täysin kaiutonta laboratoriota ja siinäkin ongelmaksi muodostuvat bassotaajuudet. Muistaakseni TKK:n iso kaiuton huonekin toimii vain n. 60 hertsiin asti, jonka alapuolella vaste ei ole enää suora. Se on silti totta, että monitorien uudelleensijoittelulla voidaan hakea tasaisempaa taajuusvastetta. Vaikka lopputuloksessa on lähes aina useiden desibelien heittoja, korva voi silti kokea toiston hyväksi ja tasaiseksi.
Katselin tuossa taannoin eri studioista mitattuja taajuusvasteita ja taisi mukana olla bob katzin masterointihuoneen vastekin. Melkoista sahausta oli havaittavissa, vaikka asianomaiset olivatkin tyytyväisiä lopputulokseen.
IMO ei pidä tuudittautua tilanteeseen, jossa tilaa ammattilaisen paikalle ja hyväksyy jäljet ilman mittauksia. Ennen akustiikkasuunnittelua pitäisi sopia matemaattinen tavoitetaso ja toteutuksen jälkeen tehdään tarpeelliset mittaukset.
Mä en yhtään epäilisi, että toi tila ei soisi selkeästi paremmin kuin monet muut tilat, mutta tämä ei vielä takaa tasaista taajuusvastetta, joka teilläkin varmaan ollut yksi tavoitteista. Esim tossa kotiteatteriprojektissa jälkikaiuta-aika ja heijastukset on kunnossa ja on aika todennäköistä, että nimenomaan tämä luo tilassa kuin tilassa sen "hyvän soundin". Sitten kun käydään oikeasti tutkimaan ääntä, saattaa siellä olla todella pahoja källejä.
Kyllä sen myönnän, että mittaaminen on jossain määrin insinöörihifistelyä, mutta silloin kun lähtee panostamaan suunnitteluun ja laitteistoon tasaisen vasteen toiveessa, tuntuu jotenkin hassulta jättää homma pelkän kuulon/luulon varaan. Asiaa myös imo pahentaa se, että monesti akustiikkasuunnittelu tarkoittaa esim vinoa kattoa/seiniä, paria paneelia heijastuskohtiin, joku diffuusori ja oikein hyvällä tuurilla resonaattori. Kaikki nämä ovat akustiikkasuunnittelun "perusaakkosia", eikä niiden "suunnittelu" vaadi edes yhden A4:n perustietämystä. Jos ihan oikeasti maksaa jollekin jotain, pitäisi palvelu pitää sisällään jo hiukan enemmän toimenpiteitä joilla sekä vaikutetaan ääneen, että todistetaan lopputulos.
Me tilattiin akukonilta ainoastaan suunnittelu. Möller ei koskaan käynyt edes paikan päällä ja suunnittelu oli lopulta 2 A4 lappusta. Tarkoitus oli tehdä mittaus sitten kun studion valmis mutta se vain jäi ;) Ei ole paljon haitannut.
Ei kannata otaa vertailuksi kotiteatteria, kun sillä ei hirveesti ole tekemistä musiikin miksaamisen kanssa. Kotitetterissa käytetään HIFI skobeja ja subbaria, skobet on kaukana kuuntelupaikasta ja niitä kuunnellaan lujaa.
Meidän studiossa olevat Genelcin skobet on n.1.2m etäisyydellä korvista ja niitä kuunnella melko hiljaa. Siinä ei hirveästi tule ongelmia bassojen ja kaiukujen kanssa kun huone on hyvin akustoitu. Suoraa taajuusvastetta tärkempää on oppia skobejen ja huoneen sointi. Kun sen oppii niin mikseistä tulee automaagisesti hyviä.
Jos tilassa tehdyt miksit olisi selvästi vaikka bassovoittoisia tai niistä uupuisi bassoa, niin silloin pitäisi alkaa mittaamaan missä mättää. Mutta kun mitään ongelmia ei ole ilmennyt ei ole ollut tarvetta mittauksillekaan. Toisaalta jos nyt mittaisi ja niiden pohjalta lähtisi "parantelemaan" saattaisi tilan soundi muuttua niin paljon että se karkottaisi nykyiset asiakkaat jotka ovat tottuneet tilan soundiin.
Löysin jassen blogista kuvia meidän studiolta jossa näkyy skobejen sijoittelu , takaseinän akustointi ja vähän toista sivuseinää.
Ei kannata otaa vertailuksi kotiteatteria, kun sillä ei hirveesti ole tekemistä musiikin miksaamisen kanssa. Kotitetterissa käytetään HIFI skobeja ja subbaria, skobet on kaukana kuuntelupaikasta ja niitä kuunnellaan lujaa.
Meidän studiossa olevat Genelcin skobet on n.1.2m etäisyydellä korvista ja niitä kuunnella melko hiljaa. Siinä ei hirveästi tule ongelmia bassojen ja kaiukujen kanssa kun huone on hyvin akustoitu. Suoraa taajuusvastetta tärkempää on oppia skobejen ja huoneen sointi. Kun sen oppii niin mikseistä tulee automaagisesti hyviä.
Mun kokemuksen perusteella parhaat mahdolliset miksaukset saa aikaan hyvillä kajareilla ja subbarilla ja nimenomaan soittamalla kovaa. Huoneen ei tarvi olla edes varsinaisesti akustoitu kunhan seinistä ei tule ihan suoria kaikuja kuuntelupisteeseen ja takaseinä on mahd kaukana ja mielellään täynnä jotain ääntä imevää matskua. Ihan kuollut huone ei musta sovellu miksaukseen, mutta esimerkiks mitään ilmastointiputkia tai lämmityspattereita ei kannattais olla lähellä.
Mut makuasioita nämäkin.
Outoa oikeastaan että molemmat soivat erittäin hyvin kun materiaali jota kuuntelee on hyvää, mutta 10xx sarja mielestäni muuttuu paljon rasittavamman kuuloiseksi heti kun vähänkin materiaalin taso laskee.... lisäksi niillä vanhemmilla minkä tahansa rock-pohjaisen kuuntelu on kuin puukkoa vääntäisi korvaan.
Pitääkö tästä päätellä että vanha 10xx sarja on parempi? Sillä erottaa hyvän matskun paremmin ja omistakin miksauksista on pakko tulla hyviä että niitä jaksaa kuunnella? Ja toihan on normaali reaktio kun kuuntelee rock-pohjasta matskuu :)
Ei vaan, kiinnostaa kyllä kovasti noi uudemmat Genet. Pitäs mennä koekuunteleen johki. Ainakin itsenäisyyspäivän vastaanotoilla pressan linnassa oli niitä puskemassa bändin ääntä pihalle. Sinne siis.
Mun kokemuksen perusteella parhaat mahdolliset miksaukset saa aikaan hyvillä kajareilla ja subbarilla ja nimenomaan soittamalla kovaa.
Mut makuasioita nämäkin.
Mulla taas just toisinpäin, paskat kaj... ei ku siis soittamalla hiljaa:)
Korvat menee niin helposti jumiin jos soittaa kokoajantäysillä, mutta välillä tietysti pitää testata lujempaa..
Eri ihmisille tietenkin lujaa tai hiljaa soittaminen tarkoittaa vähän erisuuruisia äänenpaineita. Liian hiljaa jos joutuu monitoroimaan, niin korva ei pysty toimimaan kunnolla, kun se on niin epäherkkä eri taajuusalueilla, joten miksaaminen on aivan mahdotonta. Liian kovaa soittaessa saattaa kuulla liiankin hyvin vaimeat äänet, saattaa saada kuulovaurion tai korvat väsyvät nopeammin. Sopiva äänenpaine varmati on aika henkilökohtainen, mutta jokin sopiva taso noiden kahden väliltä on varmati hyvä. Muistaakseni korvan taajuusvaste on noin 85 desibelin tuntumassa parhaimmillaan ja sen mukaan jotkut kalibroivat monitorinsa äänenvoimakkuuden miksatessa.
Muistaakseni korvan taajuusvaste on noin 85 desibelin tuntumassa parhaimmillaan ja sen mukaan jotkut kalibroivat monitorinsa äänenvoimakkuuden miksatessa.
Vaiko 83db, anyway. Se on tosiaankin optimi miksaus vola. Sen yli kun mennään ei taajuusvaste toistu enää tasaisena ja siksi laitteistot kalibroidaan toistamaan -14db RMS 83db volalla kuuntelupisteessä. "isojen poikien" studioilla muailmalla on -14 tai -17 merkitty mastervolaan jotta ekaa kertaa pajaan tuleva tietää mittaamatta milloin on 83db vola.
Klubimusiikkia jos tekee, niin miksivola subbarin kanssa on varmaan ok pitää kovalla. Meidän studiolla tehdään pääsääntöisesti pop-rock tuotantoja ja niissä ei hirveästi subbaria kaipaile.
ok.korjaan edelliseen postiini: kuuntelemalla "normaali-volalla"
jossain taidettiin vielä sanoa että liian kovaa soitettaessa korvan oma "kompressio" rupee hämäämään..
Muistaakseni korvan taajuusvaste on noin 85 desibelin tuntumassa parhaimmillaan ja sen mukaan jotkut kalibroivat monitorinsa äänenvoimakkuuden miksatessa.
Yleinen turvaraja melussa työskenteleville on 85 desibeliä, joten mä käsittäisin ton jo "kovaks".
Muistaakseni korvan taajuusvaste on noin 85 desibelin tuntumassa parhaimmillaan ja sen mukaan jotkut kalibroivat monitorinsa äänenvoimakkuuden miksatessa.
Yleinen turvaraja melussa työskenteleville on 85 desibeliä, joten mä käsittäisin ton jo "kovaks".
Tosiaankin 85dB tai se 83dB on jo suht. kova äänenvoimakkuus, mutta ei ymmärtääkseni vielä liian luja, jos välillä pitää esim. taukoja ja monitoreista ei kuitenkaan puske ihan koko aikaa noin lujaa ja editoitaessa juttuja tulee väkisinkin taukoja. Ja tuo on kuulemma suositus miksattaessa K-20 matskua. Jos on tarkoitus puristaa rms-arvoa lujemmaksi, niin esim. K-14 & 79dB pitäisi toimia myös.
Kieltämättä olis kiva joskus päästä asuntoon, jossa vois jopa kalibroida kamat k-systemin mukaisesti ja oikeesti monitoroida edes noin lujaa. No, ehkä joskus...
Melun kestoajat tietenkin vaikuttavat myös kuulovaurion syntyyn. Täältä löytyi joitain lukuja: http://www.uku.fi/avoin/ymp_terveys/oppimateriaali/terveys/terveys_ymptekijat1_fys.html
Esim. tuo 83-85dB raja alkaa olemaan siinä järkevyyden rajoissa voimakkuudeltaan. Jos monitoreista tulis kokoajan tolla voimakkuudella pohinaa, niin about 1.5 tuntia sais kuunnella "turvallisesti". Käytännössä toi kesto voi siis olla pidempikin, riippuu ihan siitä miten työskentelee.
Kovaa miksatessa tulee tehtyä helposti liian ohkasia miksauksia. Etenkin jos subbari pöhistelee niin että basso alkaa tuntumaan sen kuulumisen lisäksi.. Kaikki tuntuu tykittävän ja erottuvan selkeesti. Sen jälkeen kun kuuntelee esim joistakin muista kamoista normaalivolumella niin koko roska voi kuulostaa hyvinkin ponnettomalta.
Luureilla taas jos tekee liian kovalla niin en minä ainakaan saa enää dynamiikkaeroista ja stereokuvasta mitään selvää kun korvien oma limitteri alkaa ottamaan vastaan. Järestään tulee monoraidat liian lujaa ja stereoraidat liian hiljaa.
Kaippa se optimi miksausvoimakkuus olisi normaali kuunteluvoimakkuus ja välillä tsekkaa hiljentämällä ettei mikään raita puske muiden yli ja koventamalla ettei oo liian kuumat paikat.
Mummiälest.
ainakin eräs nimeltämainitsematon (aka en jaksa alkaa kaivaa netist referenssiä -tm-) tunnettu rokkimiksaajajäbä oli sitä mieltä että rokkilevyjä miksatessa on kaks tärkeetä referenssivolaa: HELVETIN LUJAA ja tosi hiljaa. normiäänenvoimakkuudella niin väliä :-)
ainakin eräs nimeltämainitsematon (aka en jaksa alkaa kaivaa netist referenssiä -tm-) tunnettu rokkimiksaajajäbä oli sitä mieltä että rokkilevyjä miksatessa on kaks tärkeetä referenssivolaa: HELVETIN LUJAA ja tosi hiljaa. normiäänenvoimakkuudella niin väliä :-)
Niinno rokkenrollissahan kuunteluvaihtoehdotkin on helvetin lujaa tai täysillä! ;)
(ja kiksussa :-))
olen käyttänyt budjettimonitoreista behringer b2031a jotka hintaisekseen loistavat, toinen suositeltava vaihtoehto samassa hintaluokassa Alesis M1, pienen kokeilun kävin Tannoyn monitoreiden kanssa eräässä studiossa joista en henk koht oikein tykännyt, voi olla myös makukysymys .. hiukan kalliimmista dynaudio bm6a ja adam p22a on hyviä valintoja genelecin ohella. Molemmat omalla tapaa hyviä, itsellä nyt käytössä adam p22a eikä mitään tarvetta vaihta pitkään aikaan.. adam p22a sopivasti alas menevä tiukka ja selkeä basson toisto ilman subbariakin ja erittäin hyvä erottelu keskialueilla.. toki kannattaa käydä tsekkaamassa monitorit oman korvan kanssa mikä sopii parhaiten ja myös muistaa että edelleen suuri osa hyvästä musasta on tehty ilman mitään kovin hyviä monitoreita, riippuu ihan siitä miten kuuntelet niitä
(No mut, aika paskat ylihintaset kajarit näyttäs silti olevan.)
Kyse ei ole mistään säilykepurkeista eikä pakoputkista vaan "reference" monitoreista ja tähän tarkoitukseen varsin edullisia.
Merkki sai jälleen hyvän vastaanoton alan lehdiltä. Jo pitkään tuotannossa ollut VS2108 sai kanssa mukavan vastaanoton. S8 oli "Brilliant" :)
http://www.sarkapro.com/VS2108_SoundOnSound_Feb2007_001.jpg
http://www.sarkapro.com/VS2108_SoundOnSound_Feb2007_002.jpg
http://www.sarkapro.com/VS2108_SoundOnSound_Feb2007_003.jpg
http://www.sarkapro.com/S8_FutureMusic_Feb2007.jpg
Hans Z:llä on muuten noita 2108ja peräti 28 kpl - joku raja sentään :D
Kyse ei ole mistään säilykepurkeista eikä pakoputkista vaan "reference" monitoreista ja tähän tarkoitukseen varsin edullisia.
Merkki sai jälleen hyvän vastaanoton alan lehdiltä. Jo pitkään tuotannossa ollut VS2108 sai kanssa mukavan vastaanoton. S8 oli "Brilliant" :)
http://www.sarkapro.com/VS2108_SoundOnSound_Feb2007_001.jpg
http://www.sarkapro.com/VS2108_SoundOnSound_Feb2007_002.jpg
http://www.sarkapro.com/VS2108_SoundOnSound_Feb2007_003.jpg
http://www.sarkapro.com/S8_FutureMusic_Feb2007.jpg
Hans Z:llä on muuten noita 2108ja peräti 28 kpl - joku raja sentään :D
Onhan noi Questedit kovia, ei käy kieltäminen. Kiinnitti muuten huomiota tossa "VS2108_SoundOnSound_Feb2007_002.jpg" esiintyvä Quiklokin erikoinen työpöytä-ständi, jossa näytön joutuu sijoittamaan korkealle. Eikö toi oo ergonomisesti aika hanurista, kun ajattelee että optimaalisin paikka on työtasoakin alempana, jotta katselukulma on alaviistoon?
Quiklokin erikoinen työpöytä-ständi, jossa näytön joutuu sijoittamaan korkealle. Eikö toi oo ergonomisesti aika hanurista, kun ajattelee että optimaalisin paikka on työtasoakin alempana, jotta katselukulma on alaviistoon?
No on kyllä. Tässä on huomattavasti parempi vaihtoehto http://www.sarkapro.com/NewEngInstArtStudioG_big.jpg
Onhan noi Questedit kovia, ei käy kieltäminen. Kiinnitti muuten huomiota tossa "VS2108_SoundOnSound_Feb2007_002.jpg" esiintyvä Quiklokin erikoinen työpöytä-ständi, jossa näytön joutuu sijoittamaan korkealle. Eikö toi oo ergonomisesti aika hanurista, kun ajattelee että optimaalisin paikka on työtasoakin alempana, jotta katselukulma on alaviistoon?
Olet kiinnittänyt huomion samaan asiaan kuin minäkin. Tuntuu, että monissa studioissa työaseman näytöt on sijoitettu aivan liian korkealle ja pöydällä olevalle mikserille on varattu paras paikka aivan kuin sitä käytettäisiin joka paikassa kaikista eniten. Olisikohan tuo näyttöjen korkealle sijoittaminen jokin vanha jäänne ajoilta jolloin tietokone oli vain aputyöväline ja päätyö tehtiin mikserillä ja muilla hardiksilla?
Kattelin tuossa taannoin FM:n John 00 Fleming-haastatteluvideon jossa tyypillä oli myös näytöt todella korkealla vaikka käyttää softaa tosi paljon ja editoi näytöllä. Näyttää jotenkin hankalalta, kun joutuu katsomaan todella korkealle ja ikäänkuin pinnistelemään, että saa homman suoritettua näytöllä. Ja mikä tyhmintä, niin vaikka näyttötaso on jo monissa studio-pöydissä tosi korkealla, niin monet sijoittavat niille vielä näytöt, joissa on todella korkea ja mahdollisesti vielä sellainen jalka jota ei voi edes säätää, jolloin näyttöpaneeli on vielä jopa 10cm korkeammalla kuin näyttötaso. Tollaiselle tasolle kannattaisikin ehdottomasti hankkia näytöt, joiden jalan korkeuden voi säätää lähes nollaan.
Varsinkin nykyään softapainotteisessa miksaamisessa on tärkeää myös omasta mielestäni, että tietokoneen näytöt, näppäimistö ja hiiri asetetaan ensin hyville paikoille ja vasta sen jälkeen kaikki muut laitteet. Tilasin btw vähän aikaa sitten saksasta työasemapöydän jossa on räkkitilat yms mutta ei tuommoista korkeaa tasoa näytöille. Se oli ensimmäinen kriteeri, minkä perusteella valkkasin pöydän, että näytöt eivät nouse pilviin vaan pysyvät nimenomaan sopivalla korkeudella ettei niskoja tartte nyrjäyttää. Pöytätasolle saan siis näytöt edelleenkin normaalille korkeudelle pöytäräkkitilojen väliin. Lisäksi pöytätilaa on todella paljon joten siihen voi sijoittaa mikserin tai synan ja master-keybbiselle on vielä iso ulosvedettävä taso.
Tietenkin tuohon laitteiden sijoittamiseen vaikuttaa se, miksaako, säveltääkö/editoiko tietokoneella vai masteroiko. Kannattaa valita semmoinen ratkaisu joka sopii omaan tyyliin.
...Tietenkin tuohon laitteiden sijoittamiseen vaikuttaa se, miksaako, säveltääkö/editoiko tietokoneella vai masteroiko. Kannattaa valita semmoinen ratkaisu joka sopii omaan tyyliin.
Juuri näin. Syystä näin http://www.sarkapro.com/Quested_rooms.jpg . Tässä masterointiin erikoistunut paja http://www.sarkapro.com/Master_Suite_lg.jpg
- « Edellinen
- 1
- ...
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- ...
- 26
- Seuraava »