SINKKULUUKKU
[q]äm: Onhan se veemäistä laskeskella senttejä ruokakaupassa, mutta en aseta rahaa niin korkealle elämässäni, että se menisi poissa vanhempien silmien alta, ympäri kotia harrastettavan villin seksin edelle *nauru*[/q]Amen to that!*aplodit*
[muokattu 26.1.2004 20:00]
[q]BTB:
Ainoa huono puoli siinä että kotona asusti niin ei viitsinyt pyytää tyttöystäviä käymään luonaan yöksi jne mutta onneksi heillä oli omat asunnot joten tuli viihdyttyä niiden luona jonkin verran.[/q]
Jaa, eipä toi mulle ollut ongelma.
[q]BTB:
Eikä se kauheasti vaikuta seurusteluun, asuuko toinen kotona vaiko molemmat. Seksin suhteen kyllä jos molemmat asuvat kotona 
[/q]
Niin, ei voi ihan joka kerta käyttää keittiön pöytää kun tekee mieli 
[q]Ja vielä siitä rahasta. Opiskelijabudjetilla minäkin elän. Onhan se veemäistä laskeskella senttejä ruokakaupassa, mutta en aseta rahaa niin korkealle elämässäni, että se menisi poissa vanhempien silmien alta, ympäri kotia harrastettavan villin seksin edelle 
[/q]
Noh, ainakaan mulla ei tota ongelmaa sattuneista syistä ole mutta sinänsä pelkkä jupinoitten ja tiesitkö muuten että..., luin just tästä tosi mielenkiintosesta jutusta..., teeveessä yks tutkimus... kuuntelu 24/7 alkaa jossain välissä ajamaan hermoromahduksen partaalle... Onneksi kohta oma lukaali alla...
[q]ella_:
ei ne vanhemmat välttämättä ongelma ole, mutta kyllähän ne täytyy huomioon ottaa jos samassa huushollissa asuu. ei esimerkiksi varmaankaan oleskella partnerin kanssa alasti tai puolialasti olohuoneessa tms vaikka olisi kuinka liberaalit vanhemmat :D
[/q]
KIMPPASUIHKUT!
Mä unohdin mainita kimppasuihkut!
Siinä vielä yksi syy sille, että oma koti on oltava.
[q]BTB:
Hyvä puoli tuossa oli että sain opinnot nopeasti loppuun ja kun valmistuin, ostin asunnon saman tien ettei tarvinnut sijoituksiin ja säästöihin pengota jo opiskeluvaiheessa.
Nyt olen tyytyväinen asunnon omistaja ja opinnot takana 
Eikä se kauheasti vaikuta seurusteluun, asuuko toinen kotona vaiko molemmat. Seksin suhteen kyllä jos molemmat asuvat kotona *blush*[/q]
IMO hyvä järjestys, koska jos asut kotona, niin ei tarvitse stressata noista rahahuolista ja opinnot sujuvat jouhevasti. Kyl senkin jälkeen vielä kerkeää panna siellä keittiön pöydällä mielin määrin tai keittää teevettä alasti keittiössä.
edit: kielioppia täytyis harjoitella enemmän...
[muokattu 26.1.2004 20:37]
[q]Lene:
Kummat fiilikset. Tuntuu, ettei sinkkuudelle edes ole olemassa toista vaihtoehtoa. Ei osaa edes kuvitella itseään seurustelevana. Niin itsestäänselvyys, että toista vaihtoehtoa tarjoavaa tulisi katsottua vähän vinoon tms. 
[/q]
mitä se seurusteleminen on??*ding*
[q]kilobitti:
---
sts:
Mielumminin 22v sinkkuilua kuin vitusti paskoi suhteita... itse vaihtaisin kaikki vanhat kohellukset pois...
---
vaikka noi tuntuu jälkeenpäin kuinka typeriltä, itse en niitä vaihtaisi pois...jokaisesta olen kumminkin jotain oppinut, joka saattaa auttaa selviämään jos joskus vaikka tapais jonkun merkityksellisen.[/q]
Nimenomaan, vaikka ois paskoja suhteita/asioita takana, niin itse otan ne ainakin kokemuksina ja asioina mistä voi ottaa oppia ens kerralla. Paskaa on välil hyvä syödä, alkaa taas arvostamaan et se normaali hernekeittokin on loppupeleissä erinomaista (toivottavasti joku välkky nyt ei sit ala ottamaan oppia kirjaimellisesti, en suosittele).
[q]BMT:
---
[Nuclear]:
Nimenomaan, vaikka ois paskoja suhteita/asioita takana, niin itse otan ne ainakin kokemuksina ja asioina mistä voi ottaa oppia ens kerralla. Paskaa on välil hyvä syödä, alkaa taas arvostamaan et se normaali hernekeittokin on loppupeleissä erinomaista (toivottavasti joku välkky nyt ei sit ala ottamaan oppia kirjaimellisesti, en suosittele).
---
Elikkä paskaa ei kannata syödä?[/q]
Ootpas varsin välkky kyl.
[q]BMT:
---
friikman:
Rakkaus on pesti hulluuteen.
---
YUP:lla on kyllä sanomaa lauluissaan... ja biletys on hyvä lääke kaikkeen.
[/q]
Jarkko martikaisella on tunteiden tulkki.. loistava huumorin taju. Yhtyeen koko tuotanto lepää mun hyllyssä. Livenä paras suomalainen rock/pop yhtye.
[q]>Lucid:
Toope, tää on kyl TOSI siistii
[/q]
no onhan tää
[q][Nuclear]:
Millon ihminen on omana itsenään? Sillon kun hän yksin kotona kattoo nyyhkyleffaa, sillon kun hengailee kavereitten kanssa vai sillon kun örmyää kännipäissään pitkin pusikkoja?[/q]
Luulen, että omin itseni esiintyy vanhojen todella luotettavien ystävien kanssa. Heidän kanssaan ei ole mitään tarvetta esittää mitään, koska sanoin ihan mitä tahansa osaavat he tavallaan pistää sen oikeisiin raameihin - eli niihin, joka heille muodostuu kun tuntevat mut oikein hyvin ja ovat nähneet miten toimin lähes kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Eli tavallaan, koska [Nucen] sanoin kukaan ei ikinä ole oma itsensä, itsensä oleminen onkin sitä minkä vanhat kaverit näkee olevan aitoa...ehkä*täh*
[q]Epailija:
---
suurimmat sydänsurut aiheuttavat juuri ne, jotka vähiten ovat moisten arvoisia?
[/q]
Toi on muuten ihan totta*igor*
[q]kilobitti:
Luulen, että omin itseni esiintyy vanhojen todella luotettavien ystävien kanssa. Heidän kanssaan ei ole mitään tarvetta esittää mitään, koska sanoin ihan mitä tahansa osaavat he tavallaan pistää sen ”oikeisiin raameihin” - eli niihin, joka heille muodostuu kun tuntevat mut oikein hyvin ja ovat nähneet miten toimin lähes kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Eli tavallaan, koska [Nucen] sanoin kukaan ei ikinä ole oma itsensä, itsensä oleminen onkin sitä minkä vanhat kaverit näkee olevan aitoa...ehkä*täh*
*nauru*[/q]
Ihan hyvin kyl selitetty. Toisaalta kun kyse oli siitä, että ihminen voisi olla enemmän oma itsensä kun tapaa tuntemattoman, niin silloinhan ihminen ei voisi koskaan olla oma itsensä tavattaessaan uuden ihmisen. Itse vain en ole oikein kunnolla sisäistänyt tuota oma itsensä-käsitystä tai miten ihminen voisi enemmän olla sellainen, koska kuitenkin näät itse itsesi erilaisena kuin mitä kaverit näkevät.
Täällä olisi taas yksi sinkkuluukkuun ilmoittautuva.... Toivottavasti pääsisi jo pois*uuh*... Alkaa pikkuhiljaa tympimään tämä \sinkkuus\...
[q][Nuclear]:
Ihan hyvin kyl selitetty. Toisaalta kun kyse oli siitä, että ihminen voisi olla enemmän oma itsensä kun tapaa tuntemattoman, niin silloinhan ihminen ei voisi koskaan olla oma itsensä tavattaessaan uuden ihmisen. Itse vain en ole oikein kunnolla sisäistänyt tuota oma itsensä-käsitystä tai miten ihminen voisi enemmän olla sellainen, koska kuitenkin näät itse itsesi erilaisena kuin mitä kaverit näkevät.
[/q]
Mulle toi omana itsenä oleminen on lähinnä sitä, että yrittää olla kelaamatta sitä niin kovasti että millainen on. Ei sillä mun mielestä, millainen oikeasti on muiden silmissä, ole tekemistä sen kanssa millaisena näkee itsensä. Sitä vaan on mitä on. Mitä vähemmän sitä miettii, sitä enemmän on aito itsensä joka tilanteessa.
Tietenkin sitä käyttäytyy eri tilanteissa eri tavalla. Esim. vaikka isossa porukassa oon yleensä hiljaa ja en pahemmin pölise, mutta sitten hyvän kaverin kanssa jutellessa saatan jutella tuntikausia mistä tahansa mitä mieleen juolahtaa. En sano että pitäisi olla samanlainen joka tilanteessa. Ei tietenkään....
Ja vaikka käyttäytyy eri tavalla, niin silti on oma itsensä. Se on vain yksi asia siinä omassa persoonassa. En tiedä osaanko nyt selittää ihan tarkkaan mitä tarkoitan..... Ehkä sitä että jos esim. on ujo tai epävarma, niin ei lähde sitten väkisin esittämään puheliasta ja itsevarmaa.
Ehkä mä just tarkoitankin sillä omana itsenään olemisella että ei lähde ainakaan tietoisesti esittämään jotain mitä ei ainakaan ole.
[q]Epailija: Miksi näin? Mitä kamalaa kotona asuminen mielestäsi kertoo ihmisestä?
[/q]
Samassa vastauksentynkää myös hallaaa:lle ja muille, jotka kauhistuivat tylyä kommenttiani.
Eli. Mielestäni sanotaan nyt sellaisen 20+ ikäisen ihmisen tulee katkaista napanuora ja lähteä omaan elämään. Kotona asuminen on ehkä rahallisesti turvallinen vaihtoehto, mutta siinä jää jotain olennaista kokematta ja oppimatta.
Kotona asuva ihminen on ihan ulapalla, kun tulee puhetta sähkösopimuksista tai muista jutuista, mitkä äippä ja iskä on aina hoitanu. En väitä, että vaikkapa juuri tämän sopimuksen teko tekee ihmisestä aikuisen ja fiksumman, mutta se on eräs etappi itsenäistymisessä. Se on asia muiden joukossa, mikä tulee osata hoitaa ihan yksin, ilman, että äiti kannustaa vieressä.
Jääkaapin näkeminen tyhjänä on elämys, mitä ei vanhusten luona usein koe. Kotona asuva ihminen ei joudu laskemaan rahojaan ja miettimään sitä kautta vastuullisesti elämäänsä, sillä murua löytyy aina rinnan (jos toisenkin) alle, kun äiti on käynyt kaupassa.
Mielestäni suhde vanhempiin muuttuu aidoksi ihmissuhteeksi vasta, kun lapsi ei enää asu kotona. Niin kauan, kun äidillä on mahdollisuus tarkkailla muksunsa kotiintuloaikoja, hän pitää lasta lapsena. Se ei välttämättä näy jokaisen äidin käytöksessä, mutta se on siellä taustalla.
Kun lapsi (20+ jo aikuinen) lähtee kotoa, yhteydenpito muuttuu vapaaehtoiseksi ja sen tiiviyden voi itse valita.
Tärkeänä pointtina kuitenkin se, että äiti ja isi eivät ole koko ajan lähellä auttamassa.
Vastuu raha-asioissa ja oman talouden huolto ovat siis mielestäni tärkeimpiä seikkoja kotoa muutossa. Onhan sitä ihmisillä tiskivuoroja ja ties mitä jo vanhusten helmoissa, mutta vasta omassa kodissa huomaa, että jos ei tiskaa, likaiset lautaset eivät katoa.
Kun ihminen on 26 ja asuu vanhempien kanssa, on siinä mielestäni ihan oikeasti jotain häikkää. Tällä henkilöllä ei ole voinut olla tervettä parisuhdetta kenenkään kanssa. (Tämä pointti liittyy siis siihen, että edellytän itse tulevalta kumppaniltani kokemusta pitkästä suhteesta). Voihan se olla, että tyttöystävä on saanut yöpyä vapaasti tämän miehen luona, mutta hei oikeesti. Mikä siitä tekee aikuismaisen suhteen, kun miehen äiti tekee pariskunnalle aamupalan
Voin vielä jotenkin ymmärtää 20-vuotiaan miehen (naisen) asuvan kotonaan, mutta kun alkuperäinen kysymys mihin vastasin oli, että edellytänkö tulevalta kumppaniltani omaa asuntoa (tjsp), niin vastaus on kyllä ja lisäyksenä se, että etsinkin reippaasti tota vanhempaa.
Tämä on nyt siis kaikki ollut minun mielipidettäni ja voi olla, että jollain teistä on jotenkin erilaiset vanhemmat, joiden kanssa voisi muka asua vaikka eläkeikään asti, mutta...
Minä olen sitä mieltä, että kotoa muuttaminen on kehitysvaihe, joka tulee täysi-ikäisyyden kanssa käsikkäin.
Ja vielä siitä rahasta. Opiskelijabudjetilla minäkin elän. Onhan se veemäistä laskeskella senttejä ruokakaupassa, mutta en aseta rahaa niin korkealle elämässäni, että se menisi poissa vanhempien silmien alta, ympäri kotia harrastettavan villin seksin edelle
Vetäsinpäs ässän hihasta tähän loppuun 
[q]silencio:
Mulle toi omana itsenä oleminen on lähinnä sitä, että yrittää olla kelaamatta sitä niin kovasti että millainen on. Ei sillä mun mielestä, millainen oikeasti on muiden silmissä, ole tekemistä sen kanssa millaisena näkee itsensä. Sitä vaan on mitä on. Mitä vähemmän sitä miettii, sitä enemmän on aito itsensä joka tilanteessa.[/q]
juu totta tämäkin. Noi hyvät ystävät oli mukana myös sen takia, että niitten kanssa on helpompi olla ajattelematta...oli sitten mielialastaan riippuen 
tai ei.
[q]Dementation:
Uskotteko että jokaiselle on olemassa edes joku vai voiko joku olla luotu ikuiseksi sinkuksi?
[/q]
no itestä ainaki alkaa tuntua siltä että mut on tuomittu (ei siis luotu) ikuiseksi sinkuksi.....*nyyh*
[q]kilobitti:
juu totta tämäkin. Noi hyvät ystävät oli mukana myös sen takia, että niitten kanssa on helpompi olla ajattelematta...oli sitten mielialastaan riippuen tai ei.
[/q]
Jep, sen takia hyvät ystävät on parasta mitä on. Ne tietää kaikki viat ja omituisuudet, mutta silti vaan tykkäävät. Hmmm, eli aika outoja nekin on kun jaksavat katella vuodesta toiseen... 