(Väärin-)kirjoitustaito foorumeissa, irkissä jne.
Mitä tulee sitten siihen, että puhutaanko lapsille suomea. Puhutaan koko ajan vähemmän ja vähemmän. Suomenkieli rappeutuu koko ajan, mikä huolestuttaa monia - siitä tämä topiccikin. Huonointa suomea puhutaan mielestäni Helsingistä. Jopa Venäläisiäkin sanoja siellä käytetään. Sontikka nurkkaan ja tsaikalle, snaijaatteko? Muutama vuosikymmen, niin meidän nykysuomea ei tajua sen ajan nuoret.
Jaa, mitä kieltä sitten olet kuullut lapsille Suomessa puhuttavan? Minä kuulen ympärilläni vain suomea, varsinkin kun suomenruotsalaistenkin keskuudessa kaksikielisyys alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos Suomen merkittävin kielivähemmistö alkaa kallistua suomeen päin englannin tai esivanhempiensa ruotsin sijaan, ei se mielestäni ainakaan osoita suomen aseman heikkenevän.
Mitä puhtaaseen suomeen tulee, on totta, että suurin osa suomen kielen sanoista on lainasanoja: muistan lukeneeni, että suomessa on enää vain noin 300 alkuperäistä sanaa - taivutusmuotoineen tietysti moninkertaisesti - mutta omassa kielikorvassani kaikki ne tuhannet lainasanat kyllä kuulostavat hyvin suomalaistuneilta. Osa lanasanoistakin on jo tuhansia vuosia vanhoja, suoraan proto-indo-eurooppalaisesta kielestä proto-suomalais-ugrilaiseen kieleen napattuja. Kielen kehitys on osoitus sen elinvoimasta, ei kuolevaisuudesta, sillä maailma muuttuu, ja kielen on muututtava mukana. Nykypäivänä ei paljon tee kielellä, josta puuttuisi sanat vaikkapa televisiolle ja puhelimelle.
Suomen kielessä on muuten osittain lainakielioppikin. Alkuperäisessä muinaissuomessa -kuten kiinassa nykyäänkin- adjektiivi sisälsi olla-verbin siten, että sen sijaan, että todetaan talon olevan punainen tokaistaan "talo punainen"; kyllähän siitä tyhmempikin ymmärtää talon olevan punainen.
Voin tässä ja nyt luvata, että helpommin oppii randomisti (<-- huomaa lainasana :003: ) valittu ei-germaanisia tai -suomalais-ugrilaisia kieliä äidinkielenään puhuva henkilö englannin, kuin suomen. Vaikka tämä henkilö suljettaisiin medialta siten, että jokainen televisio-ohjelma yms. tulisi tasapuolisesti sekä suomeksi, että englanniksi.
Onko se ihme? Muista, että suomen kieli on vanhempi kuin yksikään nykyisin Euroopassa puhutuista indo-eurooppalaisista kielistä, ja vanhat kielet tapaavat olla nuoria monimutkaisempia (tälle voisi varmasti keksiä monta hyvää selitystä). Vaikeampiakin kieliä kyllä löytyy: kiinaa puhuu yli miljardi ihmistä, vaikka sen lauserakenteet ovat imo yhtä helvettiä, kirjoituksesta puhumattakaan. Japani on kuulemma vielä vaikeampaa, mutta silti kymmenet miljoonat ihmiset ovat senkin oppineet. Jos taas helppoa kieltä etsit, sinuna vaihtaisin suosiolla englannin vaikka bahasa-indonesiaan.
Mihin sitten kirjakielen tiukkoja normeja tarvitaan? Jos kirjakieltä ei olisi vuosisatoja sitten alettu suunnitella, Suomessa olisi nykyisin Savon kieli, Uudenmaan kieli, Lapin kieli ja lukuisia muita murteita, joista ei saa selvää ilman erillistä opiskelua. Kirjakieli on standardi siinä missä mittayksiköt tai w3:n speksit; se pitää yllä edes jonkinlaista järjestystä ja tarjoaa mahdollisuuden kommunikoida virallisissa tilanteissa samalla kielellä.
Erinomainen huomio. Ihmiset nipottavat kirjakielen kaavamaisuudesta, mutta sen tarkoitus on tosiaan helpottaa kommunikaatiota. Latinalaisen alueen murteet pääsivät kehittymään eri kieliksi, koska tavallinen kansa ei koskaan saanut koulutusta oikeaoppisen latinan puhumisesta, ja pikkuhiljaa yhteinen kantakieli painui unohduksiin. Kiinassa taas vuosikymmenien aktiivisen koulutuksen ansiosta maan joka kolkassa ihmiset ymmärtävät edes auttavasti mandariinia (kiinaksi putonghua, yhteinen puhe), vaikka alueelliset murteet saattavat olla keskenään täysin mahdottomia ymmärtää.
Plattariin voisi hommata kielioppi moderaattorin, joka oikoisi ja huomauttaisi kielioppi virheistä. Näin saataisiin tästä foorumista entistä virallisempi ja asiallisempi.
Mä ilmottaudun vapaaehtoiseksi ;)
No juu, tarkoitukseni ei ollut sanoa, että suomi kielenä katoaa, vaan feidaantuu (<-- !!) muihin kieliin pikku hiljaa. Aluksi substantiivit, adjektiivit yms. Sitten verbit... Kauanko menee, kunnes alkaa kielioppikin muuttua?
Jaa, mitä kieltä sitten olet kuullut lapsille Suomessa puhuttavan?
Siinä kohdassa kun substantiiveja aletaan käyttämään verbeinä, niin minä luovutan suomen kielen käytön.
"I was so hungry that I wolfed my food down."
No juu, tarkoitukseni ei ollut sanoa, että suomi kielenä katoaa, vaan feidaantuu (<-- !!) muihin kieliin pikku hiljaa. Aluksi substantiivit, adjektiivit yms. Sitten verbit... Kauanko menee, kunnes alkaa kielioppikin muuttua?
Siinä kohdassa kun substantiiveja aletaan käyttämään verbeinä, niin minä luovutan suomen kielen käytön.
"I was so hungry that I wolfed my food down."
Sitten suosittelen, että luet mun postini uudestaan, ja huomaat, että tämä ei ole mitenkään viimeaikainen ilmiö suomen kielessä. Mitä tulee substantiivien käyttöön verbeinä, suomen kielessä sanojen johtaminen toisistaan on yleistä ja joustavaa, toisin kuin esimerkissä käyttämässäsi englannin kielessä. Ja mikä parasta, se on aito suomalainen ilmiö!
Se on muuten hao. Wo hen hao, xie xie.
...hommata kielioppi moderaattorin
...huomauttaisi kielioppi virheistä
[moderator mode on]
Kielioppimoderaattori ja kielioppivirhe ovat yhdyssanoja.
[moderator mode off]
.we progress
Aito suomalainen ilmiö? Hm.. No niin kai sitten. Tuo wolf sana on ainakin Irlannissa yleisestikin käytössä. Käsittämätön sana.
toisin kuin esimerkissä käyttämässäsi englannin kielessä. Ja mikä parasta, se on aito suomalainen ilmiö!
Se on muuten hao. Wo hen hao, xie xie.
Hao? Kiitos oikein kirjoituksesta. En osaa kirjoittaa kiinaa yhtään. Tuntemani kiinalaiset kirjoittavat niin kummallisia koukeroita, että lähinnä puheeseen olen keskittynyt.
edit: Heetkinen... Felis, oletko Kantonissa päin käynyt? Huomaan tuosta Xie sanasta. Niin, siis se miten itse olen kyllä ja kiitos sanat oppinut on pehmeämpi. Niinkuin Shie tms. (Nyt Kuulaan tutkimaan.) Palaan pian.
Mä ilmottaudun vapaaehtoiseksi ;)
Muutama ehdokas vielä niin saadaan joka topicille oma kielioppi moderaattori. Tähdet voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön ja niillä voisi reitata tällä kertaa kielioppia. Viisi tähteä olisi äidinkielen maisteri tasoa ja yksi tähti olisi taas ala-aste tasoa. Ja aina privana pieni muistutus tekemästä virheestä sekä korjauskehotus jonka jälkeen teksti pitäisi editoida oikeaoppiseksi. Näin plattari toimisi myös kieliopin kohentajana. Platinum saisi huimaa myönteistä julkisuutta kieliopin edistäjänä.
;) :rolleyes:
Itse asiassa - Jos Platinum haluaisi suurempaa julkisuutta, niin tuo olisi jopa hyvä idea. Ehkäpä jopa jonkin näköisiä tukirahoja voisi siinä tapauksessa ruveta repimään jostain. Ahneus kannattaa aina.
Näin plattari toimisi myös kieliopin kohentajana. Platinum saisi huimaa myönteistä julkisuutta kieliopin edistäjänä.
;) :rolleyes:
edit: Heetkinen... Felis, oletko Kantonissa päin käynyt? Huomaan tuosta Xie sanasta. Niin, siis se miten itse olen kyllä ja kiitos sanat oppinut on pehmeämpi. Niinkuin Shie tms.
Olen käynyt, mutta sitä en opiskele. Standardin mukaan tuo äänne kirjoitetaan xie, vaikka äännetään pehmeämmin kuin suomalainen ks. Sh on eri äänne, se äännetään syvemmältä kurkusta.
Mutta takaisin Suomeen, eikös :) Jos mandariini kiinnostaa niin viestitä privana.
Olisi mukava edes joskus nähdä mitä kaikki lyhenteet tarkoittavat... Tyhmä kun olen.... :001:
täältä: http://www.acronymfinder.com/
Originally posted by Taedium
No taas mulla oli väärää infoa. Luulin, että Helsingin slangi tuli 50-luvulla käyttöön, kun evakosta saapuvien lapset eivät suomea puhuneet. Siksi kehitettiin "kadun kieli", jolla kaikki ymmärtävät toisiaan. Siksi suurin osa slangisanoista on ruotsista peräisin. Osa saksasta ja osa venäjästä. Nykyslangiin on sittemmin sekoittunut enemmän englantia. Tietoni olivat virheelliset, slangi on siis vain ajan myötä kehittynyt, eikä 50-luvulla evakosta palanneiden kieli. Pahoittelen erhettäni.
Voivathan tietosi slangin syntyhistoriasta olla hyvinkin oikeat, ja nyt näytetysti ainakin paremmat kuin minulla. Silti en oikeastaan ollenkaan ymmärrä, miten nuo seikat liittyvät aiempiin väitteisiisi ja mun kommentteihin niistä. No, eipä tuolla niin suurta väliä oo.
mie oon muodostanu sellasen ajatuksen päässäni, et harva täällä kirjoittaa hyvin, ja vielä harvempi asiaa...
mie käytän murretta. se kuulostaa, ja näyttääkin hyvältä.
paikallislehdestä tää seuraava ajatus:
heikoin lenkki-ohjelman juontaja kuulostaa miun mielestä lähinnä tyhmältä sanoessaan -"olet heikoin lenkki, hyvästi." tarkoituksena oli ilmeisesti se, että kuulostaisi julmalta. jos sittenkin puhuisi murteella, ja ilmoittaisi -"sie oot se heikoin lenkki, hyvästi." niin kuulostaisi paljon julmemmalta..
nimim. murteet televisioon!
Voivathan tietosi slangin syntyhistoriasta olla hyvinkin oikeat
Ei ole oikeassa Taedium. Stadin slangi syntyi pikemminkin jo sata vuotta sitten, kun alun perin ruotsinkieliseen Helsinkiin alkoi virrata suomenkielisiä teollisuustyöläisiä, ennen kaikkea Kallion-Sörnäisten kulmille. Siksi Stadin slangissa on suomen kielioppi mutta paljon sanoja ruotsista. Koska sata vuotta sitten elettiin suuriruhtinaskunta-aikoja, slangiin sekoittui myös venäjää.
Karjalan evakot eivät todellakaan olisi tarvinneet slangia, koska eivät muka osanneet suomea, evakkojen lapsenlapsena mua itse asiassa sieppaa moinen väitekin! Menetetyssä Karjalassa puhuttiin ensisijaisesti suomea eli karjalan murretta, jota leimaavat mie- ja sie-sanat ja kepeys, ja Itä-Karjalaan päin mentäessä myös karjalan kieltä, jossa esim. "tanssimaan" sanotaan "blässimäh!" Myös karjalan kieli on suomensukuinen kieli, ja sen käyttäjät ymmärsivät suomeakin.
Eräs seikka, jota ei mielestäni liikaa teroittaa, on että ei kerta kaikkiaan ole olemassa mitään "oikeaa" suomenkieltä. Wittgensteiniä mukaillen: kieli on ihmisten välinen sopimus. Kun sopimusosapuolet - joita siis ovat kaikki ao. kielen puhujat - ja heidän tarpeensa muuttuvat (ihmisiä syntyy, kuolee, uudet ihmiset oppivat kielen ja jotkut toiset ehkä unohtavat), kieli muuttuu myös. Kieli on syntynyt spontaanisti ja ns. yleiskieli on lähinnä yritys rauhoittaa kielessä tapahtuvaa spontaania muutosta normittamalla ilmaisua.
Kielenkäyttö palvelee aina jotakin funktiota, ja kielen "oikeellisuutta" voi mielestäni arvioida vain tarkoituksenmukaisuuden kontekstissa. Vaikka TV-uutisten tai Helsingin Sanomien kaltaisten valtakunnallisten tiedotusvälineiden varmasti kannattaa murrealueiden rajat ylittävän kielellisen ymmärrettävyyden nimissä pyrkiä mahdollisimman tiukasti noudattamaan kielenhuoltoyhteisön määrittämää normistoa, sama ei niinkään päde jollekin erityiselle, pienehkölle ryhmälle suunnattuun viestintään. Lisäksi on syytä muistaa, että kielenhuollon parissa askartelee Suomessa varsin pieni ihmisjoukko, joka ei suinkaan ole erehtymätön. Joskus jotkut Kielitoimiston suositukset ainakin minun mielestäni pikemminkin vahingoittavat kielen ymmärrettävyyttä kuin parantaisivat sitä (sampoo, sokki, sakki, pitsa, jukurtti tai vaikkapa pahamaineinen "paikannussauvan vastake").
Mut sit vielä yks läppä joka risoo meitsiä siis aivan vitun kybällä. Mä en vittu voi hyväksyy että puhekieltä jatkuvasti dumataan jotenkin vittu vääränä tai huonona. Landemurteet kyllä on vielä ihan OK mutta vittu Stadin nykyslangi on niinku muka totaalisen berberistä ja niiiin vitun paha että äikänmaikkoja itkettää. Totta vitussa se näyttää ihan sairaan spedeltä tälleen kirjotettuna, ei kai nyt siitä vittu ookaan kysymys, mut mun mielestä olis tod vähitellen niinku aika hyväksyy et se on murre siinä missä joku muuki, ja esim. vittu-sanan käyttö tekstin rytmittämises kuuluu siihen. Et vittu olkaa jäbät ylpeitä siit et teidän himamestoilla puhutaan uniikkii murretta älkääkä vittu ottako tota perseilyy et vittu vittu-sanan käyttö on jotenkin tosi bärssistä. Ja slangin dissaajat vois vähä ottaa aivon käteen ja kelaa, ja sit chillaa tai vittu vaikka jojottaa ittensä jos ei saatana oo ton enempää älyy päässä.
esim. vittu-sanan käyttö tekstin rytmittämises kuuluu siihen. Et vittu olkaa jäbät ylpeitä siit et teidän himamestoilla puhutaan uniikkii murretta älkääkä vittu ottako tota perseilyy et vittu vittu-sanan käyttö on jotenkin tosi bärssistä.
Siis vittuhan on vanha ja arvokas kirous, josta kuuluu puhua kunnioituksella. Ennen vanhaan miehillä oli syytä pelätä vitun kirousta, eikä kyseessä ollut mikä tahansa pikkupillu, sillä perimätiedon mukaan vain nainella naisilla (sanan molemmissa merkityksissä?) on vittu.
Totta vitussa se näyttää ihan sairaan spedeltä tälleen kirjotettuna, ei kai nyt siitä vittu ookaan kysymys, mut mun mielestä olis tod vähitellen niinku aika hyväksyy et se on murre siinä missä joku muuki, ja esim. vittu-sanan käyttö tekstin rytmittämises kuuluu siihen.
Uhhuh. Yksi ärsyttävimmistä piirteistä, ja niin on myös niinku minkä tahansa muunkin niinku sanan niinku toistelu mutta kai sekin on loppujen lopuksi makuasia. Mutta ei kai se mitenkään erityisesti slangiin liity.
Mitä ihmettä täällä tapahtuu?!? Arvasihan sen että tulee hyvä topic..=)
voorumeissa ym kirjoitustaidon puuttuminen tai väärin kirjoittaminen vielä hyväksyttäköön, mutta sitten kun TV:ssä urvelot suomentaa tekstityksiä päin p:tä, se ihmetyttää...
hyvä esim. eilen Sub TV:ltä tullut Ibiza Uncovered II -ohjelma, jossa oli seuraavia tekstityksiä:
* Judge Jools (=Judge Jules)
* Mick's Mag (=Mix Mag)
* Camarias (=Kumharas)
:001:
* Judge Jools (=Judge Jules)
* Mick's Mag (=Mix Mag)
Semminkin kun molemmat nimet vilahtivat pariinkin kertaan
ruudussa (t-paidoissa ja julisteissa) oikeinkin kirjoitettuina.
Sitä se ääninauhalta suomentaminen teettää.
Olen kuullut, että vittu on vain huorilla ja viiden lapsen äideillä. Mene ja tiedä.
vain nainella naisilla (sanan molemmissa merkityksissä?) on vittu.
No se on toisaalta niinku sellanen täytesana, jolla niinku puheessa täytetään ajatuskatkoksia. Tosin jos sitä kirjoitettaessa niinku viljelee, ei se anna kovin älykästä kuvaa. Siis jos kirjoitettaessakaan ei saa niitä ajatuskatkoksia pois.
Uhhuh. Yksi ärsyttävimmistä piirteistä, ja niin on myös niinku minkä tahansa muunkin niinku sanan niinku toistelu
edit:
Olin sekä oikeassa, että väärässä. Alkuperäinen slangi kehittyi satakunta vuotta sitten ja sitä sanotaan "vanhaksi". Sotien jälkeen tuli "uusi" slangi. Ohessa ote Stadin Slangi RY:n sivuilta:
Ei ole oikeassa Taedium.
Stadin slangi syntyi satakunta vuotta sitten Helsingin pohjoisissa työläiskortteleissa.Monikielisessä kaupungissa lapset ja nuoret kehittivät tarpeisiinsa oman slangin. Sotia (1939-1945) edeltänyttä slangia sanotaan "vanhaksi", sotien jälkeistä "uudeksi". Sotien jälkeinen, etenkin 1960-luvun, muuttoliike pääkaupunkiseudulle, tiedotusvälineiden tekninen kehitys ja yleistyminen, sekä anglo-amerikkalainen nuorisokulttuuri ja englannin kieli vaikuttivat Stadin slangiin: ruotsalaisperäisten sanojen osuus väheni suomalaisperäisten kustannuksella - englantilaisperäiset tekivät tuloaan.
Olen viimeaikoina huomannut, että kirjoitustaitoni tuntuu huononevan jatkuvasti, vaikka kirjoitan ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Luullakseni tämä johtuu keskustelusta Internetissä (foorumeissa ja irkissä). Myös tekstiviestit vaikuttavat vahvasti kielelliseen ilmaisuun. Tein tämän topicin siksi, että en usko olevani ainoa tämän huolen kanssa.
Yleinen asenne kirjoittamiseen tuntuu olevan paljon vapautuneempi kuin vain vuosikymmen sitten. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Suomen kieli on ehkä erityisen vaikeaa kirjoitetun ja puhutun kielen erotessa valtavasti toisistaan. Itse kirjoitan harvoin oikeaa kirjakieltä, enkä ehkä sellaista enää osaisikaan. Kirjakieltä kirjoittaessa saattaa tuloksena olla helposti insinöörimäista kapulakieltä ("Annetuissa puitteissa toimittaessa on syytä huomioida..") Aktiivinen lukuharrastus ("oikeita" kirjoja) auttaisi varmasti asiaan, mutta harvempi meistä kuitenkaan lukee todella aktiivisesti.
TV-chateissa kieli on ehkä huonointa mahdollista julkisesti esitettävää. Niissä yhdistyvätkin kaksi "pahaa": tekstiviestit ja chatit (puhekielinen ilmaisu). Uusia teknologisia leluja tulee jatkuvasti lisää, eikä kirjoittamisen tulevaisuus näytä mielestäni lainkaan positiivisemmalta, vaikka uusissa kännyköissä pidemmät tekstiviestit olisikin.
Lopuksi (jos tämä aihe nyt ketään sattui kiinnostamaan =) haluaisin kysyä, onko kellään hyviä keinoja (kirjallisuuden lisäksi) oikeaoppisen kirjoitustaidon edistämiseen? Lisäksi kiinnostaisi tietää, haittaako ihmisiä yleensäkään kirjoituksen "evoluutio" vapaampaan suuntaan?
ps. melkein unohtui mainita hyviä puolia kirjoittamisen vapautumisesta. Tässä muutama:
+ eri koulutustason ihmiset eivät poikkea enää niin paljon toisistaan kirjallisessa ilmaisussa -> tasa-arvoa
+ kirjoittaminen voi olla paljon eloisampaa kuin asiatyylillä
+ kirjoittamis- ja lukemustilanne voivat tuntua helpommilta
+ itse asiasisältö voi olla helpompi/sujuvampi tuottaa tekstiksi ilman jäykkiä kaavoja
Ja sitten ne huonoimmat puolet, tai ainakin muutama sellainen:
- tekstin luettavuus heikkenee, eli se on vaikeampaa ymmärtää
- asiakirjoja tehdessä tarvitaan oikeaoppista kirjoitustaitoa
- eri ihmisryhmien on vaikeaa saada selkoa toisten teksteistä, esimerkiksi sukupolvien välinen kuilu