Voiko Exän kanssa olla kaveri?
varmaan riippu ihan tapauksesta.
Olen kuullut että ihmisten existä on tullut niiden parhaita kavereita eron jälkeen.
Jotkut taas eivät edes tunnu sietävän edes samannimiisiä ihmisiä lähellään!
Ei ainakaan meillä päin. Exästä oon eronu neljä vuotta sit ja se on vieläki katkera erosta tai siltä ainaki tuntuu ku on vähän nihkeetä tuo juttupuoli ja asioista joista joutuu sen kans keskustelemaan tulee vaan riitaa. Johtuiskohan sit siitä et ite halusin lähtee ja exä ois halunu jatkaa...enpä tiiä
sattumoisin viimeviikolla mun elämäni ensimmäinen rakkaus otti muhun yhteyttä.. ohoh.. kyl sitä voi kaverina pitää..
edit:typo
joo kyl voi olla,mut se riippuu paljon siit miten eroo...
Omast kokemuksest voin sanoo et se on ainaki aluks ihan helvetin vaikeeta! Ei siis sen takii et vanhasuola vois janottaa (mitä voi tapahtuu) mut six et ei oikeen voi vapaasti puhuu kaikista asioista ja täytyy koko ajan varoo mitä suustansa päästää kun näkee ja sit suututaan/ loukkaannutaan tai aletaan kaivelee vanhoja juttuja..... Joskus mietin et onx se ystävyys exään sen kaiken vaivannäön arvosta,mut kyl se on! Onhan se kuitenki joskus ollu tärkein ihminen mun elämässä
Kyllä, mut aikaa se vie. Ainakin mun kohdalla. Ja kyllä mä ainakin haluan pitää elämässäni ns. ensirakkauden ihan kaverina sitten, ku ei muuten toiminu. Luulempas että kun aikaa kuluu ja kaikki 'paska' siirretään lokeroon:'käsitelty' ni sitten vois koittaa mielellään tota kaveripuolta. Kyseinen ihminen on muuten nimittäin ihan loistotyyppi.
Riippuu ihmisistä mut kyl.
ystävyyteen tarvii 2 ihmistä mutta onneks ei riitelykään yksin onnistu
Nyt olen huomannut että voi ja erittäin läheinen sellainen...*plur* huonopuoli vaan on se että tunteet nousee pintaa ja ehkä hieman saattaa vanha suola ruveta janottaa.....mut onneksi tunne on molemminpuoleista tai jotain...
Tänään just menos exän kans kahville ja tutustumaan tämän uuteen kämppään..*vink*siitä tutustumisesta tulee kivaa..
[q]Rosah:
Nyt olen huomannut että voi ja erittäin läheinen sellainen...*plur* huonopuoli vaan on se että tunteet nousee pintaa ja ehkä hieman saattaa vanha suola ruveta janottaa.....mut onneksi tunne on molemminpuoleista tai jotain...
Tänään just menos exän kans kahville ja tutustumaan tämän uuteen kämppään..*vink*siitä tutustumisesta tulee kivaa..
[/q]
ämmä on ämmää rodusta riippumatta. . . mihis aattelit tutustuu ? ? siihen kämppää vai johonki muuhun. . .
mut hei, pidä kivaa
Luulin että voi, mutta lähinnä ystävyys on kuihtunut tuttavuus asteelle kaikkien kanssa. Kuulumisia voi joskus vaihtaa muttei juurikaan sen syvällisempää. Suhteen päättymisen jälkeen meni jonkin aikaa että olimme hyviä ystäviä ja tätä ystävyyttä kesti aikansa. tämän jäkeen iski vain se tosiasia, että olemme todellakin kasvaneet erillemme.
vaikka haluais ei kyllä yleensä pysty... sattuu liikaa
kyllähän se aika vaikeaa aluksi on...luulin että oltaisi voitu jatkaa kavereina, mutta ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Ja kai se riippuu vähän tilanteestaki, eron syistä jne.
Voihan sitä, aluks on kyl joo vaikeeta mutta, kunhan vanhat ajat saa
taaksensa ja uudet ajat nenän etee ni kaikki sujuu hyvin.
Esim mun Exä on Yks mun Parhaist frendies
Helppo juttu jos eroaa ja asennoituu oikein
Voisin toki olla, mutta exä ei ilmeisestikään halua
[q]Juki54:
Voisin toki olla, mutta exä ei ilmeisestikään halua
[/q]
Miksei?
[q]Armin:
---
Juki54:
Voisin toki olla, mutta exä ei ilmeisestikään halua
---
Miksei?
[/q]
No jaa-a. En oikein ota siitä selvää.Välillä hän tulee kihnaamaan viereen kuin mikäkin kissa, mut useimmiten käyttäytyy niinkuin ei oltais ikinä tavattukaan
Taitaapi aika pitkälle riippua eron syystä...
Mä oon kyllä kaverii exien kans...Mut niil tuntuu olevan jtn hampaakolos....Ei iha jokasen kans kaveruus toimi.Jotenki on nii vaivaantunutta..Mut omapa on häpeensä.Ei ainakaan oo musta kiinni se kaveruus.
Ootteko pystynny olemaan ex poika tai tyttöystävienne kanssa vielä kavereita eron jälkeen?