Detroit
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- Seuraava »
Uudempaa teknoa ei oo tullu kauheesti seurattua, mutta Fabrice Lig on ainakin yleensa tuottanut varsin laadukasta detroit-henkista diipisteltya, ja Mathew Jonson on kans jotain kivoja raitoja vasannyt, unohtamatta tietty Titonton Duvantea, Dan Curtinia, John Tejadaa, Carl Craigia... tota chordimpaa etc kamaa tulee mm. Los Hermanokselta. Kait noil alkuun.. nii ja tietty on jotain eurooppalaisia lafkoja mut mainitkoon muut niita :)
Klassikkosaralta tietty pakko mainita labelit: Metroplex, Transmat, Fragile, KMS ja tietenkin Underground Resistance seka Red Planet.
edit: ainii tietty +8, m-nus ja probe on mainitsemisen arvoisia myos :)
melodista viri-viri tööt-tööt -teknoa
kannattaa ehdottomasti kaivaa michael mayer @ love family park
setti jostain.
djsakke tossa listasi päteviä astisteje/labeleita joilta löytyy kasapäin noita detroit klassikoita. groove la chord henkisestä menoa etsiessä mulle tulee ensimmäiseksi D'Malicious niminen artisti mieleen.
detroitista tulee myös loistavaa housea mm. artisteilta:
kenny dixon jr. aka. moodymann
theo parrish
omar s.
andres
norma jean bell
erinomaista detroit lukemista on dan sicko:n kirkoittama techno rebels kirja.
Noista lafkoista pitää sanoa, että uudemmat UR:t on olleet vähän vaihtelevan tasoisia IMO mut vanhemmat (jonnekin sinne 30:n paikkeille asti) ovat aika rautaa melkein järjestään. Red Planet sen sijaan on safe bet, kaikki julkaisut rokkaavat kybällä.
Voin itse suositella tällaista lättyä jos tulee jossain vastaan: Techno! The New Dance sound of Detroit. Ten Recordsin julkaisema kokoelma vuodelta 1988 joka aikanaan antoi koko genrelle (tekno) nimen. Erittäin päräyttävä kokoelma varhaisia Detroit-helmiä.
Noista lafkoista pitää sanoa, että uudemmat UR:t on olleet vähän vaihtelevan tasoisia IMO mut vanhemmat (jonnekin sinne 30:n paikkeille asti) ovat aika rautaa melkein järjestään. Red Planet sen sijaan on safe bet, kaikki julkaisut rokkaavat kybällä.
Joo, ur:lla on vahan vaihteleva taso.. mutta uudemmista mita itselle plakkariin on eksynyt 058 mad mike - the actuator, 060 aquanauts - spawn on kylla ollut erittain parayttavaa kamaa. Red Planetin kanssa taas mulla tuppaa meneen niin etta 09:n asti on laatua ja 10 oli se cd-kokkari jonka jalkeiset julkaisut ei niin lammita..
Voin itse suositella tällaista lättyä jos tulee jossain vastaan: Techno! The New Dance sound of Detroit. Ten Recordsin julkaisema kokoelma vuodelta 1988 joka aikanaan antoi koko genrelle (tekno) nimen. Erittäin päräyttävä kokoelma varhaisia Detroit-helmiä.
Tuolla toisaalla kun kokositte Rough guideja, voisitte asiaa paremmin tuntevat koota Rough Guide To Detroit ja miksei myös Rough Guide To Chicago.
Kiitos :D
Tuolla toisaalla kun kokositte Rough guideja, voisitte asiaa paremmin tuntevat koota Rough Guide To Detroit ja miksei myös Rough Guide To Chicago.
Kiitos :D
Tuosta vaikka muutaman vuoden takainen detroit fives -lista:
http://www.twoplayer.co.uk/charts/detroit/index_forcefield.asp
jep kaikki edellä mainitut kovia...mut lisäks ainakin Planet-e, KDJ, Sound Signature... ja lisää myöhemmin
ps. kyllä noi uudemmatkin UR:t suurimmaks osaks rokkaa :D
Tossa on muut ehtineet luetella noita labeleita, joten laitetaan sitten noita itseni mielestä loistavia detroit viisuja ja levyjä.
Blake Baxter - It's A Funky World
Blake Baxter - Brothers Gonna Work It Out
Carl Craig - At Les
Derrick May/Rhythim Is Rhythim - Strings Of Life
Derrick May/Rhythim Is Rhythim - Nude Photo
Fix - Flash
Chez Damier - Help Myself
E-Dancer - Velocity Funk
E-Dancer - World Of Deep
Inner City - Good Life
Kenny Larkin - Metropolis
Kenny Larkin - Track
Kenny Larkin - Soul Man
Dark Comedy - War Of The Worlds
Octave One - Siege
Octave One - Empower
69 - Jam The Box
69 - My Machines
Plastikman - Krakpot
Plastikman - Sheet One album
Plastikman - Spastik
Plastikman - Musik album
Circuit Breaker - Trac K
Circuit Breaker - Overkill
F.U.S.E. - Substance Abuse
F.U.S.E. - F.U. 2
F.U.S.E vs. LFO - Loop
Cybersonik - Techarchy
DBX - Losing Control
DBX - Live Wire
Jeff Mills - The Punisher
Jeff Mills - DNA
Jeff Mills - Condor To Mallorca
Millsart - Step To Enchantment (Stringent)
Jeff Mills - Casa
Jeff Mills - The Bells
Jeff Mills - Axis - The Other Day compilation
Robert Hood - Internal Empire album
The Vision - Detroit: One Circle
Robert Hood - Rhythm
The Martian - Ultraviolet Images
The Martian - Star Dancer
The Martian - Windwalker
Suburban Knight - The Warning
Suburban Knight - The Art Of Stalking
Galaxy 2 Galaxy/Mad Mike - Hi-Tech-Jazz
Galaxy 2 Galaxy/Mad Mike - Journey Of The Dragons
Underground Resistance - Codebreaker
Sean Deason - Razorback
Bango - Ritual Beating System
Nyt muuten tuli sellainen pointti mieleen että olis hyvä määritellä mitä Detroit-teknolla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Ei siis mitään hiusten halkomista, mutta esimerkiksi Robert Hoodin ja Jeff Millsin jutut, vaikka Detroitista tulevatkin, ovat kuitenkin huomattavasti tylympää materiaalia kuin esim. vanhat Transmatit ja Metroplexit. Toisaalta taas jos rajaus otetaan maantieteellisesti, on todettava että esimerkiksi Richie Hawtin tai Aril Brikha eivät ole Detroitista.
Ehdotan tätä määrittelyä tehtäväksi siis syystä että kun toiveikas wannabe-Detroit-diggari sitten lähtee levylistojen kanssa kauppaan, ei olisi pettymyksiä luvassa kun saundi onkin jotain ihan muuta kuin on ajatellut, en siksi että tämä olisi joku objektiivisesti määriteltävissä oleva asia.
Pannaan vielä loppuun lyhyt lista viime aikoina kovasti diggailtuja Detroit-henkisiä viisuja:
The Martian: Journey to the Martian Polar Cap
The Martian: Firekeeper
Underground Resistance: The Final Frontier
Underground Resistance: Hi-Tech Jazz (The Science)
Blake Baxter: Forever and a Day
X-103: The Gardens
Suburban Knight: Collaboration Alpha
Juan: Techno Music
Reese & Santonio: Rock to the Beat
Choice: Acid Eiffel
Hehee.
DropBassNetwork. Muuten voiskin about kaiken 313 suunnalta
polttaa ;) No joo.. aika off-topic vaikka sieltäpäes tulleepi.
-- xybo
DropBassNetwork. Muuten voiskin about kaiken 313 suunnalta
polttaa ;) No joo.. aika off-topic vaikka sieltäpäes tulleepi.
Paitsi että dbn on Milwaukeesta ja suuntanumerokin 414. ;)
Itselleni detroit lähti kolisemaan varsin myöhään lähinnä Robert Hoodin tuotannolla. Ainakin Minimal Nation, Internal Empire ja Moveable Parts 1+2+puppet master ovat tsekkaamisen arvoisia. Nämä ovat sitten sitä nörteintä mahdollista kilistelyä - lähinnä vastaavat liikennevalojen piippailua, kuten biisi Parade.
DropBassNetwork. Muuten voiskin about kaiken 313 suunnalta
polttaa ;) No joo.. aika off-topic vaikka sieltäpäes tulleepi.
Paitsi että dbn on Milwaukeesta ja suuntanumerokin 414. ;)
Totta. Mun moka. Mutta sehän tarkottaa, että sieltä
ei o tullu oikein mitään hyvää. =)
-- xybo
Nyt muuten tuli sellainen pointti mieleen että olis hyvä määritellä mitä Detroit-teknolla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Ei siis mitään hiusten halkomista, mutta esimerkiksi Robert Hoodin ja Jeff Millsin jutut, vaikka Detroitista tulevatkin, ovat kuitenkin huomattavasti tylympää materiaalia kuin esim. vanhat Transmatit ja Metroplexit. Toisaalta taas jos rajaus otetaan maantieteellisesti, on todettava että esimerkiksi Richie Hawtin tai Aril Brikha eivät ole Detroitista.
Jeah, ei meikäkään kyl laittais esim FUSE:e tai Plastikmanii detroit -levyjen joukkoon. Ihan jo sen perusteella mitä ne on. Sit vielä DBX:t ja muut, Jack Masterit ja Soundcraftit ja Rozzot oli silloin 95 jotain 'underground housen' ja US teknon/housen välillä (ainakin esim Winkin mukaan). Yleensä noi rajat on imo muutenkin vedetty maantieteellisesti, saksassa omat juttunsa, hollannissa ja jenkeis samoin. Plus sit esimerkiks vielä päälle pohjolan monoilut jne jne. Mut ei sen puoleen, mitä kaikkee paskaa nykyään kutsutaankin esim progeks on menettänyt jo kauan sitten toivon genremäärittelyn fiksuista rajoista.
Toinen hämmentävä juttu on tää Schranz/Mayhem or whateva, vastaavaa tyyliä on väännetty jo ziljoona vuotta ja ne viisut on mennyt ihan omien jakojensa alle.. Tietty en sit tiedä oonko kuullut 'tyylipuhdasta' skräntsii ;) Mut tosiaan, tuntuu vain siltä et nyt sitä sitten yhtäkkiä aletaan kutsua noin, where is teh magic point? :)
R&S -lafkalta ainakin CJ Bollandit vois mennä kans tohon kategoriaan
Choice: Acid Eiffel
Tämä nyt ei ainakaan mene tohon maantieteellisesti Detroit techno biiseihin. Ellei sitten Laurent Garnier ja kumppanit ollut Detroitissa kun ne tämän biisi teki. :hah: (muuten kyllä ehdottomasti Detroit henkinen raita)
Kannattaa muuten sekata Russ Gabrielin Ferox labelin vanhempia julkaisuja joista moni on hyvin Detroit hengistä melodista technoa, kuten
Too Funk - Storm The Funk EP
Naughty & Tolis - Minimal Accent Vol. 2
Paul Hannah - Control EP
Synchrojack - Synchrojack
Ian O'Brien - Desert Scores albumi (sisältää loistavan Mad Mike Disease biisin)
Myös Abe Duquen uudet julkaisut hänen omalla Abe Duque Recordsilla on tarkastamisen arvoisia, jos tollanen melodisempi techno ja deep house soundi uppoo.
Nyt muuten tuli sellainen pointti mieleen että olis hyvä määritellä mitä Detroit-teknolla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Ei siis mitään hiusten halkomista, mutta esimerkiksi Robert Hoodin ja Jeff Millsin jutut, vaikka Detroitista tulevatkin, ovat kuitenkin huomattavasti tylympää materiaalia kuin esim. vanhat Transmatit ja Metroplexit. Toisaalta taas jos rajaus otetaan maantieteellisesti, on todettava että esimerkiksi Richie Hawtin tai Aril Brikha eivät ole Detroitista.
Toinen hämmentävä juttu on tää Schranz/Mayhem or whateva, vastaavaa tyyliä on väännetty jo ziljoona vuotta ja ne viisut on mennyt ihan omien jakojensa alle.. Tietty en sit tiedä oonko kuullut 'tyylipuhdasta' skräntsii ;) Mut tosiaan, tuntuu vain siltä et nyt sitä sitten yhtäkkiä aletaan kutsua noin, where is teh magic point? :)
Taas yksi tietämätön proge or whatever jätkä tulee väittämään että schranz olisi sama juttu kun Ruotsi techno tai perus keski-Eurooppalainen hard techno. Schranz on kyllä ihan selvästi oma genrensä jo pelkästää sillä perusteella että siinä on muuta techno nopeampi tempo ja paljon elementtejä jotka ovat tuttuja hardcoresta.
Mutta tää menee ihan offtopic touhuiluksi ja tosta schranzista on jo oma topicinsa, joten mä lopetan tältä erää.
jUSSiN miksauksista löytyy paljon detroittia > http://deep.dreamland.org/index.php?id=mixtapes
sieltä kaivelee traklistejä..
Choice: Acid Eiffel
Tämä nyt ei ainakaan mene tohon maantieteellisesti Detroit techno biiseihin. Ellei sitten Laurent Garnier ja kumppanit ollut Detroitissa kun ne tämän biisi teki. :hah: (muuten kyllä ehdottomasti Detroit henkinen raita)
Haha, arvasin että joku vielä tarttuu tohon. =) Puolustuksena totean, että onhan se sentään julkaistu Fragilella, joka on Transmatin sublabeli. =D
Nyt muuten tuli sellainen pointti mieleen että olis hyvä määritellä mitä Detroit-teknolla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Ei siis mitään hiusten halkomista, mutta esimerkiksi Robert Hoodin ja Jeff Millsin jutut, vaikka Detroitista tulevatkin, ovat kuitenkin huomattavasti tylympää materiaalia kuin esim. vanhat Transmatit ja Metroplexit. Toisaalta taas jos rajaus otetaan maantieteellisesti, on todettava että esimerkiksi Richie Hawtin tai Aril Brikha eivät ole Detroitista.
Toinen hämmentävä juttu on tää Schranz/Mayhem or whateva, vastaavaa tyyliä on väännetty jo ziljoona vuotta ja ne viisut on mennyt ihan omien jakojensa alle.. Tietty en sit tiedä oonko kuullut 'tyylipuhdasta' skräntsii ;) Mut tosiaan, tuntuu vain siltä et nyt sitä sitten yhtäkkiä aletaan kutsua noin, where is teh magic point? :)
Taas yksi tietämätön proge or whatever jätkä tulee väittämään että schranz olisi sama juttu kun Ruotsi techno tai perus keski-Eurooppalainen hard techno. Schranz on kyllä ihan selvästi oma genrensä jo pelkästää sillä perusteella että siinä on muuta techno nopeampi tempo ja paljon elementtejä jotka ovat tuttuja hardcoresta.
Mutta tää menee ihan offtopic touhuiluksi ja tosta schranzista on jo oma topicinsa, joten mä lopetan tältä erää.
Mikä vitun progejätkä :D
Ja missä vitun välissä mä vedin ruotsiteknon tai keskieurooppalaisen 'hard technon' mukaan? Pliis KERRO! :D
BTW Nopeamman temmon sai myös aikoinaan pitchaamalla vitusti...
Dear Doc,
Mä oon pidemmän aikaa kuunnellut ja soittanut house -musiikkia. Olen lähes aina ihmetellyt kuitenkin näitä muutamia tyyppejä (nörttejä he ovat kaikki) jotka kuuntelevat melodista viri-viri tööt-tööt -teknoa ja väittävät saavansa viboja siitä.
Tässä kuitenkin viimeisen vuoden aikana on jotkin tietyt nyanssit tuosta typerästä* musiikista auenneet minulle aivan uudella tavalla. Varmasti tiedätte sen tunteen kun täpötäydelle tanssilattialle reväytetään Groove La Chord gainit punaisella tai kun Hulkkonen taistelee Enderin kanssa siitä kumpi saa enemmän meteliä ihmisistä soittamalla toinen toistaan vääntävämpiä chordilänkytyksiä. Silloin ei ole paljoa haitannut vaikka on vähän hikeä puskenutkin pintaan.
Nyt kun olen kokeillut sitä varovasti tyttöystäväni kanssa, niin olen valmis tulemaan kaapista ulos.
Dear Doc, mitä te suosittelisitte jatkotoiminpiteiksi? Joitain levyjä, lafkoja ja klassikkojulkaisuja? Erityisesti kiinnostaa chordipitoiset raidat, mutta kaikki on tervetullutta. Erityisesti toivon keskustelua detroitista yleisesti.
* Jos jaavalainen gamelan on maailman parasta musiikkia, niin detroitin on salettiin oltava sitä tyhmintä.
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- Seuraava »