(Väärin-)kirjoitustaito foorumeissa, irkissä jne.
Suomi reilut 5milj. ja Viro reilut 3milj. on yhteensä noin 8milj.
mistäköhän sä sait ton n. 8 miljoonaa?
Lukiosta on aikaa, niin numerot ei pysy päässä. Muistaakseni (lukioaikoinani 90-luvun puolivälissä) liiviä puhui äidinkielenään 14 ihmistä ja maria reilu 240. En pitäisi niitä kieliä enää elossa olevina.
Mitä tulee sitten siihen, että puhutaanko lapsille suomea. Puhutaan koko ajan vähemmän ja vähemmän. Suomenkieli rappeutuu koko ajan, mikä huolestuttaa monia - siitä tämä topiccikin. Huonointa suomea puhutaan mielestäni Helsingistä. Jopa Venäläisiäkin sanoja siellä käytetään. Sontikka nurkkaan ja tsaikalle, snaijaatteko? Muutama vuosikymmen, niin meidän nykysuomea ei tajua sen ajan nuoret. Ja he puhuvat todennäköisesti englantiin päin suuntautunutta suomea. (Paha ennustus - Kellopeliappelsiinikin kirjoitettiin sitä silmällä pitäen, että Venäjä valtaa Eurooppaa ja venäjä sekoittuu Eurooppalaisiin valtakieliin 2000 luvun alkupuolella...)
...ja meinasin loppuun laitta quoteksi: "Ei ole järkevää olla pessimisti - ei se auta kumminkaan." ... mutta sinullahan se jo on autosignaturessa...
Lukiosta on aikaa, niin numerot ei pysy päässä.
..ja lisäksi (lukion) oppikirjat eivät ole ajan tasalla tai niissä on selviä virheitä, kuten esim. tuo viron väkiluku.
itämerensuomalaisista kielistä suomi ja viro ovat toki elinvoimaisimmat. jos puhutaan koko suomalais-ugrilaisesta kielikunnasta niin unkari kannataisi varmaan ottaa laskuihin mukaan...
mutta takaisin varsinaiseen asiaan...
miten mielestäsi (suomalaisille) lapsille puhutaan koko ajan vähemmän ja vähemmän suomea? en oikein ymmärrä... käsittääkseni suomea äidinkielenään puhuvien kansalaisten määrä (prosentuaalisesti) ei ole viime vuosina ihmeemmin heitellyt (maahanmuuttajien määrä kun on mitä on). mitäs kieltä nuille suomenkielisille naperoille sitten puhutaan jos ei suomea?
se, että (suomen) kieli muuttuu ei ole sama asia kuin että se rappeutuisi/olisi kuolemassa. täytyy kuitenkin pitää mielessä että kirjakieli ei ilmennä kielen oikeata muotoa. ajat muuttuvat, kieli muuttuu. se on kehitystä. ja se on tarpeellista, varsinkin kun suomen (alkuperäinen) kirjoitusasu ja kielioppi oli aika pitkälti yhden miehen käsialaa.
eipä ole englantikaan samanlaista kuin vaikka reilu sata vuotta sitten... (tosin ko. kielessä on tehty/jätetty tekemättä ratkaisuja jotka ovat saaneet aikaan näitä nykyisiä ristiriitoja sanamuodoissa ym... suomen kielen tapauksessa voidaan mielestäni puhua verrattain luontevasta kehityksestä.)
kuten sanottu, ei suomen (tahi esim. viron) kielen asemaa uhkaa mikään muu faktori kuin kielenpuhujat itse. toki on aika huolestuttavaa että esim. tv-uutisissa (muista medioista puhumattakaan) esiintyy tavan takaa mm yhdyssanavirheitä. mielestäni se ei kuitenkaan ole mikään varma merkki siitä että peli olisi jo menetetty... jos kukaan ei huomioisi moisia erheitä niin voitaisiin jo puhua todellisesta ongelmasta...
ennustuksiin en ota kantaa;)
ja akuankalle tosiaan kymmenen pistettä ja papukaijamerkki kielenhuollollisista ansioista.
Tuo tekstareiden näppäily rikastuttaa suomenkieltä ehkä enemmänkin uusien lyhenteiden merkeissä (Kuinka moni olisi 10 vuotta sitten ymmärtänyt sanan "tekstari").
Samoin kuin varsinkin realiaikaisissa tsäteissä ihmiset kirjoittaa asioita niin nopeasti ettei sormet pysy perässä -> lisää lyhenteitä (Imo, Imho, Stfu).
Lisänä toki vielä hymiöt, joita näkee nykyisin yleisesti käytettävän jopa käsin kirjoitetussa kielessä (melko omituista sekin)..
Ongelma onkin siinä, etteivät nämä uudet ilmaisut ole
kaikille yhteisiä, vaan tietyn ryhmän sisäisiä (vrt. murresanat,
slangisanat, jne.). Itse suosin edelleen pääsääntöisesti
mahdollisimman oikeaoppista kirjakielistä ilmaisua halutessani
saada asiani mahdollisimman tehokkaasti perille, ja
internet-slangia (ja hymiöitä) käytän asiasisällön ollessa
vähäinen tai kohderyhmän vahvasti valikoitunut
(vrt. IRC-kanavilla käydyt keskustelut). Platinumin lukijoita pidän
jo siinä määrin laajana kohderyhmänä, että kielellisesti
varman päälle pelaaminen on joissakin topikeissa enemmän
kuin tarpeen. Voisin kaivaa surullisia esimerkkejä lähes
käsittämättömistä - ja kuitenkin asiasisältöön pyrkivistä -
viesteistä esimerkiksi audio tech -forumista.
ps. melkein unohtui mainita hyviä puolia kirjoittamisen vapautumisesta. Tässä muutama:
+ eri koulutustason ihmiset eivät poikkea enää niin paljon toisistaan kirjallisessa ilmaisussa -> tasa-arvoa
+ kirjoittamis- ja lukemustilanne voivat tuntua helpommilta
Mielenkiintoinen näkemys. Miten koulutustaso vaikuttaa
äidinkielen hallintaan? Varsinainen äidinkielenopetus
tapahtuu peruskoulussa, joten tuollaista suoraa syy-seuraus -
suhdetta ei nähdäkseni ole. Teksti on mielestäni myös
lähtökohtaisesti aina helpommin ymmärrettävää kirjakielisenä
kuin puhekielisenä. Tekstin tuottaminen saattaa toki tuottaa
hankaluuksia, jos edellytyksenä on kirjakielisyyteen pyrkiminen.
Noh tämä on ainakin minulle tuttu asia. En ole koskaan ollut
hyvä äidinkielessä. Lukionkin kaikki äikkä kurssit oli linjaan
5:sia. (perkkeen isosisko joka on vienyt nekin lahjat).
Irc:issä tulee päivittäin typoteltua, duunissa kirjaillaan
kaikki englanniksi. Vapaa-aikanakin luen vain englanninkielisiä
kirjoja, koska yksinkertaisesti englanti on niin paljon
rikkaampi kieli (mielestäni).
Nykyään ei juuri edes vaivaudu korjaamaan typojaan,
saatika lukemaan uudestaan mitä on kirjoittanut. Miksi
vaivautua kun asia menee (tai menee ja menee) perille
näinkin.
Kirjoitetussakin tekstissä tulee usein käytettyä ajatuksen
omaisia tauotuksia... (3:llä pistellä) etc ;) <-- huom ei jne. ja
pakonomainen hymiö.
-- xybo
Ensin täytyy sanoa, että olen niin onnellinen. Luulin olevani ainoa, jota ärsyttää se, etteivät ihmiset enää osaa kirjoittaa. Puhekielisyys sallittakoon epävirallisissa yhteyksissä, mutta:
Lehdet vilisevät näitä nykyään hyvin yleisiä yhdyssanavirheitä...
Yhdys sana virheet, aih. Ei se haittaisi, jos vaikkapa ircissä, platinumissa tms. unohtaa kirjoittaa ne sanat yhteen, mutta kun mm. televisiossa töissä olevat (ne tekstejä ruutuun laittavat) ihmiset eivät osaa kirjoittaa niitä sanoja yhteen. Sattuu päähän oikeesti. Harmi kun nyt en muista yhtään oikeaa esimerkkiä, mutta jotain "katsoja kisa"-tyyppisiä mokia näkee yhä enemmän. En tiedä mistä johtuu, mutta joskus 5-10 vuotta sitten tällaisia juttuja ei todellakaan näkynyt ruudussa. Onko kaikilla (nykyään) niin kiire siellä ruudun takana tai lehden toimituksessa, että tuollaiset perusjutut jäävät huomiotta vai eikö niistä vain välitetä? Tai sitten yksinkertaisesti on käynyt niin, että idiootit ovat lisääntyneet? ,)
Eikä tämä nyt ole mitään turhaa nipotusta, koska sanojen merkityshän muuttuu sen mukaan ovatko ne yhdessä vai erikseen... Eikä se olisi varmaankaan niin vaikeaa opetella muutamaa pikkujuttua - mullakin olisi sitten elämä helpompaa ja olisin iloinen ja onnellinen televisiokatsoja.
No ihan miten vaan. Niille ei vaan ole synteettisesti pakotettu latinasta kielioppia. Heillä on oma luonnollisesti kehittynyt kieli. Meillä ei.
unkari kannataisi varmaan ottaa laskuihin mukaan...
Suomen kielioppi on muutenkin aivan järkyttävä. Itse olen puhunut elämäni alkuaikoja lukuunottamatta koko ikäni. Ja paljon. Silti kielioppini on surkea. Englantia on kieliopillisesti helpompi puhua. Englannin kielioppi on huomattavasti yksinkertaisempi. Ja silti esmes xybohan juuri mainosti, että hänen mielestään englanti on jopa rikkaampi kielenä, kuin suomi.
Voin tässä ja nyt luvata, että helpommin oppii randomisti (<-- huomaa lainasana :003: ) valittu ei-germaanisia tai -suomalais-ugrilaisia kieliä äidinkielenään puhuva henkilö englannin, kuin suomen. Vaikka tämä henkilö suljettaisiin medialta siten, että jokainen televisio-ohjelma yms. tulisi tasapuolisesti sekä suomeksi, että englanniksi.
Suomi on todennäköisesti melko helppo oppia noin niinkuin "Minä puhua suomea. Vähän minä olla vielä opetuksen kesken."-tasolle. Mutta sitten ihan 100% puhdasta suomea kun ei osaa Suomessa varmasti edes kymmentä ihmistä.
Osuipa kohdalle herkullinen aihe =)
Ensiksi voisin ottaa kantaa suomalais-ugrilaisten kielten kuolemiseen. Mielestäni vieras vaikutus tai vieraiden kielten invaasio ei sinänsä tapa kieltä. Hälyttävin merkki kielen kuolemisesta on se, että lapset puhuvat mieluummin jotain muuta kuin äidinkieltään. Seuraavassa poiskuihtumisen vaiheessa vanhemmat puhuvat lapsilleen äidinkieltä, mutta lapset vastaavat valtakielellä. Alkuperäinen äidinkieli on kouluissa ja kansan joukossa epäsuosittu maajussien kommunikointitapa. Tällaisessa jamassa ovat esim. Inuitin kansat sekä lukuisat suomalais-ugrilaiset kielet, kuten mari ja udmurtti. Pitäkää mielessä, että suomi ja viro ovat ainoat itämerensuomalaiset kielet, joilla voi suorittaa korkeakoulututkinnon ja asioida lähes kaikissa tilanteissa politiikasta mikrobiologiaan. Englanti on tosin valtaamassa kaupan ja IT:n alaa melko tehokkaasti.
Mihin sitten kirjakielen tiukkoja normeja tarvitaan? Jos kirjakieltä ei olisi vuosisatoja sitten alettu suunnitella, Suomessa olisi nykyisin Savon kieli, Uudenmaan kieli, Lapin kieli ja lukuisia muita murteita, joista ei saa selvää ilman erillistä opiskelua. Kirjakieli on standardi siinä missä mittayksiköt tai w3:n speksit; se pitää yllä edes jonkinlaista järjestystä ja tarjoaa mahdollisuuden kommunikoida virallisissa tilanteissa samalla kielellä. Kotonaan jokainen voikin viljellä rektio- tai kongruenssivirheitä minkä sielu sietää. "Virhe" tosin on hieman kyseenalainen termi.
Jossain vaiheessa kirjakieltä on pakko mukauttaa ikuisesti muuttuvaan puhuttuun kieleen. Tässä olen todennut kolme eri kehityksen suuntaa:
- Kielioppia korjataan vastaamaan paremmin puhekieltä, oikeinkirjoitusta muutetaan ja kieltä yksinkertaistetaan yleisesti. Esimerkkeinä Ruotsi ja Hollanti. Jos Suomi menisi tätä tietä, viralliset muodot olisivat mm. alkaa tekemään/tekee(n), pojat istuu, mä tuun ja me mennään. Ennustettavissa on, että tulevaisuudessa ainakin jotkut noista piirteistä hyväksytään kirjakielen joukkoon.
- Kirjakieli pyritään säilyttämään jäykkänä puhekielen muuttuessa jatkuvasti. Syntyy kasapäin monimutkaisia ääntämissääntöjä. Esimerkkinä Ranska. Suomen kieleen vastaava menettely sopisi huonosti, sillä esim. minä kuuluisi ääntää mä ja (mennä) tekemään äännettäisiin tekee.
- Kirjakielen rinnalle kehittyy erillinen puhekieli, joka käyttää eri taivutusmuotoja ja rektioita. Tämä on Suomen puhe/kirjakielen nykytilanne. Virossa esimerkiksi sanojen lyhentely on edennyt pidemmälle ja hyväksytty jo kirjakieleen. Arabian maissa taas klassinen Arabia säilytetään muuttumattomana ja eri maiden murteet vaihtelevat suuresti. Koulutetut henkilöt pystyvät kuitenkin keskustelemaan standardikielellä.
Miksi siis puhekieltä oikeastaan kauhistellaan? Koska se on Internetin yleistymisen myötä päässyt asemaan, jossa ennen on nähty vain kirjakieltä. Netissä on lukuisia tilanteita, joissa puhe- ja kirjakielen ominaisuudet sekoittuvat keskenään. Paras esimerkki on tietenkin IRC. Siellä ajatuksiaan ei useimmiten jaksa muotoilla vaan kirjoittaa kuten normaalisti puhuisi. Välimerkkien ja kirjakielen käyttäjiä katsotaan jopa hieman oudosti. Ne jotka väittävät, että tuossa tilanteessa kirjallisen ulosannin pitäisi olla yo-aineen tai gradun tasoista, eivät näe tosiasioita. Www-foorumit ovatkin hieman eri asia. Siinä chatti/tekstarikielellä viestiminen jättää kirjoittajasta hieman vähemmän koulutetun kuvan. En itsekään jaksa vapaamuotoisessa tekstissä noudattaa esim. kongruenssisääntöä (pojat istuvat, me menemme), mutta virheillä ja virheillä on eroja. Ei ole vain puhe- ja kirjakieltä, vaan kukin kieliopillinen piirre asettuu jonnekin ylä- ja alatyylin välimaastoon. Ketä tän graffitin piirti?
Luolamiestason oikeinkirjoitusvirheet mainoksissa ja tiedotteissa vituttavat kyllä pahasti. Usein en voi vastustaa kiusausta oikaista mainosjulisteessa komeileva yhdyssanavirhe. Englannin invaasion haittapuolet näkyvät tässä selvimmin, englannissa kun ei yhdyssanoja pahemmin tarvita. Toinen asia,joka saa näkemään punaista,on kyvyttömyys kirjoittaa tietokoneella välimerkkejä. Kaiken kruunaa kylläkin kädettömyys potentiaalin käytössä. Jos et tiedä, mikä on potentiaali, unohda sana "lienee" äläkä ikinä koske siihen! :mad:
Taedium kirjoitti ihan äsken suomen kielen vaikeudesta. Mielestäni suomalais-ugrilaisten kielten vaikeus on selviö, jota ei ole tarpeen korostaa. Minkä tahansa indoeurooppalaisen kielen oppii helpommin kuin suomen. Ja viron kieliopin vaikeus on suomi potenssiin kolme. Toiset kielet vain ovat vaikeampia kuin toiset, ja epäloogisuuksia löytyy kyllä jokaisesta kielestä. Synteettisesti pakotettu latinan kielioppi taas on potaskaa, suomen kieliopissa vahvin vaikutus tulee ruotsista. Rikkaudesta tai köyhyydestä en olisi myöskään varma; suomessa on ilmaisuja, joita ei pysty englanniksi sanomaan kolmellakaan lauseella - ja toisinpäin. Väite, että jokin kieli on ilmaisultaan köyhä, kertoo yleensä kielen puhujan taitamattomuudesta. Voisin itse väittää, että ruotsin kieli on pirun köyhä, mutta en vain osaa sitä natiivin tai kielitieteilijän tasolla, joten pidän suuni kiinni =)
Niille ei vaan ole synteettisesti pakotettu latinasta kielioppia. Heillä on oma luonnollisesti kehittynyt kieli. Meillä ei.
nyt mää niinko kaipaisin vähän lisäselvitystä... mun (laiskasti sivuaineena) kielitieteitä lukevaan päähäni noi argumentit ei ilman perusteluja okein uppoo...
mun käsittääkseni esim. suomen ja unkarin sijamuodot on kehittynyt suurin piirtein samassa ajassa kantauralista... miten unkari on kehittynyt luonnollisemmin kuin suomi?
taisiis mitä sä tarkotit tolla latinasta synteettisesti pakotetulla kieliopilla? men hiffaa.
Suomen kielioppi on muutenkin aivan järkyttävä.
Englantia on kieliopillisesti helpompi puhua.
tjaa. ymmärrän kyllä mitä ajat takaa... kielioppi kun ei ole englantia äidinkielenäkään puhuvilla niin hirveen hyvin hallussa, muista puhumattakaan, että aika helposti tulee sellainen vaikutelma että englannin kielioppi olisi niinq hirveen simppelii. eikä se nyt ihan niinkään ole.
ei oo vielä tullu vastaan kieltä jonka kielioppi (tai siis sen opettelu;) ) ei ois järkyttävää.
ainakaan jos ohjelmointikieliä ei lasketa :rolleyes:
Mutta sitten ihan 100% puhdasta suomea kun ei osaa Suomessa varmasti edes kymmentä ihmistä.
:D
noh, meillä on ilmeisesti näkemysero siitä mikä on puhdasta... kielen kirjoitettu muoto ei miun mielestä ole koskaan yhtä puhdasta kuin puhuttu.
ja nuita puheita siitä että joku kieli aa olis rikkaampi kuin kieli bee mää en vaan ymmärrä...
vasinkaan jos ko. kieli aa on henkilön äidinkieli ja kieli bee ei. (IMVVHO)
En muuten jaksa kommentoida muuta kuin, että mitä enemmän erinäisiin message boardeihin ja irkkeihin kirjoitan sitä enemmän minulle tulee kirjoitusvireitä. Koko ajan. Perkele :(
<pilknus>
Oletko väsynyt?
"lauseeni" on monikko, joten sinun olisi pitänyt kirjoittaa "Lisäksi lauseeni ovat pidempiä". Vaikka suomen kielen sanajärjestys on suhteellisen vapaa, ei sitä kannata väärinkäyttää. Tuon sitaatin viimeisen lauseen olisi saanut selvemmäksi esimerkiksi kirjoittamalla "Väsyneenä on vaikeampi kirjoittaa lyhyitä lauseita." Onko "jotenkin" muuten hyvää suomea vai pitäisi sen sijasta kirjoittaa "jostain syystä"?
</pilknus>
:D :) ;)
<?xml version="1.0" standalone="no"?>
<humor>
Merkintä- ja ohjelmointikielen käyttö tekstissä != hyvää suomea.
</humor>
joo totta itsekkin olen alkanut kirjoittamaan jo semmoista tekstiä välillä irkissä/internetissä, että ei se ole melkein suomea enään. :D ainakin jos kirjoittaa nopeasti ja yrittää pysyä mukana kiivaassa keskustelussa tosin aina virheet voi taas todella nopeasti korjata.
tekstiviesteissä en ole tottunut käyttämään lyhenteitä.
Originally posted by jUSSi
Haluatko lukea helsingin sanomista juttuja, joissa tekstiä elävöitetään hymiöillä?
"Maanjäristys tappoi ainakin 1000 ihmistä :("
:001:
Originally posted by Taedium
Ihan oikeaa kirjakieltä minä, tai moni muukaan suomalainen tuskin ikinä oppiikaan.
Kyllä on Suomessa asiat aika sairaan huonosti siinä tapauksessa.
svetisismisiOriginally posted by jUSSi
Originally posted by Taedium
Originally posted by khatt
<?xml version="1.0" standalone="no"?>
<humor>
Merkintä- ja ohjelmointikielen käyttö tekstissä != hyvää suomea.
</humor>
Piikkisi olisi tullut paremmin perille, jos olisit jättänyt koodin pois ;)
Haa! Virallinen besserwissertopic, tällehän on ollut tilausta jo pitkään. Nyt löytyi oikea aihepiirikin. Ei toi sunkaan svetisismisi mitään kovin suositeltavaa kieltä ollut, kun yhtä hyvin olisit voinut sanoa: "Vaikka suomen kielen sanajärjestys on suhteellisen vapaa, sitä ei kannata väärinkäyttää." :cool:
Jatkakaa.
"Pyörin lattialle nauramassa persettäni pois."
Pakko myöntää, että kielioppini ei ole kovin hyvässä kunnossa. Luotan liikaa "kielikorvaani" kaikissa puhumissani kielissä. Ikävä kyllä en ole koskaan jaksanut panostaa suomen kielen opiskeluun niin paljon kuin olisi pitänyt. Nykyään tämä harmittaa aivan vietävän paljon. Minun täytyy varmaan kaivaa kellarista lukioaikainen suomen kielioppi.
Samoin kuin varsinkin realiaikaisissa tsäteissä ihmiset kirjoittaa asioita niin nopeasti ettei sormet pysy perässä -> lisää lyhenteitä (Imo, Imho, Stfu).
Olisi mukava edes joskus nähdä mitä kaikki lyhenteet tarkoittavat... Tyhmä kun olen.... :001:
Potentiaali on aivan loistava! Konditionaalia kun käyttää, niin puhekielessäkin sen huomaa. Potentiaalia ei huomanne monikaan. Siksi sen avulla päässee monasti kuin koira veräjästä.
mikä on potentiaali, unohda sana "lienee" äläkä ikinä koske siihen!
Eikös se Aprikola miettiny, että mites meidän kieleen saadaan kielioppi? Ja kun ei sitä oikeen ollu, ni keksi latinasta ottaa.
nyt mää niinko kaipaisin vähän lisäselvitystä...
...No tässäpä taas päästään siihen, että lukiosta oli aivan järkyttävästi apua. Jos tämäkin tieto on väärä, niin täytynnee unohtaa lukion opit. Ei siitä ole kavereillekkaan hyötyä ollut. (Miten noi sanat nyt menikään?)
No taas mulla oli väärää infoa. Luulin, että Helsingin slangi tuli 50-luvulla käyttöön, kun evakosta saapuvien lapset eivät suomea puhuneet. Siksi kehitettiin "kadun kieli", jolla kaikki ymmärtävät toisiaan. Siksi suurin osa slangisanoista on ruotsista peräisin. Osa saksasta ja osa venäjästä. Nykyslangiin on sittemmin sekoittunut enemmän englantia. Tietoni olivat virheelliset, slangi on siis vain ajan myötä kehittynyt, eikä 50-luvulla evakosta palanneiden kieli. Pahoittelen erhettäni.
Ei snaijata. Murteet ja slangit ovat puhekielen muotoja, ja hyvä/huono kirjakieli on eri asia.
<!-- // Hide from old readers
Piikkisi olisi tullut paremmin perille, jos olisit jättänyt koodin pois ;)
document.onEyeContact=read
function read(){
if (sense.humour>0)
{
show.hymio(":001:");
}
else
{
alert(":p");
}
}
// End hiding -->
Olisi mukava edes joskus nähdä mitä kaikki lyhenteet tarkoittavat...
Voihan niitä lukea sieltä tai täältä. Tai vaikkapa etsiä itse.
Kolikolla on myös kääntöpuolensa.
Myönnän toki että kieliopillisesti edes lähellä oikeaa suomea olevaa tekstiä saa nykyään aika harvoin lukea edes asiateksteissä, puhumattakaan Internetin keskustelupalstoista. Nykyajan hektinen elämäntapa ei yksinkertaisesti anna ihmisille mahdollisuutta harjoitella "turhia" asioita, viesti kun menee perille hoonolla soomellakin. Arvomaailmakin on muuttunut sen verran ettei suomalaisuus tai suomen kieli ole enää kunniakysymys kuten ennen.
Toisaalta, itse olen havainnut kieliasiassa myös positiivista kehitystä. Nykyajan nuoret puhuvat paljon selkeämmin ja ytimekkäämmiin kuin keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ihmiset. Vanhempien ihmisten pitämät puheet ja esitelmät ovat lähes aina todella heikkotasoisia. He käyttävät yleensä yhden sanan lauseita (eli. pitävät. tauon. aina. jokaisen. sanan. välissä.) joka ainakaan allekirjoittaneelle on todella vaikeaselkoista. Lisäksi lauseet usein katkeavat kesken ja puhe on muutenkin vaikeaa. Nämä ovat tietenkin vain omia kokemuksiani koulu- ja opistomaailmasta sekä televisiosta ja paikan päältä seuratuista puheista, kuten eduskunnan kyselytunneista (joissa muuten puhutaan todella heikkotasoisesti). Harvoin kuitenkaan törmää vanhempaan luennoitsijaan tai puheen pitäjään joka puhuisi selkeästi ja sujuvasti. Nuorten (alle 35v) pitämät puheet sen sijaan ovat hyvin usein sujuvia ja miellyttäviä kuunnella. En tiedä johtuuko tämä siitä että ihmiset nykyään kuuntelevat televisiosta puhetta kirjojen lukemisen sijaan vai mistä. Mahdollista on toki myös että havaintoni ovat vain sattumia ja kieli tosiaan on kokonaisvaltaisesti huonontunut. Tai sitten vanhojen ja nuorten välinen kulttuuriero on yksinkertaisesti vain niin suuri etten ymmärrä mistä vanhat ihmiset puhuvat.
--Funk"5 todistuksessa, C YO-kirjoituksesta"atronik--
Olen viimeaikoina huomannut, että kirjoitustaitoni tuntuu huononevan jatkuvasti, vaikka kirjoitan ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Luullakseni tämä johtuu keskustelusta Internetissä (foorumeissa ja irkissä). Myös tekstiviestit vaikuttavat vahvasti kielelliseen ilmaisuun. Tein tämän topicin siksi, että en usko olevani ainoa tämän huolen kanssa.
Yleinen asenne kirjoittamiseen tuntuu olevan paljon vapautuneempi kuin vain vuosikymmen sitten. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Suomen kieli on ehkä erityisen vaikeaa kirjoitetun ja puhutun kielen erotessa valtavasti toisistaan. Itse kirjoitan harvoin oikeaa kirjakieltä, enkä ehkä sellaista enää osaisikaan. Kirjakieltä kirjoittaessa saattaa tuloksena olla helposti insinöörimäista kapulakieltä ("Annetuissa puitteissa toimittaessa on syytä huomioida..") Aktiivinen lukuharrastus ("oikeita" kirjoja) auttaisi varmasti asiaan, mutta harvempi meistä kuitenkaan lukee todella aktiivisesti.
TV-chateissa kieli on ehkä huonointa mahdollista julkisesti esitettävää. Niissä yhdistyvätkin kaksi "pahaa": tekstiviestit ja chatit (puhekielinen ilmaisu). Uusia teknologisia leluja tulee jatkuvasti lisää, eikä kirjoittamisen tulevaisuus näytä mielestäni lainkaan positiivisemmalta, vaikka uusissa kännyköissä pidemmät tekstiviestit olisikin.
Lopuksi (jos tämä aihe nyt ketään sattui kiinnostamaan =) haluaisin kysyä, onko kellään hyviä keinoja (kirjallisuuden lisäksi) oikeaoppisen kirjoitustaidon edistämiseen? Lisäksi kiinnostaisi tietää, haittaako ihmisiä yleensäkään kirjoituksen "evoluutio" vapaampaan suuntaan?
ps. melkein unohtui mainita hyviä puolia kirjoittamisen vapautumisesta. Tässä muutama:
+ eri koulutustason ihmiset eivät poikkea enää niin paljon toisistaan kirjallisessa ilmaisussa -> tasa-arvoa
+ kirjoittaminen voi olla paljon eloisampaa kuin asiatyylillä
+ kirjoittamis- ja lukemustilanne voivat tuntua helpommilta
+ itse asiasisältö voi olla helpompi/sujuvampi tuottaa tekstiksi ilman jäykkiä kaavoja
Ja sitten ne huonoimmat puolet, tai ainakin muutama sellainen:
- tekstin luettavuus heikkenee, eli se on vaikeampaa ymmärtää
- asiakirjoja tehdessä tarvitaan oikeaoppista kirjoitustaitoa
- eri ihmisryhmien on vaikeaa saada selkoa toisten teksteistä, esimerkiksi sukupolvien välinen kuilu