Voiko Exän kanssa olla kaveri?

hmmmm....ehkä vika on mussa ku kävin kelaileen etten kyl voi sanoo et oisin missään hyvissä väleissä kenenkään kans kenen kans mulla ois ollu jonkinsorttista romanttista kanssakäymistä. ehkä oon ite niin tunnevammanen tai valkkaan sit vaan ne ihmiset joissa on vaan tosi paljon vikaa ja huomaan sen vasta ku se ihastus on hävinny.
go figure.

Hmmm...tapasin exäni ensimmäistä kertaa 10 vuoden tauon jälkeen kesällä ja ollaan käyty kahvilla ja huomattu et tullaan jopa toimeen. Vanhoja ei olla kaiveltu vaan naurettu niille!

[q]Wegez:
Miks ei vois?! Ihminenhän se exäkin on, eikä yleensä muutu eron jälkeen hirviöksi yms... Itse ainakin haluan olla exäni kanssa kaveri, ja olenkin..!!!
[/q]

No mut joskus voi käydä niin, että se exä onkin ollut hirviö alunperinkin, ja sen on tajunnut vasta siinä vaiheessa, kun siitä on tullut exä. Ja silloin tuo ei kyllä onnistu.

[q]devisss:
---
Wegez:
Miks ei vois?! Ihminenhän se exäkin on, eikä yleensä muutu eron jälkeen hirviöksi yms... Itse ainakin haluan olla exäni kanssa kaveri, ja olenkin..!!!

---


No mut joskus voi käydä niin, että se exä onkin ollut hirviö alunperinkin, ja sen on tajunnut vasta siinä vaiheessa, kun siitä on tullut exä. Ja silloin tuo ei kyllä onnistu.
[/q]

juu, mulla kävi just tolleen.. miten ihminen voi muuttua niin kauheeks tai miten sitä ei oo huomannu?

No ei sitä kaikkee kerkee huomata siinä seukkaillessaan...

Pitää vaan olla tyytyväinen, että jälkeenpäin edes tajus!

Sillo ku suhde loppuu nii yleensä aattelee että joo kaveruus onnistuu..Mut ei se oikeesti oo kovin hyvin onnistunu jälkeen päin ku aattelee :P

[q]
Wegez:
Miks ei vois?! Ihminenhän se exäkin on, eikä yleensä muutu eron jälkeen hirviöksi yms... Itse ainakin haluan olla exäni kanssa kaveri, ja olenkin..!!!


devisss:
No mut joskus voi käydä niin, että se exä onkin ollut hirviö alunperinkin, ja sen on tajunnut vasta siinä vaiheessa, kun siitä on tullut exä. Ja silloin tuo ei kyllä onnistu.
[/q]

Joo, on mullekki kerra käyny noi ja siks "painotinki" tota sanaa yleensä, eli poikkeuksiakin on...valitettavavsti.. *Uuh*

Heh joo yleensä käy niin että se exä on tosiaan ollut hirviö ..

Riippuu kaikesta. Tuskin heti suhteen jälkeen pystyy olee normaali, vaikka sitä kuinka ajattelis ja sanois ja puhuis. Mutta kun aikaa ehtii kulua pari vuotta niin on helppo olla kaveri. Tai no helppo, mutta voi leikkiä aloittavansa uudelta pohjalta ja vaan kaverina. Tietysti helpottaa jos toisella tai molemmilla on uudet suhteet. Ei tuu sellasta, et alotettasiko uudelleen -juttua. Eksät pysyy eksinä. Ei sekoilla niitten kaa uudestaan. Sen jälkeen voiki sit pohtia, et onko se eksä eksä vai kaveri. Mut kuiteski ku se toinen tuntee sut niin hyvin ni on helppoa olla. Mut kunhan tietää rajat eikä ylitä niitä.

[q]linnea:
Riippuu kaikesta. Tuskin heti suhteen jälkeen pystyy olee normaali, vaikka sitä kuinka ajattelis ja sanois ja puhuis. Mutta kun aikaa ehtii kulua pari vuotta niin on helppo olla kaveri. --- Tietysti helpottaa jos toisella tai molemmilla on uudet suhteet.
[/q]
Riippuu tosiaan kaikesta. Mutta mutta. Omissa edellisissä vakavammissa suhteissa on kuitenkin lopulta - jopa vuodenkin päästä erosta - käynyt niin, että ollaan toki kavereita periaatteessa, mutta ei juurikaan pidetä enää yhteyttä. Varsinkin jos on uudet suhteet, ei aikaa jää niin paljon kavereille muutenkaan, saati sitten eksille.

Toisin on ollut heti suhteen jälkeen, silloin on kyllä pidetty yhteyttä ja oltu tekemisissä; ei sitä niin helposti pääse toisesta eroon. On ollut vielä paljon yhteistä, joka usein katoaa ajan myötä. Tämä toki pätee vain niissä suhteissa, joissa eroon ei ole liittynyt mitään suurempaa dramatiikkaa. Yhteiset kaverit on tietty sellainen juttu, että joskus tulee nähtyä eksiä niiden kautta, mutta yhteisiä kavereitakin on opittu näkemään lähinnä erikseen eron jälkeen.

[q]linnea:
Mut kuiteski ku se toinen tuntee sut niin hyvin ni on helppoa olla.
[/q]
Aluksi minusta on tuntunut, että eksä tuntee minut hyvin, ja minä eksän, mutta ihmeen nopeasti ihmiset kasvavat erilleen ja muuttuvat. Sitten sitä vaan ihmettelee, miten tuostakin on voinut tulla tuollainen... vai olisiko se sittenkin voinut olla jo aikaisemmin.

Mutta kuten linneakin totesi, riippuu tosiaan kaikesta.

Mitenköhän erilaisen tyylin saisi vastauksiin, jos kysyisi
"voiko tyttö-/poikaystäväsi olla eksänsä kanssa kaveri?" Vastauksista voisi löytyä kummasti enemmän näitä "Täysin turhaa. Mennyt olkoon mennyttä." -ajatelmia...
Moni sallii itselleen asioita, jotka toisinpäin ei sitten olekaan niin "ok". *vink**vink*

ei javascript:window.opener.hymio('*uros*')javascript:window.opener.hymio('*t%C3%A4h*')javascript:window.opener.hymio('*nuha*')

*täh*
javascript:window.opener.hymio('*kivatsulle*')
*kivatsulle*javascript:window.opener.hymio('*lohduttel*')
*lohduttel*javjavascript:window.opener.hymio('*super*')
*super*ascript:window.opener.hymio('*yingyang*')

[q]äm:
Mitenköhän erilaisen tyylin saisi vastauksiin, jos kysyisi
"voiko tyttö-/poikaystäväsi olla eksänsä kanssa kaveri?" Vastauksista voisi löytyä kummasti enemmän näitä "Täysin turhaa. Mennyt olkoon mennyttä." -ajatelmia...
Moni sallii itselleen asioita, jotka toisinpäin ei sitten olekaan niin "ok". *vink**vink*
[/q]

kyllä exät on mun puolesta saaneet ihan vapaasti tavata entisiään sekä muita naispuolisia kavereita tms vaikka seurustellaanki. eihän siitä mitään tulis jos alkas tollasesta ottaa nokkiinsa. joku tais sanoaki et enemmän sitä "huolestuis" jos mies ei ois väleis exiinsä.

tais olla ainoo kerta et suutuin ja otin herneen nenään kun yks exä kävi kahvilla tytsyn kaa joka oli sen frendin frendi ja tää frendi oli mainostanu et siinä sulle kiva tyttö ennenku me tuon exän kaa oltiin yhes. tää kahvittelu tapahtu siis kun oltiin oltu vuos yhes. ei kuulemma olleet treffit, my ass. tyttö oli alkanu laittaa tekstareita ja pyytäny et pääsis kahville ja moottoripyörän kyytiin.

joo.. tuli huomattuu et en ite ainaka pystyn olee kaveri exäni kanssa... mut saatii sovittuu kumpaaki tyydyttävä ratkasu meijän "suhteen" laadusta....*hymy* ja ainaki oon taas ihan onnellinen täl hetkel...

Kyllä pystyy, exäni jätti minut noin puoli vuotta sitten, nyt pystyn olla hänen kanssa normaalisti kaverina koska me ei asiasta paljon puhutaa. Pitää myöntää että välillä käy vituttaa, katseni vajoaa syvään hänen silmiin, ja alkaa jonkun verran sattumaan.

Nähtävästi ei, tulipahan eilen aika tylysti esille.....

Kyl yleensä pystyy mut aina joku on sit poikkeus ja ei sitä ainasta kinaamista jaksa

Joittenkin kanssa tulen hyvinkin toimeen ja on myös muutama sellainenkin tapaus jota en näen ollenkaan tai saatika olla missään yhteydessä. Sellaista sattuu.

Mielestäni ja kokemuksistani voin sanoa et kyllä voi! Mut ystävyyteenkin tarvitaan aina kaksi*täh*

Ootteko pystynny olemaan ex poika tai tyttöystävienne kanssa vielä kavereita eron jälkeen?